urn_nbn_fi_uef-20110091

11nimikirjan nimiartikkelit ovat ehdottomasti esittelemisen arvoisia, ja hyödynnän niitätutkimuksessani niin paljon kuin mahdollista.Paikannimikirjan lisäksi keskeisiä etymologisia lähteitä ovat olleet Varkaudenpaikannimistä tehdyt pro gradu -tutkielmat: Ulla Marttalan Varkauden kauppalanRuokojärven ja Varkauden kylien paikannimistö (1957) ja Soile Timosen Varkaudenvesistönimiä (1979). Kirjallisuuden lisäksi tietoa nimien etymologioista tarjoavat Kotimaistenkielten tutkimuskeskuksen Nimiarkiston nimiliput, joita on tutkimuksessanimukana 145. Niissä esiintyvät selitykset vaikuttavat kuitenkin monesti enemmänkansanetymologisilta tulkinnoilta kuin nimien todellisilta etymologioilta. Tuon jokatapauksessa ilmi myös nimilippuihin kirjattuja nimeämisperusteita muiden tulkintojenyhteydessä.Paikannimien sisältämien appellatiivien mahdollisista merkityksistä olen saanuttietoa erityisesti Suomen murteiden sana-arkiston murresanalipuista (SMSA). Samallaolen saanut tietoa sanojen levikeistä Savon murteessa. Suomen kielen perussanakirjan(PS) ja Nykysuomen sanakirjan (NS) sana-artikkeleihin olen viitannut eritoten silloin,kun tutkimukseeni osallistuneet henkilöt ovat arvelleet sanan sisältyvän paikannimeen.Esittelen tutkimuksessani myös sellaisia nimien etymologisia tulkintoja, jotkaeivät ole peräisin kielitieteilijöiltä tai nimistöntutkijoilta. Näitä ovat historia- ja perinnetiedonharrastaja Tapio Kautovaaran, historiantutkija Hannu Soikkasen, lehtori Stevens-Salkorannan ja heinäveteläisen kirjailija Martti Issakaisen nimitulkinnat. Jotkin heidäntulkinnoistaan ovat paikkansa pitäviä tai sellaisia, jotka kielitieteilijät ja nimistöntutkijatvoisivat hyväksyä, mutta joihinkin heidän tulkinnoistaan on syytä suhtautua varauksin,sillä ne muistuttavat pikemminkin tutkimiani maallikkokäsityksiä kuin tieteellisestipäteviä selityksiä.Olen parhaani mukaan etsinyt nimien vanhoja kirjoitusasuja antaakseni jonkinlaistakäsitystä siitä, minkä ikäisiä tutkimuksessa käsittelemäni nimet vähintään ovat.Tietoa nimien vanhoista kirjoitusasuista olen saanut Suomalaisen paikannimikirjanlisäksi muun muassa Valtionarkiston julkaisemasta vuosien 1559 ja 1561–65 Savontuomiokirjat sisältävästä teoksesta (ST) sekä internetistä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksenverkkojulkaisuista Säämingin ja Rantasalmen maantarkastusluettelo vuosilta1562–1563 (SRM) ja Johan Habermanin maantarkastusluettelo Pien-Savosta 1620-luvulta (JHM).