urn_nbn_fi_uef-20110091

57Heikki ja Pekka Immosen jälkeen Immolan tilan omistajana oli ensin 1790-luvultavuoteen 1812 asti välskäri Jo[h]an Efraim Wennerberg, jonka jälkeen tilan vuokraajastaMatti Matinpoika Kämäräisestä tuli talon isäntä. Häneltä tila periytyi hänen pojilleenMatti ja Samuel Kämäräiselle. Noin 1860-luvulla tilan nimi Immola muuttui ensinKommintaipaleeksi ja sitten Kommilaksi. (Soikkanen 1963: 27–30.)Kautovaara on löytänyt nimelle mieleisensä selityksen tutkittuaan vuodelta 1756peräisin olevaa karttaa. Hänen mielestään nimen taustalla on sana komi, jonka merkityksiäovat 'puulaatikko, matka-arkku; viljalaari; reen laatikontapainen laitio, laitiollavarustettu reki; kulkukauppiaan selässä kannettava tavaralaatikko; avoin ulkoporstua'(ks. myös Vuorela 1979 s.v. komi). Hän perustelee tulkintaansa sillä, että vuoden 1756kartassa Kommilan läheinen Komminselkä on kirjoitettu yhdellä m-kirjaimella ja onmuodossa Komissälkä. Hän esittääkin Kommintaipaleen eli mielestään oikeaoppisestiKomintaipaleen tarkoittaneen 'Tavarataivalta, Tavaransiirtotaivalta' ja sen syntyneensiten, että tavaroita kannettiin veneestä toiseen. Kommila-nimen pitäisi siis oikeasti ollaKomila. (Kautovaara 2008: 80.) Selityksen perustaminen pelkkään kirjoitusasuun onkuitenkin epävarmaa, sillä yksinäis-m saattaa selittyä pelkästään tuonaikaisestaortografian horjuvuudesta; esimerkiksi vuonna 1797 nimi on kirjattu Kommin selkä-asuisena (ks. Marttala 1957: 60).Nissilän mukaan joidenkin nimien lA-johdin on muodostunut nimen perusosanaolevasta laksi (lahti) -sanasta. Hän pitää ilmeisenä, että näissä nimissä loppuheittoinenlaks (asiakirjoissa lax) on mukautunut analogisesti yleisesti tunnettuihin lA-loppuisiintalon- ja kylännimiin. (Nissilä 1962: 92.) Tämä ei kuitenkaan käy Kommila-nimenselitykseksi, sillä Kommilassa ei ole *Kommilahtea eikä sellaisesta ole merkintöjävanhoissa kartoissakaan. Sen sijaan Kommila on voinut muodostua tilannimeksiKommintaipaleesta, joka puolestaan luultavasti on saanut nimensä Komminselästä.Marttala esittää varovaisen tuntuisen arvion nimiryhmän taustasta. Hänenmukaansa se voisi ehkä olla peräisin sukunimestä; mahdolliseksi taustaksi hän esittääsukunimeä Kompinen. Vuodelta 1558 mainitaan Varkauden kylän verotettavien joukossaOlli Kombin ja vuodelta 1562 Tavinsalmen kirkkopitäjään silloin kuuluneestaVarkaudenkylästä samoin Olli Kombinen. Marttalan mielestä Komminselkä-asu viittaavanhaan nimeen samalla tavalla kuin Kankunmäki (< Kankkunen, ks. luku 5.1.2.6) jaKönönpelto (< Könönen, ks. luku 5.1.4.1) -nimet, ja Kommila-muodon voisi selittääheikon asteen yleistymiseksi Komminselkä-muodosta. Varkauden vesistönimiä tutkineenSoile Timosen mukaan Komminselän sukunimipohjaisuuden todennäköisyyttä heikentääse, että selännimet harvoin perustuvat suoraan sukunimeen. Timonen pohtii vaihtoehtoa,jonka mukaan Komminselkä-nimen määriteosa voisi olla appellatiivi, jolloin se