112Joutenlahti luvussa 5.1.3.2). Pohdintaa aiheuttaa kuitenkin määriteosan genetiivimuoto.Ainialan mukaan silloin, kun paikannimen määriteosana on jokin eläimennimitys,nimeämisperusteena on yleensä ollut useiden eläinten oleskeleminen paikalla. Ainialapitää tällaisissa tapauksissa nominatiivimuotoista määriteosaa genetiiviä tavallisempanaja perustellumpana. Hän viittaa Virtain mäki- ja niemi-loppuisten paikannimienmääriteosien nominatiivi- ja genetiivimuotoisuutta tutkineen Anne Niemen tutkimustuloksiin,joiden mukaan genetiivi tuntuu viittaavan nimenomaan yksilölliseen tarkoitteeseen,kun nimenantoperusteena on jokin paikalla oleva tai esiintyvä. (Niemi 1991:45–46; Ainiala 1997: 189.) Jos Yölinnunsalmen nimeämisen taustalla on jokin öinenlintu tai vaikkapa lepakko, jää arvailujen varaan, onko paikka saanut nimensä yhdestävai useammasta sellaisesta.18 haastateltavalla oli omaan mielikuvaan perustuva tulkintansa nimen asiataustasta.13 oletti nimen liittyvän linnun esiintymiseen paikalla. Esimerkiksi N69:nmielestä nimi kuulostaa lämpimältä ja pimeältä elokuiselta illalta. Hän arveli, ettäpaikalle on voitu mennä yöllä katsomaan lintuja tai että paikalla on erityisen paljonyöeläviä, esimerkiksi lepakoita. N21:n mielikuvan mukaan voisi ajatella, että paikallaon pesinyt yölintuja, koska paikalla on metsäalueita. N54 pohti nimeä seuraavasti:Yölinnunsalmi. Siellä muutel laulaa yölinnut, meill om mökki siellä.Yölinnunsalmi. Em mä osaa siihes sanoo nii¡kun, se¡ kummempaamuuta ku et siellä todella laulaa ne yölinnut että olisko joku,romanttisella tuulella ollut, keksinyv vaan että tää on sen niminen.Myös muun muassa N66 pohti, että paikalla on tosiaan voinut olla öisin laulavia lintuja.Hän kuitenkin ihmetteli, onko tällaisessa nimeämisperusteessa mitään järkeä, koskalinnut laulavat joka paikassa öisin. Hänelle tulikin mieleen omien sanojensa mukaan”häijy” nimenantoperuste: hän arveli, että paikan lähistöllä on voinut asua ”epämääräisiä”naisia ja että salmen nimi on siksi voinut olla *Huoransalmi, joka on lopultamuokattu hienovaraiseksi karttanimeksi Yölinnunsalmi. Slangisanakirja ei tunneyölintua, mutta sen sijaan yöperhosella on slangisanakirjassa merkitys 'ilotyttö, katunainen'(Paunonen 2000 s.v. yöperhonen). Myös M56a:lle tuli nimestä mielleyhtymänaiseen: hän arveli naureskellen, että jospa paikalla on ollut joku ”kottarainen” elinaishenkilö, jota on ”kytätty” miesporukalla. Hän pohti myös sitä, että nimi ei voi tullalinnun ulkomuodosta, koska muutenhan nimessä voisi aivan hyvin esiintyä päivälintukin.M73 arveli ainoana, ettei paikalla ole ollut minkäänlaista lintua ja että nimi onvain keksitty paremman puutteessa.
7.2.6. Ämmien puuhailua Ämmäkoskella113Ämmäkoski sijaitsee Varkaudessa Päiviönsaaren ja Kämärin kaupunginosien välissälähellä kaupungin vanhaa keskustaa. Paikkaan on viitattu kartoissa nimillä Varkausström 1761, Warkaus Fårss 1780, Varkauskoski 1786 ja Ämmäkoski 1858. Ämmäkoskessaon pieni saari nimeltä Ämmänsaari, jota Timonen pitää Ämmäkosken määriteliitynnäisenä.Kartoissa koski on aina Ämmäkoski-asuisena, mutta kansanomaisestipaikkaa kuitenkin on nimitetty ja nimitetään yhä Ämmänkoskeksi. (Timonen 1979: 123;Pekkarinen 1968, NA; ks. myös Kautovaara 2008: 99.)Kuten jo luvussa 3 mainitsin, Ämmäkoski-nimi on leksikaalisesti monitulkintainen,eli ämmä-sanalla voi olla nimessä monia sellaisia merkityksiä, jotka ovatmahdollisia nimen asiataustan kannalta. Sanalla ämmä voidaan tarkoittaa 'naista','vaimoa, naimissa olevaa naista' ja 'isoäitiä, vanhaa naista' (NS s.v. ämmä). Soikkanen(1963: 15) esittää nimeä voivan tulkita siten, että Ämmäkoski olisi kosken päähaara jaHuruskoski 'Huoruuskoski' (ks. tarkemmin luku 7.3.3) sen sivuhaara, aivan kutensivuversoa nimitetään huorupojaksi. E. A. Tunkelo on todennut jo vuonna 1910, ettäämmä nähtävästi merkitsee koskennimissä vesistön suurinta koskea ja etenkinvoimakasta laskuputousta. Tunkelo tosin olettaa, että Ämmäkoskia esiintyy vainPohjanmaalla ja että nimet ovat siitä syystä saamelaisperäisiä. Mallat pitää Tunkelonoletukseen syynä tämän puutteellista aineistoa. (T. 1910: 87; Mallat 2007: 134.)Tunkelon kanssa ovat myöhemmin olleet samaa mieltä myös Nissilä jaRäisänen. Kumpikin mainitsee esimerkkinä Kajaanin Ämmäkosken ja on sitä mieltä, ettämääriteosa kuvastaa nimessä kosken suuruutta. Räisäsen mukaan ämmä on Kainuunmurteessa ollut vanhastaan kunnioittava 'isoäidin' nimitys, joka on annettu myös isollekoskelle. Hän pitää Kajaanin Ämmäkoskea vertailunimenä, jossa isoäiti ja koski onrinnastettu toisiinsa. Myös Marttala ja Timonen ovat sitä mieltä, että ämmä tarkoittaaVarkaudenkin Ämmäkoskessa vesistön suurinta koskea, sillä koski on Varkauden suurin.(Nissilä 1939: 289–290; 1962: 41; Marttala 1957: 123; Timonen 1979: 124; Räisänen1982: 118.) Putousta Varkauden Ämmäkoskella on 4,6 metriä (Soikkanen 1963: 11).Naisiin viittaavia paikannimiä tutkinut Mallat on ottanut selkoa myösÄmmäkoski-nimistä. Nimeämisperusteet vaihtelevat tarkoitteen mukaan. Ämmä-sanamerkitsee paikannimissä hieman yksinkertaistettuna toisaalta suuruutta ja voimaa,toisaalta pienuutta ja vähäisyyttä siten myös halventaen tarkoitetta. Mallatin mukaantopogra<strong>fi</strong>altaan jotenkin erikoiset, maisemasta erottuvat tai poikkeavat tarkoitteetnimetään varmaan keskimääräistä useammin samoin kuin keskeiset paikat. Mallat pitäämahdollisena, että tällaiset paikat ovat helposti saaneet mytologisen nimen. Myös
- Page 1 and 2:
PAIKANNIMEN MONET TARINATVarkautela
- Page 3 and 4:
SISÄLLYS1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA
- Page 5 and 6:
7.2. Vedenkokoumien osien, koskien
- Page 7 and 8:
1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA TAVOITTEE
- Page 9 and 10:
31) Millä tavoin maallikot selitt
- Page 11 and 12:
52. TEOREETTINEN TAUSTANimistöä p
- Page 13:
7näyttäytyy vahvana monissa sella
- Page 16 and 17:
10Mitä Savon nimeen tulee - - kert
- Page 18 and 19:
122.2. Typologinen nimistöntutkimu
- Page 20 and 21:
14Nissilän luokittelumallin heikko
- Page 22 and 23:
16määriteosa. Perusosa on nimenos
- Page 24 and 25:
181. Paikan sijainti, asema1.1. Tä
- Page 26 and 27:
20sisältö. Myöhemmin Kiviniemi o
- Page 28 and 29:
22ovat vaikuttavia tekijöitä murt
- Page 30 and 31:
24huomattiin nimistön käytön tut
- Page 32 and 33:
2635.)Tietoperäisten konnotaatioid
- Page 34 and 35:
28tutkimuksessa mukana olevien nimi
- Page 36 and 37:
30linen salamyhkäisyys ei saisi ke
- Page 38 and 39:
32ilmi se, kumpana nimenä haastate
- Page 40 and 41:
4. TULKINTOJA KUNTIEN NIMISTÄ344.1
- Page 42 and 43:
36N21 oli sekä kuullut että luken
- Page 44 and 45:
38vesistö on nimetty virran varrel
- Page 46 and 47:
40Hän arveli, että koska paikka o
- Page 48 and 49:
42vanhempi polvi on puhunut Nättim
- Page 50 and 51:
44loginen sekaantuminen suoni-sanaa
- Page 52 and 53:
46kylässä on 1500-luvulla asunut
- Page 54 and 55:
48Määriteliitynnäiset voivat muo
- Page 56 and 57:
50on pyörinyt veden varrella ja sa
- Page 58 and 59:
52muodostetut nimet yksiosaisiksi (
- Page 60 and 61:
54lisäksi myös Puurunen.Haastatel
- Page 62 and 63:
5617, 38; ST s. 183; SRM fol. 61v.)
- Page 64 and 65:
58todennäköisesti olisi karjalais
- Page 66 and 67:
605.1.2.2. Viinapuuhia Viinamäell
- Page 68 and 69: 62tai Hasinniemi-nimen osalta. Itse
- Page 70 and 71: 64nimestä tuli mieleen louna. Hän
- Page 72 and 73: 66sesti pakaraa ja lonkan seutua (P
- Page 74 and 75: 685.1.3. Yhdysnimet, joiden perusos
- Page 76 and 77: 70mukaan nimi Joutsenlahti ei ole k
- Page 78 and 79: 725.1.3.3. Akkojen AkonlahtiAkonlah
- Page 80 and 81: 74on nimetty tästä syystä.Kahdek
- Page 82 and 83: 765.1.4. Muut nimetTässä luvussa
- Page 84 and 85: 78Taival-sanalla on tutumman 'matka
- Page 86 and 87: 80voisi olla henkilönnimi. Kuusi m
- Page 88 and 89: 82paikan mukaan, ja N73:kin oli jos
- Page 90 and 91: 84N44 oletti nimen liittyvän ihmis
- Page 92 and 93: 86kuva(i)staa yhteyteen, koska vanh
- Page 94 and 95: 88voisi tarkoittaa jotain kalastusv
- Page 96 and 97: 90kaikkiaan 32. Kymmenessä tulkinn
- Page 98 and 99: 927. TULKINTOJA VESISTÖ- JA MAASTO
- Page 100 and 101: 947.1.2. Uinuva UnnukkaUnnukka on L
- Page 102 and 103: 96(Nuotio 1949: 156; Pekkarinen 196
- Page 104 and 105: 98helve 'kalvo- tai ripsumainen pal
- Page 106 and 107: 100”tuoksahtanut” muta. N73:lle
- Page 108 and 109: 1027.1.7. Kermainen KermajärviKerm
- Page 110 and 111: 104Siitti. Karemo on paikkaa nimest
- Page 112 and 113: 106sukupuolielimien alueelle, mutta
- Page 114 and 115: 1087.2.3. Turjakkeen Turjanvirta 29
- Page 116 and 117: 110Tappuvirta-nimi voidaan liittä
- Page 120 and 121: 114ämmä-nimiä on annettu monille
- Page 122 and 123: 116N47 arveli niin ikään, että k
- Page 124 and 125: 118hänelle syntynyt mielikuva paik
- Page 126 and 127: 120M56a puolestaan kuului niihin ha
- Page 128 and 129: 122lahtea hurulahdeksi eli turhaksi
- Page 130 and 131: 124on samantapainen huonovetinen la
- Page 132 and 133: 126jää säilyvät siellä kesäku
- Page 134 and 135: 128asustaa suohon vahvasti liittyv
- Page 136 and 137: 130teltavien käyttämien parafraas
- Page 138 and 139: 132Taulukko 1b. Maallikoiden nimens
- Page 140 and 141: 134ihminen pystyisi liikkumaan tiet
- Page 142 and 143: 136Kolmas alaluokista on ”muunlai
- Page 144 and 145: 1388.1.2.2. Maaperän, veden, mater
- Page 146 and 147: 140ensin mainittu tulkintatapa vois
- Page 148 and 149: 1428.1.3. Paikalla oleva, esiintyv
- Page 150 and 151: 144assosiaatioon. Assosiaatioihin j
- Page 152 and 153: 146vaikkei nimissä ole lA-ainesta
- Page 154 and 155: 1488.1.4.3. TapahtumaKolmas alaluok
- Page 156 and 157: 150nimen synnylle on jokin selvä s
- Page 158 and 159: 152nimen Laidunmäki kohdalla on va
- Page 160 and 161: 154parissa tulkinnassa näkyi myös
- Page 162 and 163: 156Taulukko 2a. Maallikoille paikan
- Page 164 and 165: 158Taulukko 2c. Maallikoille paikan
- Page 166 and 167: 160assosiaatioihin. Toisaalta täh
- Page 168 and 169:
162tulkinnoissaan olleet vakavissaa
- Page 170 and 171:
164ilmaisee paikan lajin eli sen, m
- Page 172 and 173:
166arkivet 4. Mariehamn: Tryckeri &
- Page 174 and 175:
168toimituksia 1122. Helsinki: Suom
- Page 176 and 177:
170SALMELAINEN, E. A. 1925: Lehtiä
- Page 178 and 179:
172SRM = Säämingin ja Rantasalmen
- Page 180 and 181:
LIITE 2Haastateltavien taustatiedot
- Page 182:
N56N57aN57bN59aN59bN60N66N69N71N73N