urn_nbn_fi_uef-20110091

32ilmi se, kumpana nimenä haastateltavat nimeä selittivät. 12Luvussa 4 käyn läpi kuntien nimiä ja niiden kansanetymologisia tulkintoja.Mukana on sekä olemassa olevia että lakkautettuja kuntia. Lakkautetuista kunnistakäytän nimitystä kunnanosa 13 , sillä kokonaisen entisen kunnan nimittäminen jonkintoisen kunnan kaupunginosaksi ei tunnu mielekkäältä. Luvussa 5 käsittelen Varkaudenkaupunginosien ja asuinalueiden sekä katujen nimiä ja luvussa 6 taajamien ja kyliennimiä. Taajamalla tarkoitan muita tiheitä asutuskeskuksia kuin Varkauden asuinalueitaja kylillä pieniä asutuskeskittymiä. Luvussa 7 tarkastelen vesistö- ja maastonimiä.Päätin yhdistää vesistö- ja maastonimet, koska viimeksi mainittuja on mukana niinvähän. Keskityn aineiston analyysiluvuissa pääosin esittelemään haastateltavientulkintoja ja jätän vastausten kommentoinnin ja lähemmän tarkastelun tutkimustulostenkoostelukuun 8 välttääkseni toistoa. Luvussa 2 esittelemäni teoriatausta saattaakintuntua hieman irralliselta aineiston analyysilukujen suhteen, mutta palaan teoriaanjälleen tutkimustulosten pohdinnan yhteydessä.Tutkimusaineistoa esitellessäni olen suurimmaksi osaksi referoinut haastateltavienivastauksia. Olen kuitenkin ottanut mukaan myös muutamia lainauksia haastatteluistatuodakseni esiin myös haastateltavien omaa ääntä. Olen pyrkinyt litteroimaanlainaukset siten, että niiden lukeminen olisi vaivatonta. Olen litteroinut lainauksetkarkeasti, sillä lainausten tärkein tehtävä on niiden sisällön välittäminen, ei äänteellistenseikkojen osoittaminen. Olen kuitenkin noudattanut joitain karkean transkriptionpiirteitä: Olen merkinnyt n:n ja sananloppuisen t:n assimilaation, loppukahdennuksen jasiirtymä-äänteet silloin, kun ne toteutuvat haastateltavien puheessa. Lainauksissapilkkua ei ole käytetty samoin kuin yleiskielessä, vaan se on tauon merkki. Yhdysmerkkiosoittaa puheen katkeamisen (esim. ke-, kerma). Sanojen yhteenääntymisen olenosoittanut sanojen välisellä kaarella (esim. se on). Olen jättänyt lainauksista poishaastateltaville antamani minimipalautteet (mm, joo, niin) tekstin sujuvoittamiseksi.Mikäli kaikki haastateltavat olisivat antaneet selityksen jokaiselle nimelle,käsiteltäviä vastauksia olisi yhteensä 1704, mutta kuten edellä mainitsin, kaikilla ei ollutkaikista nimistä sanottavaa ja toisaalta joillakin saattoi olla yhdestä nimestä useam-12 Koska erisnimen perusolemukseen kuuluu monorefentiaalisuus, suomalaisessa onomastiikassa onperinteisesti ajateltu, että jokainen eri tarkoitteeseen viittaava samanasuinenkin nimi on eri nimi.Jos samaa nimeä käytetään esimerkiksi sekä järvestä että kunnasta, on luonnollista ajatella, ettäkyseessä on eri nimi; ovathan nimien kohteet luonteeltaan erilaisia ja erottuvat toisistaantarkoitteiltaan. (Ainiala ym. 2008: 35–36, 105; ks. myös Zilliacus 1972: 363.) Vaikka haastateltavatselittivätkin nimiä osin primaareina luontoniminä, osin sekundaareina kulttuuriniminä, ensilti koe, että se vaikuttaisi tutkimukseni tuloksiin vääristävästi. Metonyymisiä siirrynnäisiä ontutkimuksessani mukana kahdeksan.13 Kuntien yhdistymisestä seuranneesta nimiproblematiikasta ja sen ratkaisuehdotuksista onkirjoittanut Kielikellossa Sirkka Paikkala (2009: 18–20).