urn_nbn_fi_uef-20110091

605.1.2.2. Viinapuuhia ViinamäelläPaikannimien yleisimpiä perus- ja määriteosia tutkineen Kiviniemen mielestä näyttääsiltä, että paikannimistössä kuvastuu yleisimmin sellainen toiminta, joka on ainakinjonkin aikaa leimannut paikan näkyvällä tavalla. Muun muassa Viina-alkuiset nimetkuuluvat vanhaa kansankulttuuria kuvastaviin paikannimiin, ja Viinamäki on yksiyleisimmistä ihmisen toimintaan liittyvistä nimistä. Vaikka viinanpoltto alkoi yleistyäSuomessa 1600-luvulla, Kiviniemi arvelee, että suuri osa Viina-alkuisista nimistä onsyntynyt vasta vuoden 1866 jälkeen, kun viinanpoltto lopullisesti kiellettiin. (Kiviniemi1990: 147.)Marttala kertoo nimioppaansa muistelleen, että vielä 1800-luvun lopullaVarkauden Viinamäellä oli keitetty viinaa. Marttala uskookin nimen liittyvän viinankeittoon.(Marttala 1957: 118.) Kaikki 37 nimelle selityksen antanutta haastateltavaaolivat vastauksissaan yksimielisiä: nimen oletettiin liittyvän ihmisen toimintaan ja tekemiseeneli joko viinan käyttöön, polttoon tai myyntiin. 28 haastateltavalla tulkintaperustui omaan arvioon, viisi oli kuullut ja kolme lukenut ja yksi sekä lukenut ettäkuullut selityksestä. Esimerkiksi N57a:n mielikuvan mukaan alueella on joskus jokojuopoteltu tai myyty viinaa. N60 pohti nimeä tähän tapaan:kun ne Aikanaa¡ om polttanuv viinaa salaa ni. Oisko siellä ollukkätköissä kuulev viinapannut. Oisko se tullus siitä. Koskakorpikuuse¡vielä minum mielestä vuonna kaheksa¡kymmentä kum minä oon tännekaupu¡kiim muuttanun ni, ni, sehän oli aikalailla semmosta vähästä seasutus siellä, Viinamäellä sillo. Et sehän oli aikalailla semmosta, etsiellähä oli jopa ihan, tämmösiä pieniä maa-, maataloja ja maatiloja sillo,siellä Viinamäellä. Vielä vuonna kaheksa¡kymmentä. Et oisko se sittejjoskus aikanaan tosiaa ollu, että siellä on korpikuuse¡ ollun, kätköt kuule.M51b mietti vaihtoehtoisesti myös sellaista, että Viinamäki-nimi voisi olla samantapainennimi kuin Humalamäki, eli paikalla on voitu kasvattaa humalaa. N73 arveli,että nimi olisi voinut alun perin olla vieraskielinen. Hänen mukaansa monet alkuaanvierasperäiset nimet on käännetty suomen kielelle ääntämisasun eikä merkitysasunmukaisesti.