urn_nbn_fi_uef-20110091

25nimenkäyttäjien tarpeisiin. Myös Ainiala (2004) on tutkinut nimenkäyttäjien suhtautumistakatujen aihepiirinimiin. Hänen tutkimuksensa Tornion Suensaaren kaupunkinimistöstäkoski laajemmaltikin virallisen ja epävirallisen nimistön käyttöä ja nimitaitoasekä nimien antamista paikoille. (Kaupunkinimistön tutkimuksesta ks. lisää esim.Kaupungin nimet.)Kansanlingvistiikan alalta olisi esiteltävänä tutkimuksia vaikka millä mitalla.Kaikkien niiden läpikäyminen ei tässä yhteydessä ole tietenkään mahdollista eikä edesrelevanttia. Tavoitteenani on ollut tässä alaluvussa antaa yleiskäsitys siitä, mitä kaikkeakansanlingvistinen tutkimus sisältää.Kansanlingvistiikan lähtökohtana on ajatus, että maallikon ja kielitieteilijän tavathahmottaa kieltä eroavat toisistaan. Kansanlingvistisen tutkimuksen lailla oma tutkimuksenikäsittelee maallikoiden kielitietoisuutta. Tutkimukseni kohteena on paikannimistöja se, kuinka ei-kielitieteilijät kielentävät sitä. Tietyllä tapaa tutkimukseni voiajatella olevan myös eräänlaista nimitaitotutkimusta. Tutkimukseni vain ei kohdistusiihen, kuinka paljon nimiä ihmiset osaavat; sen sijaan tutkin sitä, miten ihmiset osaavatselittää nimiä.Tutkimukseni liittyy selvästi metakielen ensimmäiseen tasoon: tarkastelen sitä,mitä havaintoja maallikot tekevät ja kuinka he puhuvat (paikan)nimistöstä, yhdestäkielen osa-alueesta. Metakielen toista tasoa tutkimukseeni on vaikea soveltaa, sillä entutki paikannimiin liittyviä asenteita tai yhteisiä uskomuksia. Toisaalta maallikoidenpuhe paikannimistä ei ole pelkkää metakieltä 1, sillä tutkimukseeni osallistuneethenkilöt eivät kaikissa nimitulkinnoissaan pohtineet nimen alkuperää pelkästään nimeensisältyvien kielellisten elementtien pohjalta. Tulkintoihin voivatkin vaikuttaa myöskonnotatiiviset sekä affektiiviset ja emotionaaliset merkitykset, joita nimi herättää.Konnotaatioiden 8 eli sivumerkitysten voidaan ajatella olevan yksi assosiatiivisenmerkityksen alatyypeistä. Konnotaatiot ovat todelliseen maailmaan liittyviäassosiaatioita, joita nimi herättää. Ne ovat nimeen sisältyviä merkityksiä, joilla ei olekiinnekohtaa nimeen sisältyviin sanoihin (vrt. nimielementtien herättämät sana- ja nimiassosiaatiotluvussa 2.1), ja liittyvät kaikkeen siihen tietoon, jota ihminen on kokemuksensakautta kerännyt nimen tarkoitteesta. Esimerkiksi Korkeasaari-nimi Helsingissä eioletettavasti ensi sijassa tuo mieleen saarta, joka on korkea, vaan eläintarhan. Konnotaatiotovat ennen kaikkea subjektiivisia, mutta on myös monia jollekin puhujajoukolleyhteisiä konnotaatioita. (Pitkänen 1999: 8; Sjöblom 2006: 58; Ainiala ym. 2008: 34–8 Nimistöntutkimuksen terminologian kirjoittajien mukaan termistä voidaan suomen kielen osaltaluopua (ks. Kiviniemi ym. 1974: 5, 21); mm. Koski (1977: 220–223) on kritisoinut tutkijoidenkäyttämää termistöä. Termi konnotaatio on yhä voimissaan – sitä tapaa uudemmistakin nimistöntutkimuksistatämän tästä.