947.1.2. Uinuva UnnukkaUnnukka on Leppävirralla oleva järvi, joka ulottuu osin Varkaudenkin alueelle. Nimenvanhoja kirjoitusasuja ovat Vunnukka 1557, Unnukka sjö 1740 ja Unnukan vesi 1780.Forsman on olettanut nimen olevan peräisin muinaissuomalaisesta henkilönnimestäUnta ~ Unti. Nimestäjä puolestaan kertoo informanttien selittäneen nimen olevanperäisin joko tytönnimestä Unnukka tai saamelaisilta tai sitten tarkoittavan 'unista'.Marttalan mukaan nimi on luultavasti yhdistettävissä unta : unnan -sanaan ja verbiinuntua : unnun 'tulla uniseksi, uupua, väsyttää, vaipua uneen'. Timonen pitää Marttalanselitystä perustelemattomana. Hän ei myöskään usko, että nimi olisi peräisin henkilönnimestä,sillä suurten vesistöjen nimet eivät yleensä ole henkilönnimikantaisia. Hänarvelee, että Unnukan voisi yhdistää pohjoissuomalaisiin Unna-paikanimiin, jotkasisältävät saamenkielisen sanan unnâ 'pieni'. Perusteluna Timonen pitää sitä, että vaikkaUnnukka ei olekaan absoluuttisen pieni järvi, on se kuitenkin muihin vesistönosiinkuten esimerkiksi Saimaaseen ja Kallaveteen verrattuna saattanut vaikuttaa nimenantajienmielessä pieneltä. (SP s. 478; Forsman 1891: 162; Marttala 1957: 113; Timonen1979: 112–113; Koponen 1993, NA.)Väinö Suuronen arvelee, että Unnukka-nimellä voisi olla jotain yhteistä KangasniemenUnnukkala-kylän nimen kanssa. Kylän nimi on peräisin Unnukaisista, joitakylässä tiedetään asuneen. Suuronen pitää oletettavana, että unnukka-sana, jonka ilmeisestiolettaa sisältyvän myös Unnukainen-sukunimeen, olisi peräisin venäläisperäisestäsanasta unukka ~ vunukka 'lapsenlapsi'. Kautovaara hyväksyy Suurosen selityksen:Hänen mukaansa sekä Varkauden että Kangasniemen seudut ovat saaneet ensimmäisetasukkaansa Karjalan kannaksen suunnasta. Unukka ~ vunukka -sana on ollut näilleasukkaille tuttu, ja he ovat jättäneet sen jälkeensä Varkauteen ja Kangasniemelle.(Suuronen 1935: 10; Kautovaara 1997: 74.)Suomalainen paikannimikirja kehottaa pitämään Unnukka-nimen sisältöäedelleen selvittämättömänä, vaikka esittääkin sen mahdollisuuden, että nimeen saattaisisisältyä sana, joka on sukua pitkänomaista lahtea tarkoittavalle nykypohjoissaamenvuotna-sanalle. Varmaa paikannimikirjan mukaan kuitenkin on, että nimen loppuosa-kka on johdinaines. (SP s. 478.)Haastateltavista 15:llä oli tulkinta Unnukka-nimen synnystä. Heistä kuusi olettinimen liittyvän saamen kieleen. M65 esimerkiksi epäili, ettei nimi ole peräisin mistäänsuomenkielisestä sanasta, sillä nimi esiintyy kartoissa jo 1500-luvulla. Hän uskoikinsavolaisten ottaneen nimen käyttöönsä saamelaisilta, ja lisäsi vielä naureskellen, että
95television saamelaissketseissäkin hoetaan nimen kanssa samantapaista hokemaa 28 .N66:lle nimestä tuli mieleen saamen kielen sana unna 'pieni', sillä hän on itse kotoisinLapista. Hän arveli, että nimi voisi olla perua saamen kielestä, koska saamelaisväestöäon asunut alueella, ja että Unnukka voisi olla eräänlainen hyvittely- tai hellittelynimi.Viisi haastateltavaa yhdisti nimen siitä mieleen tulleisiin paikan ominaisuuksiin.Esimerkiksi M70 pohti, voisiko nimi olla peräisin uinua-verbistä ja viitatauneliaisuuteen. N54 muisteli lukeneensa, että sanan vunukka merkitys olisi 'lapsi,vauva'. Hän arveli, että Unnukka voisi olla pienempi osa suuremmasta vesistöstä, ja ettänimi olisi karjalaista perua. M41 pohti nimeä seuraavalla tavalla:– – nimi Unnukka, Unnukka että se ois suanus siitä että se o¡ kaunis,tyyni, rauhalline, vesistö. Muuta minä en ossoos siitä sannoo. Vehmaatrannat – –.N47:lle nimestä tuli mieleen nukkuva ja väsähtänyt vesi, vaikka itse järvi hänenmielestään on kaikkea muuta. Muita hänelle nimestä assosioituneita ominaisuuksiaolivat sumuinen, utuinen ja salaperäinen, jotka hänen mukaansa voisi liittää myöstarkoitteeseen.Neljä haastateltavaa arveli nimen olevan peräisin jostain kasvista. EsimerkiksiN56 pohti nimen voineen tulla alueella kasvaneen kasvin mukaan. Muun muassa M54vertasi Unnukka-nimeä ulpukkaan ja arveli, että unnukka voisi myös olla jonkinvesikasvin tai -kukan nimi. N73 arveli, että paikalla kasvaa tai on voinut kasvaaulpukoita, joista on muodostunut Unnukka-nimi. N52 arveli ainoana haastateltavana,että paikan nimeen on voinut vaikuttaa jokin lintu, vaikka hänelle ei tullutkaanUnnukka-nimen kanssa samantapaista linnunnimeä mieleen. M73:n mielestä nimitaasen kuulostaa karjalaiselta sanonnalta, ja hän arveli, että Unnukka on jokin vanhakarjalainen perinnenimi.7.1.3. Mulahtelua mutaisella MulajärvelläMulajärvi sijaitsee Häyrilässä Varkaudessa ja ulottuu myös Joroisten alueelle. Nimenvanhoiksi kirjoitusasuiksi tiedetään muun muassa Mulajärvi 1807 ja Mulanjärvi 1871.Järveä kutsutaan yleisesti Mulaksi, harvemmin karttanimen mukaisesti Mulajärveksi.28 Tällä haastateltava tarkoitti mitä ilmeisimmin Aake Kallialan ja Pirkka-Pekka PeteliuksenPulttibois-sketsishow'ssa esittämiä saamelaismiehiä, jotka tulivat tutuksi nunnuka nunnuka lai lailai lai -hokemastaan.
- Page 1 and 2:
PAIKANNIMEN MONET TARINATVarkautela
- Page 3 and 4:
SISÄLLYS1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA
- Page 5 and 6:
7.2. Vedenkokoumien osien, koskien
- Page 7 and 8:
1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA TAVOITTEE
- Page 9 and 10:
31) Millä tavoin maallikot selitt
- Page 11 and 12:
52. TEOREETTINEN TAUSTANimistöä p
- Page 13:
7näyttäytyy vahvana monissa sella
- Page 16 and 17:
10Mitä Savon nimeen tulee - - kert
- Page 18 and 19:
122.2. Typologinen nimistöntutkimu
- Page 20 and 21:
14Nissilän luokittelumallin heikko
- Page 22 and 23:
16määriteosa. Perusosa on nimenos
- Page 24 and 25:
181. Paikan sijainti, asema1.1. Tä
- Page 26 and 27:
20sisältö. Myöhemmin Kiviniemi o
- Page 28 and 29:
22ovat vaikuttavia tekijöitä murt
- Page 30 and 31:
24huomattiin nimistön käytön tut
- Page 32 and 33:
2635.)Tietoperäisten konnotaatioid
- Page 34 and 35:
28tutkimuksessa mukana olevien nimi
- Page 36 and 37:
30linen salamyhkäisyys ei saisi ke
- Page 38 and 39:
32ilmi se, kumpana nimenä haastate
- Page 40 and 41:
4. TULKINTOJA KUNTIEN NIMISTÄ344.1
- Page 42 and 43:
36N21 oli sekä kuullut että luken
- Page 44 and 45:
38vesistö on nimetty virran varrel
- Page 46 and 47:
40Hän arveli, että koska paikka o
- Page 48 and 49:
42vanhempi polvi on puhunut Nättim
- Page 50 and 51: 44loginen sekaantuminen suoni-sanaa
- Page 52 and 53: 46kylässä on 1500-luvulla asunut
- Page 54 and 55: 48Määriteliitynnäiset voivat muo
- Page 56 and 57: 50on pyörinyt veden varrella ja sa
- Page 58 and 59: 52muodostetut nimet yksiosaisiksi (
- Page 60 and 61: 54lisäksi myös Puurunen.Haastatel
- Page 62 and 63: 5617, 38; ST s. 183; SRM fol. 61v.)
- Page 64 and 65: 58todennäköisesti olisi karjalais
- Page 66 and 67: 605.1.2.2. Viinapuuhia Viinamäell
- Page 68 and 69: 62tai Hasinniemi-nimen osalta. Itse
- Page 70 and 71: 64nimestä tuli mieleen louna. Hän
- Page 72 and 73: 66sesti pakaraa ja lonkan seutua (P
- Page 74 and 75: 685.1.3. Yhdysnimet, joiden perusos
- Page 76 and 77: 70mukaan nimi Joutsenlahti ei ole k
- Page 78 and 79: 725.1.3.3. Akkojen AkonlahtiAkonlah
- Page 80 and 81: 74on nimetty tästä syystä.Kahdek
- Page 82 and 83: 765.1.4. Muut nimetTässä luvussa
- Page 84 and 85: 78Taival-sanalla on tutumman 'matka
- Page 86 and 87: 80voisi olla henkilönnimi. Kuusi m
- Page 88 and 89: 82paikan mukaan, ja N73:kin oli jos
- Page 90 and 91: 84N44 oletti nimen liittyvän ihmis
- Page 92 and 93: 86kuva(i)staa yhteyteen, koska vanh
- Page 94 and 95: 88voisi tarkoittaa jotain kalastusv
- Page 96 and 97: 90kaikkiaan 32. Kymmenessä tulkinn
- Page 98 and 99: 927. TULKINTOJA VESISTÖ- JA MAASTO
- Page 102 and 103: 96(Nuotio 1949: 156; Pekkarinen 196
- Page 104 and 105: 98helve 'kalvo- tai ripsumainen pal
- Page 106 and 107: 100”tuoksahtanut” muta. N73:lle
- Page 108 and 109: 1027.1.7. Kermainen KermajärviKerm
- Page 110 and 111: 104Siitti. Karemo on paikkaa nimest
- Page 112 and 113: 106sukupuolielimien alueelle, mutta
- Page 114 and 115: 1087.2.3. Turjakkeen Turjanvirta 29
- Page 116 and 117: 110Tappuvirta-nimi voidaan liittä
- Page 118 and 119: 112Joutenlahti luvussa 5.1.3.2). Po
- Page 120 and 121: 114ämmä-nimiä on annettu monille
- Page 122 and 123: 116N47 arveli niin ikään, että k
- Page 124 and 125: 118hänelle syntynyt mielikuva paik
- Page 126 and 127: 120M56a puolestaan kuului niihin ha
- Page 128 and 129: 122lahtea hurulahdeksi eli turhaksi
- Page 130 and 131: 124on samantapainen huonovetinen la
- Page 132 and 133: 126jää säilyvät siellä kesäku
- Page 134 and 135: 128asustaa suohon vahvasti liittyv
- Page 136 and 137: 130teltavien käyttämien parafraas
- Page 138 and 139: 132Taulukko 1b. Maallikoiden nimens
- Page 140 and 141: 134ihminen pystyisi liikkumaan tiet
- Page 142 and 143: 136Kolmas alaluokista on ”muunlai
- Page 144 and 145: 1388.1.2.2. Maaperän, veden, mater
- Page 146 and 147: 140ensin mainittu tulkintatapa vois
- Page 148 and 149: 1428.1.3. Paikalla oleva, esiintyv
- Page 150 and 151:
144assosiaatioon. Assosiaatioihin j
- Page 152 and 153:
146vaikkei nimissä ole lA-ainesta
- Page 154 and 155:
1488.1.4.3. TapahtumaKolmas alaluok
- Page 156 and 157:
150nimen synnylle on jokin selvä s
- Page 158 and 159:
152nimen Laidunmäki kohdalla on va
- Page 160 and 161:
154parissa tulkinnassa näkyi myös
- Page 162 and 163:
156Taulukko 2a. Maallikoille paikan
- Page 164 and 165:
158Taulukko 2c. Maallikoille paikan
- Page 166 and 167:
160assosiaatioihin. Toisaalta täh
- Page 168 and 169:
162tulkinnoissaan olleet vakavissaa
- Page 170 and 171:
164ilmaisee paikan lajin eli sen, m
- Page 172 and 173:
166arkivet 4. Mariehamn: Tryckeri &
- Page 174 and 175:
168toimituksia 1122. Helsinki: Suom
- Page 176 and 177:
170SALMELAINEN, E. A. 1925: Lehtiä
- Page 178 and 179:
172SRM = Säämingin ja Rantasalmen
- Page 180 and 181:
LIITE 2Haastateltavien taustatiedot
- Page 182:
N56N57aN57bN59aN59bN60N66N69N71N73N