58todennäköisesti olisi karjalaisten eränkävijöiden antama. Tästä vaihtoehdosta hän eikuitenkaan ole täysin varma, joten hän pitää nimeämisperustetta hämärtyneenä.(Marttala 1957: 60–61; Timonen 1979: 54–55.)18 haastateltavalla oli Kommila-nimestä sanottavaa. Kymmenen muisti paikallasijainneen tilan ja/tai kartanon. Heistä yhdeksän uskoi paikan nimen olevan tilan jakartanon perua; yksi haastateltava sen sijaan oletti kartanon saaneen nimensä paikanmukaan. Myös M41:n mielestä Kommilan alueella on sijainnut samanniminen talo. Hänalkoi pohtia, mistä talo puolestaan on voinut saada nimensä, ja arveli, ettei se oleperäisin ainakaan sukunimestä. Lopulta hän yhdisti nimen sanaan kammi (NS s.v.kammi ’Jäämeren rannikoilla käytössä oleva turveasumus, -kota’) ja arveli nimen olevansiitä peräisin, sillä hänen ajatuksensa mukaan alueella on voinut aikoinaan ollaturvemajoja. Kammi-sana olisi sitten kääntynyt muotoon kommi, josta olisi puolestaanmuodostunut Kommila.M74 kertoi ukkinsa ajaneen Kommi-nimistä vesibussia, joka kulki Puurtilan jaSavontien väliä ennen sillan rakentamista 19 . Hän arveli joko Kommilan saaneen nimensäKommi-laivasta tai sitten laivan saaneen nimensä paikasta. Myös N47 muisti Kommilaivan,mutta hän oli varma, että se on saanut nimensä kaupunginosasta eikä toisinpäin.Hän arveli, että nimi voisi liittyä tehtaaseen tai sen toimintoihin tai ääniin, kutenkolinaan. M54 yhdisti nimen sanaan kommi, joka hänen muistaakseen liittyy jollaintavalla tukinuittoon ja teollisuuteen. Paikka ja sana sopivat hänen mielestään hyvinyhteen, koska Kommilan alue on muodostunut teollisuuden myötä.M65 leikitteli ajatuksella, että nimi yhdistyisi kommunismiaatteeseen:Tietystit tämä tämä sana, -han vois viitata siihen siihen tuota, väestöntämmöseen sosioekonomiseen asemaan siis sehän om perinteistä työläiskaupu¡¡inosaaelikkä tätä, herkullista ois ajatella et se viittais poliittiseenaatesuuntaa¡ kommunismiim mutta tuota, mutta mutta, tokkopa, tokkopakuite¡kaan – –.M65 tuli lopulta siihen tulokseen, että Kommila-nimi on kyseistä aatesuuntaa vanhempi.Neljä haastateltavaa oletti nimen liittyvän ruotsin kieleen. N66:lle ja M70:lle tulierityisesti mieleen verbi (komma :) kom 'tulla'. M70 arveli, että ihmiset ovat joskustulleet Kommilan alueelle esimerkiksi kalastuksen takia. N66 arveli paikan nimenliittyvän ruotsinkieliseen aatelistoon ja tehtaan ylhäisöön, jota on asunut paikalla tehtaanalkuaikoina silloin, kun ruotsinkieliset omistivat Ahlströmin tehtaat.19 Puurtilalaisten liikenne Komminselän toiselle puolelle hoidettiin osittain Kommi-laivalla 1960-luvulle saakka. Kaikkiaan Kommin liikennöinti Puurtilan ja Kommilan Viltinrannan välillä kesti20 vuotta. (Itkonen 2004: 298, 317–318.)
595.1.2. Yhdysnimet, joiden perusosana on maastoappellatiiviKäsittelen tässä luvussa niitä Varkauden kaupunginosien ja asuinalueiden nimiä, joidenperusosana on maastoa kuvaava appellatiivi, kuten maankohoumaa ilmaisevat mäki jaharju sekä maaperän ominaisuutta ilmaiseva kangas.5.1.2.1. Taulujen TaulumäkiVarkauden nykyinen keskusta Taulumäki on saanut nimensä siitä, että mäen kautta onkulkenut entinen Kuopion ja Mikkelin läänin raja, jonka osoittamiseksi mäellä sijaitsirajataulu (Marttala 1957: 107; SP s. 449). Niistä 25 haastateltavasta, joilla oli jonkinlainenajatus Taulumäki-nimestä, kuusi tunsi nimen todellisen nimeämisperusteen. Hemuistivat sekä lukeneensa että kuulleensa asiasta; yksi jopa muisti itse nähneensäkyseisen taulun.Nimi liitettiin myös muunlaisiin tauluihin. Haastateltavat arvelivat, että paikallaon joskus sijainnut maalitaulu, opastaulu, kellotaulu tai aikatauluja, kuten N71 olimiettinyt jo lapsena:Mä ool liittänyt tän a- aina tän Taulumäen jote¡kim busseihin jaliikenteeseen. Ja tuota, tuo tuota, kakarana mullet tuli mielee¡ kun tuollaoli ne taulut ne linja-autojen, lähtöajat niin tää oli sen takia Taulumäki jase oj jäänym mun päähäm mutta mu-, voihas sillet tietysti ollajjärelline¡kis selitys.M55a ja N59a pohtivat, voisiko nimi liittyä Taulumäen torin laidalla olevaan taululiikkeeseen,joka paikalla on tuntunut sijaitsevan kauan. N59a mietti lisäksi sitä, ettäpaikka on voinut saada nimensä asukkaastaan, ja samoin pohti myös kolme muutakinhaastateltavaa. Esimerkiksi N36 arveli, että paikalla on voinut asua taiteilijoita ja ettäpaikan nimi on tullut heidän ammatistaan taulujen tekijöinä. Neljä haastateltavaa yhdistinimen tauluihin liittyvään tekemiseen ja yksi haastateltava paikalla sattuneeseen tapahtumaan.M50a esimerkiksi arveli jonkun maalanneen mäestä taulun ja otaksui nimenliittyvän siihen.Kolme haastateltavaa oletti paikan nimetyn sen ominaisuuden mukaan. N60arveli nimen voivan liittyä siihen, että paikka on ollut aikoinaan jonkinlainen keskipiste,keskus. N52:lle nimestä tuli mieleen, että alue on – ilmeisesti kartasta katsottuna –taulumainen.
- Page 1 and 2:
PAIKANNIMEN MONET TARINATVarkautela
- Page 3 and 4:
SISÄLLYS1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA
- Page 5 and 6:
7.2. Vedenkokoumien osien, koskien
- Page 7 and 8:
1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA TAVOITTEE
- Page 9 and 10:
31) Millä tavoin maallikot selitt
- Page 11 and 12:
52. TEOREETTINEN TAUSTANimistöä p
- Page 13: 7näyttäytyy vahvana monissa sella
- Page 16 and 17: 10Mitä Savon nimeen tulee - - kert
- Page 18 and 19: 122.2. Typologinen nimistöntutkimu
- Page 20 and 21: 14Nissilän luokittelumallin heikko
- Page 22 and 23: 16määriteosa. Perusosa on nimenos
- Page 24 and 25: 181. Paikan sijainti, asema1.1. Tä
- Page 26 and 27: 20sisältö. Myöhemmin Kiviniemi o
- Page 28 and 29: 22ovat vaikuttavia tekijöitä murt
- Page 30 and 31: 24huomattiin nimistön käytön tut
- Page 32 and 33: 2635.)Tietoperäisten konnotaatioid
- Page 34 and 35: 28tutkimuksessa mukana olevien nimi
- Page 36 and 37: 30linen salamyhkäisyys ei saisi ke
- Page 38 and 39: 32ilmi se, kumpana nimenä haastate
- Page 40 and 41: 4. TULKINTOJA KUNTIEN NIMISTÄ344.1
- Page 42 and 43: 36N21 oli sekä kuullut että luken
- Page 44 and 45: 38vesistö on nimetty virran varrel
- Page 46 and 47: 40Hän arveli, että koska paikka o
- Page 48 and 49: 42vanhempi polvi on puhunut Nättim
- Page 50 and 51: 44loginen sekaantuminen suoni-sanaa
- Page 52 and 53: 46kylässä on 1500-luvulla asunut
- Page 54 and 55: 48Määriteliitynnäiset voivat muo
- Page 56 and 57: 50on pyörinyt veden varrella ja sa
- Page 58 and 59: 52muodostetut nimet yksiosaisiksi (
- Page 60 and 61: 54lisäksi myös Puurunen.Haastatel
- Page 62 and 63: 5617, 38; ST s. 183; SRM fol. 61v.)
- Page 66 and 67: 605.1.2.2. Viinapuuhia Viinamäell
- Page 68 and 69: 62tai Hasinniemi-nimen osalta. Itse
- Page 70 and 71: 64nimestä tuli mieleen louna. Hän
- Page 72 and 73: 66sesti pakaraa ja lonkan seutua (P
- Page 74 and 75: 685.1.3. Yhdysnimet, joiden perusos
- Page 76 and 77: 70mukaan nimi Joutsenlahti ei ole k
- Page 78 and 79: 725.1.3.3. Akkojen AkonlahtiAkonlah
- Page 80 and 81: 74on nimetty tästä syystä.Kahdek
- Page 82 and 83: 765.1.4. Muut nimetTässä luvussa
- Page 84 and 85: 78Taival-sanalla on tutumman 'matka
- Page 86 and 87: 80voisi olla henkilönnimi. Kuusi m
- Page 88 and 89: 82paikan mukaan, ja N73:kin oli jos
- Page 90 and 91: 84N44 oletti nimen liittyvän ihmis
- Page 92 and 93: 86kuva(i)staa yhteyteen, koska vanh
- Page 94 and 95: 88voisi tarkoittaa jotain kalastusv
- Page 96 and 97: 90kaikkiaan 32. Kymmenessä tulkinn
- Page 98 and 99: 927. TULKINTOJA VESISTÖ- JA MAASTO
- Page 100 and 101: 947.1.2. Uinuva UnnukkaUnnukka on L
- Page 102 and 103: 96(Nuotio 1949: 156; Pekkarinen 196
- Page 104 and 105: 98helve 'kalvo- tai ripsumainen pal
- Page 106 and 107: 100”tuoksahtanut” muta. N73:lle
- Page 108 and 109: 1027.1.7. Kermainen KermajärviKerm
- Page 110 and 111: 104Siitti. Karemo on paikkaa nimest
- Page 112 and 113: 106sukupuolielimien alueelle, mutta
- Page 114 and 115:
1087.2.3. Turjakkeen Turjanvirta 29
- Page 116 and 117:
110Tappuvirta-nimi voidaan liittä
- Page 118 and 119:
112Joutenlahti luvussa 5.1.3.2). Po
- Page 120 and 121:
114ämmä-nimiä on annettu monille
- Page 122 and 123:
116N47 arveli niin ikään, että k
- Page 124 and 125:
118hänelle syntynyt mielikuva paik
- Page 126 and 127:
120M56a puolestaan kuului niihin ha
- Page 128 and 129:
122lahtea hurulahdeksi eli turhaksi
- Page 130 and 131:
124on samantapainen huonovetinen la
- Page 132 and 133:
126jää säilyvät siellä kesäku
- Page 134 and 135:
128asustaa suohon vahvasti liittyv
- Page 136 and 137:
130teltavien käyttämien parafraas
- Page 138 and 139:
132Taulukko 1b. Maallikoiden nimens
- Page 140 and 141:
134ihminen pystyisi liikkumaan tiet
- Page 142 and 143:
136Kolmas alaluokista on ”muunlai
- Page 144 and 145:
1388.1.2.2. Maaperän, veden, mater
- Page 146 and 147:
140ensin mainittu tulkintatapa vois
- Page 148 and 149:
1428.1.3. Paikalla oleva, esiintyv
- Page 150 and 151:
144assosiaatioon. Assosiaatioihin j
- Page 152 and 153:
146vaikkei nimissä ole lA-ainesta
- Page 154 and 155:
1488.1.4.3. TapahtumaKolmas alaluok
- Page 156 and 157:
150nimen synnylle on jokin selvä s
- Page 158 and 159:
152nimen Laidunmäki kohdalla on va
- Page 160 and 161:
154parissa tulkinnassa näkyi myös
- Page 162 and 163:
156Taulukko 2a. Maallikoille paikan
- Page 164 and 165:
158Taulukko 2c. Maallikoille paikan
- Page 166 and 167:
160assosiaatioihin. Toisaalta täh
- Page 168 and 169:
162tulkinnoissaan olleet vakavissaa
- Page 170 and 171:
164ilmaisee paikan lajin eli sen, m
- Page 172 and 173:
166arkivet 4. Mariehamn: Tryckeri &
- Page 174 and 175:
168toimituksia 1122. Helsinki: Suom
- Page 176 and 177:
170SALMELAINEN, E. A. 1925: Lehtiä
- Page 178 and 179:
172SRM = Säämingin ja Rantasalmen
- Page 180 and 181:
LIITE 2Haastateltavien taustatiedot
- Page 182:
N56N57aN57bN59aN59bN60N66N69N71N73N