96(Nuotio 1949: 156; Pekkarinen 1968, NA.) Nykyisissä kartoissa näkee kahdenlaistanimen käyttöä: joissain kartoissa järvi on nimellä Mula, joissain Mulajärvi. Ehkänimessä tapahtuu ellipsi (ks. luku 4.9), ja käyttöön yleistyy nimen lyhyempi muoto.Kiviniemen (1975: 24) mukaan perusosan ellipsi tapahtuu lähinnä sellaisissa nimissä,joiden määriteosa sellaisenaankin voidaan tunnistaa propriksi tietyin tuntomerkein,kuten esimerkiksi tapauksissa, joissa määriteosat eivät voi yksiosaisina niminä sekoittuaappellatiiveihin niiden merkityksen hämärtymisen vuoksi, eli haitallista homonymiaa eipääse syntymään. Mula on juuri tällainen nimi, joka ei helposti sekaannu appellatiiviseenilmaukseen, joten se on käypä paikannimi ilman täsmentävää perusosaakin.Kautovaara (2008: 87) arvelee nimen etymologiaksi verbiä mulata 'mulia,loiskia, pulikoida, mulahtaa, loiskahtaa, mulista, kuohua, kohista'. Suomen murteidensana-arkiston mukaan Varkaudesta tunnetaan verbi mulata merkityksessä 'hyppiä,posahtaa' (SMSA s.v. mulata). Nuotio (1949: 156–157) on esittänyt olettamuksen, jonkamukaan nimen taustalla voisi olla Juvan nimismiespiirissä vuonna 1571 esiintynytsukunimi Mulkkanen (Mulchan): jos nimi on ollut yksinäis-k:llinen, on genetiivimuotovoinut olla Mulan, koska nimet ovat taipuneet saman astevaihtelusäännön mukaan kuinappellatiivitkin. Timonen (1979: 72) pitää paikan nimeämisperustetta hämärtyneenä.27 haastateltavalla oli omaan mielikuvaan perustuva tulkintansa Mulajärvinimenasiataustasta. 20 oletti nimen liittyvän paikan ominaisuuteen: järveä kuvailtiin jaarveltiin muun muassa umpeen kasvaneeksi, mutamössöksi, mutaiseksi, mutapohjaiseksi,sysimustaksi, huonokuntoiseksi, soiseksi, likaiseksi, rehevöityneeksi ja sameavetiseksi.Esimerkiksi N36:lle nimen määriteosasta tuli mieleen suoperäinen alue.M55b:lle tuli mieleen mutainen ja matala järvi. Hänen mielikuvansa syntyi sekä nimestäettä tarkoitteesta. M56b kuvaili järveä hetteikköiseksi ja matalaksi turvejärveksi. Hänarveli, että Mula voisi olla lyhenne mutalampi-ilmauksesta. M41:n mukaan nimen voisikuvitella tulevan siitä, että järvellä on peitteiset, pehmeät rannat ja se ei ole rannoiltaantai vedeltään kirkas ja kaunis vaan ruskeavetinen. Hän yhdisteli toisiinsa sanojamutalikko, mulakka ja mula.Haastateltavista yhdeksän yhdisti nimen joko tekemiseen tai tapahtumaan.Esimerkiksi N57a:lle nimestä tuli mieleen verbi mulahtaa, joka hänen määrittelynsämukaan tarkoittaa Savon murteessa sitä, että joku putoaa vahingossa veteen. Hän arveli,että muualla käytettäisiin kauniimpaa ilmausta solahtaa. N73 liitti nimen pikkupoikienmulimiseen eli rypemiseen. Hän arveli, että nimi voisi liittyä mulahteluun, siihen, ettärannalla voi rypeä. M50b:llä oli nimestä seuraavanlainen tulkinta:
97– – o¡ko siinä, siellä joku mulinus sitte, huonoilla jäillä tippunus sinnettai muuta o¡ko joskus, aikojen alussa tuo sehä o¡ kansah hirveen vanahanimi toi, järvennimi on. – –. – – se on van-, ihan noissa vanah- tosivanhoissa kartoissakis se oj jo tolla nimellä.Loput nimitulkinnat olivat yksittäistapauksia. N66:n mielestä mula on jokin karjalainensana, mutta hän ei tiennyt, mitä se voisi tarkoittaa. N44 mietti, onko nimi tullut jotenkinsiitä, että järvi on muodostunut metsän keskelle ja järvestä on joki läheiseen Hanhenkaulaan.N54 pohti, voisiko mula olla jokin kalastukseen liittyvä ”vekotin”, mutta lisäsiperään, ettei se varmaankaan ole. Hänkin oli monen muun kanssa samaa mieltä siitä,että nimi liittyy paikan ominaisuuteen.7.1.4. Helvetillinen HelvejärviHelvejärvi on järvi Varkauden ja Leppävirran rajalla. Järvellä on rinnakkaisnimiHaiseva (ks. luku 7.1.5), jota käytetään kansanomaisesti toisin kuin virallista Helvejärvi-nimeä.Rinnakkaisnimellä tarkoitetaan saman paikan eri nimiä. Niillä on samatarkoite, mutta eri nimeämisperusteet. (Karemo 1970, NA; Kiviniemi ym. 1974: 47;Ainiala 1997: 28.) Uusissa opaskartoissa Helvejärvi on jo korvattu Haisevalla, ja ensinmainittu on käytössä enää asutusalueen nimenä.Paikkaa nimestäneen Torasvirran (1971, NA) mukaan Helvejärvi-nimi lieneekeksitty virallista käyttöä varten Haisevan rinnalle. Tästä tuskin kuitenkaan on kyse,sillä nimi esiintyy jo vuonna 1778 asussa Hellweh Jerfwi (ks. Kautovaara 2008: 83), janimirypääseen kuuluvia nimiä tiedetään jo 1560-luvulta. Kautovaara (mp.) yhdistäänimen sanaan helve, joka tarkoittaa hänen mukaansa paitsi jyvän ympärillä oleviapeitelehtiä eli akanoita myös tuohen helvettä ja ohutta lastusta.Timonen luettelee Helvejärven kanssa samaan nimirypääseen kuuluviksi nimetHelvejoki (Helvejoen peräranda 1561, vuoden 1563 maantarkastusluettelossa asussaHeluä Joenn peijffue randa 'Helvejoen päiväranta'; nimi tosin on virheellisesti normaalistettuHälväjoki-asuiseksi; Helvejoen tausranda 1805, nykyisin Pussilanjoki) jaHelvelahti (myös Jokilahti). Lisäksi nimirypääseen kuuluu nimi Helveniemi (Helffuennnemi 1563, Helluän Neemj 1620-luku; nimi tosin on virheellisesti normaalistettuHälvänniemi-asuiseksi kummassakin maantarkastusluettelossa). (Timonen 1979: 26–27;SRM fol. 60v.; JHM fol. 67v.).Asiakirjamerkintöjen perusteella Timonen olettaa, että Helvejoki on nimirypäänkantanimi. Joen hän arvelee saaneen nimensä sen pinnalla olleista helpeistä (NS s.v.
- Page 1 and 2:
PAIKANNIMEN MONET TARINATVarkautela
- Page 3 and 4:
SISÄLLYS1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA
- Page 5 and 6:
7.2. Vedenkokoumien osien, koskien
- Page 7 and 8:
1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA TAVOITTEE
- Page 9 and 10:
31) Millä tavoin maallikot selitt
- Page 11 and 12:
52. TEOREETTINEN TAUSTANimistöä p
- Page 13:
7näyttäytyy vahvana monissa sella
- Page 16 and 17:
10Mitä Savon nimeen tulee - - kert
- Page 18 and 19:
122.2. Typologinen nimistöntutkimu
- Page 20 and 21:
14Nissilän luokittelumallin heikko
- Page 22 and 23:
16määriteosa. Perusosa on nimenos
- Page 24 and 25:
181. Paikan sijainti, asema1.1. Tä
- Page 26 and 27:
20sisältö. Myöhemmin Kiviniemi o
- Page 28 and 29:
22ovat vaikuttavia tekijöitä murt
- Page 30 and 31:
24huomattiin nimistön käytön tut
- Page 32 and 33:
2635.)Tietoperäisten konnotaatioid
- Page 34 and 35:
28tutkimuksessa mukana olevien nimi
- Page 36 and 37:
30linen salamyhkäisyys ei saisi ke
- Page 38 and 39:
32ilmi se, kumpana nimenä haastate
- Page 40 and 41:
4. TULKINTOJA KUNTIEN NIMISTÄ344.1
- Page 42 and 43:
36N21 oli sekä kuullut että luken
- Page 44 and 45:
38vesistö on nimetty virran varrel
- Page 46 and 47:
40Hän arveli, että koska paikka o
- Page 48 and 49:
42vanhempi polvi on puhunut Nättim
- Page 50 and 51:
44loginen sekaantuminen suoni-sanaa
- Page 52 and 53: 46kylässä on 1500-luvulla asunut
- Page 54 and 55: 48Määriteliitynnäiset voivat muo
- Page 56 and 57: 50on pyörinyt veden varrella ja sa
- Page 58 and 59: 52muodostetut nimet yksiosaisiksi (
- Page 60 and 61: 54lisäksi myös Puurunen.Haastatel
- Page 62 and 63: 5617, 38; ST s. 183; SRM fol. 61v.)
- Page 64 and 65: 58todennäköisesti olisi karjalais
- Page 66 and 67: 605.1.2.2. Viinapuuhia Viinamäell
- Page 68 and 69: 62tai Hasinniemi-nimen osalta. Itse
- Page 70 and 71: 64nimestä tuli mieleen louna. Hän
- Page 72 and 73: 66sesti pakaraa ja lonkan seutua (P
- Page 74 and 75: 685.1.3. Yhdysnimet, joiden perusos
- Page 76 and 77: 70mukaan nimi Joutsenlahti ei ole k
- Page 78 and 79: 725.1.3.3. Akkojen AkonlahtiAkonlah
- Page 80 and 81: 74on nimetty tästä syystä.Kahdek
- Page 82 and 83: 765.1.4. Muut nimetTässä luvussa
- Page 84 and 85: 78Taival-sanalla on tutumman 'matka
- Page 86 and 87: 80voisi olla henkilönnimi. Kuusi m
- Page 88 and 89: 82paikan mukaan, ja N73:kin oli jos
- Page 90 and 91: 84N44 oletti nimen liittyvän ihmis
- Page 92 and 93: 86kuva(i)staa yhteyteen, koska vanh
- Page 94 and 95: 88voisi tarkoittaa jotain kalastusv
- Page 96 and 97: 90kaikkiaan 32. Kymmenessä tulkinn
- Page 98 and 99: 927. TULKINTOJA VESISTÖ- JA MAASTO
- Page 100 and 101: 947.1.2. Uinuva UnnukkaUnnukka on L
- Page 104 and 105: 98helve 'kalvo- tai ripsumainen pal
- Page 106 and 107: 100”tuoksahtanut” muta. N73:lle
- Page 108 and 109: 1027.1.7. Kermainen KermajärviKerm
- Page 110 and 111: 104Siitti. Karemo on paikkaa nimest
- Page 112 and 113: 106sukupuolielimien alueelle, mutta
- Page 114 and 115: 1087.2.3. Turjakkeen Turjanvirta 29
- Page 116 and 117: 110Tappuvirta-nimi voidaan liittä
- Page 118 and 119: 112Joutenlahti luvussa 5.1.3.2). Po
- Page 120 and 121: 114ämmä-nimiä on annettu monille
- Page 122 and 123: 116N47 arveli niin ikään, että k
- Page 124 and 125: 118hänelle syntynyt mielikuva paik
- Page 126 and 127: 120M56a puolestaan kuului niihin ha
- Page 128 and 129: 122lahtea hurulahdeksi eli turhaksi
- Page 130 and 131: 124on samantapainen huonovetinen la
- Page 132 and 133: 126jää säilyvät siellä kesäku
- Page 134 and 135: 128asustaa suohon vahvasti liittyv
- Page 136 and 137: 130teltavien käyttämien parafraas
- Page 138 and 139: 132Taulukko 1b. Maallikoiden nimens
- Page 140 and 141: 134ihminen pystyisi liikkumaan tiet
- Page 142 and 143: 136Kolmas alaluokista on ”muunlai
- Page 144 and 145: 1388.1.2.2. Maaperän, veden, mater
- Page 146 and 147: 140ensin mainittu tulkintatapa vois
- Page 148 and 149: 1428.1.3. Paikalla oleva, esiintyv
- Page 150 and 151: 144assosiaatioon. Assosiaatioihin j
- Page 152 and 153:
146vaikkei nimissä ole lA-ainesta
- Page 154 and 155:
1488.1.4.3. TapahtumaKolmas alaluok
- Page 156 and 157:
150nimen synnylle on jokin selvä s
- Page 158 and 159:
152nimen Laidunmäki kohdalla on va
- Page 160 and 161:
154parissa tulkinnassa näkyi myös
- Page 162 and 163:
156Taulukko 2a. Maallikoille paikan
- Page 164 and 165:
158Taulukko 2c. Maallikoille paikan
- Page 166 and 167:
160assosiaatioihin. Toisaalta täh
- Page 168 and 169:
162tulkinnoissaan olleet vakavissaa
- Page 170 and 171:
164ilmaisee paikan lajin eli sen, m
- Page 172 and 173:
166arkivet 4. Mariehamn: Tryckeri &
- Page 174 and 175:
168toimituksia 1122. Helsinki: Suom
- Page 176 and 177:
170SALMELAINEN, E. A. 1925: Lehtiä
- Page 178 and 179:
172SRM = Säämingin ja Rantasalmen
- Page 180 and 181:
LIITE 2Haastateltavien taustatiedot
- Page 182:
N56N57aN57bN59aN59bN60N66N69N71N73N