urn_nbn_fi_uef-20110091

136Kolmas alaluokista on ”muunlainen ominaisuus”. Itselleni tuotti alussavaikeuksia sijoittaa nimitulkintoja kahden viimeksi mainitun alaluokan välillä, sillä neovat mielestäni osin päällekkäisiä. Jos paikan nimi on esimerkiksi Kylmäoja, eikö sekerro ojan maaperän tai ojassa olevan veden ominaisuudesta ja kuuluisi siten luokkaan”maaperän, veden, materiaalin laatu tai ominaisuus”? Olen kuitenkin sijoittanut tämäntapaisetnimitulkinnat luokkaan ”muunlainen ominaisuus”, sillä Kiviniemen mallissa seilmeisesti kattaa kaikki sellaiset tapaukset, joissa nimeämisperusteena on ollutesimerkiksi paikan lämpötila, haju, ääni ja ikä. Luonnollisesti luokka kattaa näidenlisäksi myös kaikki muunlaiset paikan ominaisuudet, kuten paikan mitättömyyden(Paskolampi), tuulisuuden (Tuulivaara), huonokasvuisuuden (Nälkäpelto) jne. (Ks.Bjarland ym. 1975: 3, 5, 10.)8.1.2.1. Topografinen ulottuvuus tai hahmoHaastateltavat pitivät topografista ulottuvuutta tai hahmoa paikan nimeämisperusteena13 nimen kohdalla. Yhteensä tällaisia nimitulkintoja oli 33. Tutkimuksessani mukanaolevista nimistä joko Kirvesniemi tai Kirveslahti voisi olla sellainen, joka todella onannettu tarkoitteen topografisen hahmon perusteella. Myös Unnukka olisi voinut saadanimensä topografisen ulottuvuutensa johdosta, mikäli nimeen todella sisältyy 'pitkänomaistalahtea' tarkoittava sana.Kirvesniemeä arveltiin kirveen malliseksi kahdeksassa nimitulkinnassa jaKirveslahtea kahdessa. Ainakin kaksi haastateltavaa arveli, että kumpikin tarkoitteistaon nimetty erikseen. Tämä kertoo ainakin siitä, etteivät maallikot välttämättä tuleajatelleeksi nimenannon taloudellista puolta 34 . Nimenannossahan käytetään erittäinpaljon hyväksi muuta paikannimistöä, ja noin puolet kaikista paikannimistämme sisältääjonkin toisen nimen tai sellaisen osan (Kiviniemi 1975: 18; Ainiala ym. 2008: 102).Tarkoitteen ei siis välttämättä ole tarvinnut saada nimeään sen kummemmasta syystäkuin sijainnistaan lähellä toista tarkoitetta.Viisi haastateltavaa piti Suonenjoen nimeämisperusteena sitä, että tarkoite –tulkinnoissa joko joki tai kunta – muistuttaa suonta tai on pitkä ja kapea muodoltaan.Kolme haastateltavaa arveli Kankunharjun muistuttaneen nimenantajan näkökulmastaulkomuodoltaan kankkua eli takapuolta, ja yksi haastateltava arveli Orinnoron tuoneennimenantajalle mieleen hevosen. Yksi haastateltava oli sitä mieltä, että Riikinneva-34 Sama asia kävi vielä selvemmin ilmi erään toisen nimen nimitulkinnoissa. Jouduin kuitenkinjättämään tämän nimen pois tutkimuksestani (ks. luku 3).