urn_nbn_fi_uef-20110091

121mahdollista ajatella, että huumorintajuinen kansa on nimennyt tämän Ämmäkosken elisuurimman kosken haarauman *Huoruuskoskeksi samasta syystä kuin villiversoakutsutaan huorupojaksi. (Stevens-Salkoranta 1952.)Soikkanen (1963: 15) esittää, että Huruskoski- ja Huruslahti-nimet saattavatliittyä huuru-sanaan, sillä koski pysyi talvisin auki, mikä nosti koskessa huurua.Kautovaara yhdistäisi nimet karjalan murteen 'vasenta, vasemman käden puolta'tarkoittaviin hurus- ja hurua-sanoihin. Hän esittää tulkintansa pohjalle tarinan, jonkamukaan osa Saimaan vesistöä nousseista eränkävijöistä olisi eräteiden risteyksessäVarkauden koskien alapuolella valinnut reitikseen Vetotaipaleen ohittaakseen äkäisenÄmmäkosken, kun taas osa lähti yrittämään vesistön ylösnousua vasenta eli huruspuolta.Yksi ryhmä on jatkanut matkaansa vasenta reittiä eli Huruslahtea sen pohjukkaan janoussut siitä veneineen vasenta taivalta eli Hurustaivalta pitkin jatkaakseen matkaansaedelleen. (Kautovaara 2008: 76.)Timonen pitää Kautovaaran selitystä asiataustaltaan mahdollisena. Timonentosin mainitsee Karjalan kielen sanakirjan tuntevan sanat hura ja hurua 'vasemman'merkityksessä eikä sanoja hurus ja hurua, kuten Kautovaara esittää. Hura- ja huruasanojenkehittymistä muotoon hurus Timonen ei pohdi tarkemmin. Timonen pitäämahdollisena myös sitä, että Huruslahti-nimi pohjautuisi appellatiiviin huru, jolla onmurteissa eri merkityksiä. Maasto- ja vesistöterminä sana viittaa pitkään ja kapeaanmuotoon, mikä sopisi Timosen mielestä asiataustaltaan Huruslahti-nimelle (ks. myösMarttala 1957: 40). Nimen kehityksen Timonen kuvailee tällöin seuraavaksi:*Hurulahti-nimestä olisi suffiksaation kautta päästy muotoon *Hurunen, josta edelleenolisi päästy muotoon Hurus(en)lahti epeksegeesin kautta. Timonen pohtii myös nimenpohjautumista vanhaan henkilönnimeen, mutta pitää sitä kuitenkin epävarmana. Myösselitystä, jonka mukaan lahden nimi olisi alun perin ollut *Huoruuslahti, Timonen pitääpelkkänä kansanetymologiana, sillä mitkään asiakirjamerkinnät eivät tue tällaistaoletusta. (Timonen 1979: 32–34.)25 haastateltavalla oli arvio Huruslahti-nimen synnystä. Kahdeksan arvelipaikan saaneen nimensä ominaisuutensa perusteella. Heistä kuudella tulkinta perustuiomaan mielikuvaan; kaksi oli lukenut nimen selityksistä kirjallisuudesta. N69 ja N57byhdistivät kumpikin nimen humukseen. Esimerkiksi N69 arveli, että lahden vesi voisiolla humuspitoista eli hänen määritelmänsä mukaan mutaista ja savista. M70 mietti, ettänimen määriteosa voisi olla johdos huurteinen-sanasta. Hän arveli, että lahden pohjukkaon voinut olla sumuinen. N66:lle määriteosasta tuli mieleen puuron suurus. Hänenarvelunsa mukaan lahti on voinut muistuttaa puuroa silloin, kun lahden vesi on pyörinytmyrskyisellä säällä. N77a arveli huru-sanan voivan tarkoittaa 'turhaa'. Hän kuvaili