urn_nbn_fi_uef-20110091

143nimen kohdalla -kka-johdinaineksen arveltiin kuuluvan nimeen sisältyvään appellatiiviinneljässä nimitulkinnassa, joissa paikan oletettiin saaneen nimensä paikallakasvaneesta kasvista, unnukasta tai ulpukasta. Tulkinnat perustuivat selvästi sanaassosiaatioon,eivätkä haastateltavat kiinnittäneet huomiota siihen, miten järvennimenävoisi olla kasvinnimi (vrt. esim. *Järviruoko tai *Lumme järvennimenä). Koska paikallaolevaa tai esiintyvää kuvaavat nimet tuntuvat poikkeuksetta olevan rakenteeltaankaksiosaisia nimiä, joissa perusosa kertoo missä ja määriteosa mitä paikalla on taiesiintyy, voisi Unnukka-nimi kuulua tähän ryhmään ainoastaan siten, että alun perinkaksiosaisesta nimestä *Unnukkajärvi olisi ellipsin kautta syntynyt yksiosainen, kunmääriteosaa ei ole tunnistettu appellatiiviksi eikä se siten ole päässyt sekaantumaansellaiseen.Kolmessa nimitulkinnassa arveltiin Helvejärven saaneen nimensä siitä, ettäpaikalla on kasvanut helpiä. Myös itselläni kävi mielessä, ettei Helvejärvi-nimi välttämättäole nominatiivimääritteinen vaan että kyseessä on alkuperäinen genetiivi. Savonmurteessa j:tä edeltävä n assimiloituu, jolloin Helvejärvi olisikin alkuaan voinut olla*Helvenjärvi, murteessa helvejjärvi tai helevejjärvi (Kettunen 1940: kartta nro 124; ks.myös Karemo 1970, NA; Torasvirta 1971, NA). Tällöin määriteosana ei olisikaan helvesanavaan sana helpi 'korkea, leveälehtinen rantaheinä' (NS s.v. helpi), joka taipuugenetiivissä helven. Ongelmallista tässä tulkinnassa on kuitenkin se, että jos nimi tässätapauksessa kuvaa paikalla esiintyviä helpiä, niin nimen genetiivimuotoinen määriteosaviittaisi liian selväsi yksilölliseen paikalla olevaan, mikä puolestaan tuskin on ollutnimeämisen taustalla. Lisäksi ei ole tietoa siitä, onko helpi-sanaa tunnettu Varkaudenseudulla nimenannon aikana, sillä sanasta ja sitä kautta sen levikistä murteissa ei olemainintoja Suomen murteiden sanakirjassa.Kahdessa nimitulkinnassa Karvion arveltiin saaneen nimensä paikalla olevan taiesiintyvän johdosta. Toisessa tulkinnassa haastateltava arveli, että Karviossa on ollutkievari, jonka on omistanut Karvio-niminen henkilö ja jonka mukaan koko paikkakuntaon nimetty. Ajatus ei sinänsä ole mahdoton; onhan paikkoja nimetty paikalla olevienrakennusten mukaan, mutta totesin jo edellä, että tähän ryhmään kuuluvat nimet ovatpääsääntöisesti kaksiosaisia (vrt. esim. Riihimäki, Torniaho). Mieleen tulee väistämättämyös se, ettei kievareita varmaan ole edes entisaikaan pystytetty minne tahansa, vaan neon luultavimmin rakennettu tärkeiden, tiuhaan käytössä olleiden kulkureittien varrelle,jolloin voisi kuvitella, että paikat tärkeän reitin varrella on nimetty jo ennen kievareidenilmestymistä.Toinen Karvio-nimeen liittyvä nimitulkinta, jossa haastateltava pohti sitä,voisiko nimi liittyä paikalla olleisiin karviaismarjapusikoihin, pohjautui selvästi sana-