110Tappuvirta-nimi voidaan liittää Koirusvesi-, Konnusvesi-, Kostonselkä, Kostonsaari-,Leppä('veri'-)virta- ja Murhitaival-nimien sarjaan (ks. luku 7.2.2).Toinen Tappuvirta-niminen salmi ja virta löytyy Heinävedeltä. Paikannimikirjanmukaan molemmat salmet ovat olleet keskeisiä sekä sijainniltaan että liikenteellisesti jastrategisesti. Tappo- ja Tappu-nimet on liitetty ihmisten tarinoissa muinaisiin sota- javainoaikoihin. Toisten tarinoiden mukaan kotimailleen palaavat venäläisvihollisetjoutuivat väijytykseen ja hukkuivat salmeen ryöstösaaliineen, toisten mukaan virtaanjoutuivatkin Venäjältä ryöstöretkeltään palaavat suomalaiset. Kangaslammin Tappuvirrassaon kerrottu taistelun jälkeen uiskennelleen niin paljon hattuja, että orava pääsiniitä pitkin virran yli. Nimestäjän nimilippuun kirjaamien tietojen mukaan murteessakärsin tapun merkitsee samaa kuin 'hävisin' ja jäädä tapun puolelle 'jäädä häviölle'. (SPs. 446–447; Vesikivi 1956, NA; ks. myös Nuotio 1951, NA.)20 haastateltavalla oli tulkinta Tappuvirta-nimestä. Heistä 12 arveli, että paikkaon nimetty jonkin tapahtuman mukaan. Esimerkiksi N43 yhdisti nimen monen muunhaastateltavan tavoin tappo-sanaan. Hänen mielikuvansa mukaan paikalla on ollutkauheat taistelut, joissa miehiä on tapettu ja veri on virrannut. Hän arveli, että paikka onollut sotatantereena Suomen sodasta alkaen. N54:llä oli nimestä kaksi tulkintaa, joistatoisen mukaan paikalla on voinut olla silta, jolla esimerkiksi maantierosvot ovatryöstelleet ohikulkijoita.Viisi haastateltavaa pohti, olisiko paikka nimetty ominaisuutensa perusteella.N73:lle nimen määriteosasta tuli mieleen muun muassa 'takkuinen, takkuileva'. M70arveli, että tappu voisi tulla sanasta tappura 'piikikäs'. Hänen mukaansa virtapaikalla onvoinut olla karikkoista. N71:n tulkintaan vaikutti hänen tietämyksensä paikasta: hänkuvaili virtaa pyörteiseksi ja ”tappuraiseksi”, eli se ei ole selkeä vesistö vaan virtaamilloin mihinkin. M54:n toisen tulkinnan mukaan tappu voisi tarkoittaa 'hankalaa',jollainen virta on hänen mielestään voinut joskus muinoin olla. Nimi olisi tällöinkuvannut virran ongelmallisuutta. N66 kuvaili nimen syntyä seuraavalla tavalla:No tappura, se on nii¡kö tulta ja tappuraa. Elikkä se oj jotakis semmosiaohdakkeita tai sellasta nii¡kun, että se virta on ollu, hirveen ha¡kala jase on nii¡ku, ollut täynnä jotain semmosta, kasvillisuutta, pajua taisellasta tappuraa, mitä tappura on, o¡k se jote¡kin ohdaketta tai jotain. Ja,ja tota nin, kun siinä on Tappuvirran lossi niin se, virta on ollus sitte,vaikea, sen nimi on ollut Tappuvirta.Kolme haastateltavaa oletti nimen syntyneen sen mukaan, mitä paikalla on joskus tehty.Myös M56a:lle tuli nimen määriteosasta mieleen sanonta ”tulta ja tappuraa”. Hän arveli,että virrassa on voitu joskus uittaa merkkitulia, tappuroita. M73 pohti, voisiko tappu
111liittyä puunuittoon. Hän arveli, että virrassa on voitu kuljettaa puutavaraa ja että tappuvoisi olla siihen liittyvä termi, joka voi tarkoittaa esimerkiksi jotain menetelmää taityökalua. N47:llä oli nimestä kolme tulkintaa, joista yhden mukaan nimen taustalla voisiolla sana tappi, jolloin nimi liittyisi soutuveneeseen. Hän perusteli tulkintaansa siten,että virta on pitänyt ylittää soutamalla.Myös N69:n mielikuvan mukaan nimi voisi liittyä tappeihin; hän tosin ajattelihieman erilaisia tappeja kuin N47. Hän kuvitteli tapit virrassa uitetuiksi tukeiksi, jotkaovat jääneet virtaan uppotukeiksi vesiväylän tukoksi ja aiheuttaneet havereita. MyösM55a pohti, liittyykö nimi tukkinippuihin, mutta hän ei selventänyt vastaustaan sentarkemmin, koska ei muistanut, mitä tappu-sana tarkoittaa. N59b:n ajatuksen mukaantappu tarkoittaa jotain konkreettista esinettä kuten työkalua tai sitten 'lossia' tai 'lauttaa'.N47:n yhden tulkinnan mukaan nimi on voinut tarkoittaa myös 'Tappuravirtaa' ja liittyäjotenkin pellavaan.7.2.5. Yölinnunsalmen öinen lintuYölinnunsalmi on salmi Unnukassa Varkauden puolella Sinikonniemen ja Timonsalonvälissä. Salmen kaakkoispuolella avautuu Yölinnunselkä, jota tosin ei enää uudemmistaopaskartoista löydy. Timonen pitää Yölinnunsalmi- ja Yölinnunselkä-nimiä Yölinnunsalonmääriteliitynnäisenä. Nimistä on seuraavia merkintöjä vanhoissa asiakirjoissa:Olinun salo 1561, Olindunsalo 1589 ja Ölijnun salmi 1740. Timonen arvelee Yölinnunsalonsaaneen nimensä öisistä linnuista, kenties huuhkajista. (Timonen 1979: 123.)Kautovaara kertoo uskoneensa Yölinnunsalmen saaneen nimensä kauniistanäystä kesäisenä valoisana yönä, jolloin salmessa on uiskennellut yksinäinen lintu,jonka kuvajainen on heijastunut järven pintaan. Tällaiseksi linnuksi Kautovaara kertookuvitelleensa joutsenen, kunnes hän joutui luopumaan ajatuksestaan tutustuttuaan EliasLönnrotin ruotsin- ja latinankieliseen tieteelliseen määritelmään yölinnusta. Hän vaihtoiyölintunsa joutsenesta tavioku<strong>urn</strong>aksi, joka lintukirjan mukaan kuuluu suuriin peipposlintuihinja jolla on sointuva vihellys sekä kirkas ja voimakas laulu. (Kautovaara 2008:89.) Suomen kielen perussanakirjan mukaan yölintu tarkoittaa 'yöllä liikkuvaa ja saalistavaalintua'. Suomen murteiden sana-arkiston murresanalippujen mukaan yölinnullatarkoitetaan melko eri puolilla Suomea 'yölepakkoa, lepakkoa'; myös Pohjois-Savostaon tällaisia merkintöjä Nilsiästä ja Vieremältä. (PS s.v. yölintu; SMSA s.v. yölintu.)Koska nimen määriteosana on eläimen nimitys, tuntuisi uskottavalta, ettänimeämisperusteena on ollut eläinten oleskeleminen tai esiintyminen paikalla (ks.
- Page 1 and 2:
PAIKANNIMEN MONET TARINATVarkautela
- Page 3 and 4:
SISÄLLYS1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA
- Page 5 and 6:
7.2. Vedenkokoumien osien, koskien
- Page 7 and 8:
1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA TAVOITTEE
- Page 9 and 10:
31) Millä tavoin maallikot selitt
- Page 11 and 12:
52. TEOREETTINEN TAUSTANimistöä p
- Page 13:
7näyttäytyy vahvana monissa sella
- Page 16 and 17:
10Mitä Savon nimeen tulee - - kert
- Page 18 and 19:
122.2. Typologinen nimistöntutkimu
- Page 20 and 21:
14Nissilän luokittelumallin heikko
- Page 22 and 23:
16määriteosa. Perusosa on nimenos
- Page 24 and 25:
181. Paikan sijainti, asema1.1. Tä
- Page 26 and 27:
20sisältö. Myöhemmin Kiviniemi o
- Page 28 and 29:
22ovat vaikuttavia tekijöitä murt
- Page 30 and 31:
24huomattiin nimistön käytön tut
- Page 32 and 33:
2635.)Tietoperäisten konnotaatioid
- Page 34 and 35:
28tutkimuksessa mukana olevien nimi
- Page 36 and 37:
30linen salamyhkäisyys ei saisi ke
- Page 38 and 39:
32ilmi se, kumpana nimenä haastate
- Page 40 and 41:
4. TULKINTOJA KUNTIEN NIMISTÄ344.1
- Page 42 and 43:
36N21 oli sekä kuullut että luken
- Page 44 and 45:
38vesistö on nimetty virran varrel
- Page 46 and 47:
40Hän arveli, että koska paikka o
- Page 48 and 49:
42vanhempi polvi on puhunut Nättim
- Page 50 and 51:
44loginen sekaantuminen suoni-sanaa
- Page 52 and 53:
46kylässä on 1500-luvulla asunut
- Page 54 and 55:
48Määriteliitynnäiset voivat muo
- Page 56 and 57:
50on pyörinyt veden varrella ja sa
- Page 58 and 59:
52muodostetut nimet yksiosaisiksi (
- Page 60 and 61:
54lisäksi myös Puurunen.Haastatel
- Page 62 and 63:
5617, 38; ST s. 183; SRM fol. 61v.)
- Page 64 and 65:
58todennäköisesti olisi karjalais
- Page 66 and 67: 605.1.2.2. Viinapuuhia Viinamäell
- Page 68 and 69: 62tai Hasinniemi-nimen osalta. Itse
- Page 70 and 71: 64nimestä tuli mieleen louna. Hän
- Page 72 and 73: 66sesti pakaraa ja lonkan seutua (P
- Page 74 and 75: 685.1.3. Yhdysnimet, joiden perusos
- Page 76 and 77: 70mukaan nimi Joutsenlahti ei ole k
- Page 78 and 79: 725.1.3.3. Akkojen AkonlahtiAkonlah
- Page 80 and 81: 74on nimetty tästä syystä.Kahdek
- Page 82 and 83: 765.1.4. Muut nimetTässä luvussa
- Page 84 and 85: 78Taival-sanalla on tutumman 'matka
- Page 86 and 87: 80voisi olla henkilönnimi. Kuusi m
- Page 88 and 89: 82paikan mukaan, ja N73:kin oli jos
- Page 90 and 91: 84N44 oletti nimen liittyvän ihmis
- Page 92 and 93: 86kuva(i)staa yhteyteen, koska vanh
- Page 94 and 95: 88voisi tarkoittaa jotain kalastusv
- Page 96 and 97: 90kaikkiaan 32. Kymmenessä tulkinn
- Page 98 and 99: 927. TULKINTOJA VESISTÖ- JA MAASTO
- Page 100 and 101: 947.1.2. Uinuva UnnukkaUnnukka on L
- Page 102 and 103: 96(Nuotio 1949: 156; Pekkarinen 196
- Page 104 and 105: 98helve 'kalvo- tai ripsumainen pal
- Page 106 and 107: 100”tuoksahtanut” muta. N73:lle
- Page 108 and 109: 1027.1.7. Kermainen KermajärviKerm
- Page 110 and 111: 104Siitti. Karemo on paikkaa nimest
- Page 112 and 113: 106sukupuolielimien alueelle, mutta
- Page 114 and 115: 1087.2.3. Turjakkeen Turjanvirta 29
- Page 118 and 119: 112Joutenlahti luvussa 5.1.3.2). Po
- Page 120 and 121: 114ämmä-nimiä on annettu monille
- Page 122 and 123: 116N47 arveli niin ikään, että k
- Page 124 and 125: 118hänelle syntynyt mielikuva paik
- Page 126 and 127: 120M56a puolestaan kuului niihin ha
- Page 128 and 129: 122lahtea hurulahdeksi eli turhaksi
- Page 130 and 131: 124on samantapainen huonovetinen la
- Page 132 and 133: 126jää säilyvät siellä kesäku
- Page 134 and 135: 128asustaa suohon vahvasti liittyv
- Page 136 and 137: 130teltavien käyttämien parafraas
- Page 138 and 139: 132Taulukko 1b. Maallikoiden nimens
- Page 140 and 141: 134ihminen pystyisi liikkumaan tiet
- Page 142 and 143: 136Kolmas alaluokista on ”muunlai
- Page 144 and 145: 1388.1.2.2. Maaperän, veden, mater
- Page 146 and 147: 140ensin mainittu tulkintatapa vois
- Page 148 and 149: 1428.1.3. Paikalla oleva, esiintyv
- Page 150 and 151: 144assosiaatioon. Assosiaatioihin j
- Page 152 and 153: 146vaikkei nimissä ole lA-ainesta
- Page 154 and 155: 1488.1.4.3. TapahtumaKolmas alaluok
- Page 156 and 157: 150nimen synnylle on jokin selvä s
- Page 158 and 159: 152nimen Laidunmäki kohdalla on va
- Page 160 and 161: 154parissa tulkinnassa näkyi myös
- Page 162 and 163: 156Taulukko 2a. Maallikoille paikan
- Page 164 and 165: 158Taulukko 2c. Maallikoille paikan
- Page 166 and 167:
160assosiaatioihin. Toisaalta täh
- Page 168 and 169:
162tulkinnoissaan olleet vakavissaa
- Page 170 and 171:
164ilmaisee paikan lajin eli sen, m
- Page 172 and 173:
166arkivet 4. Mariehamn: Tryckeri &
- Page 174 and 175:
168toimituksia 1122. Helsinki: Suom
- Page 176 and 177:
170SALMELAINEN, E. A. 1925: Lehtiä
- Page 178 and 179:
172SRM = Säämingin ja Rantasalmen
- Page 180 and 181:
LIITE 2Haastateltavien taustatiedot
- Page 182:
N56N57aN57bN59aN59bN60N66N69N71N73N