urn_nbn_fi_uef-20110091

99Neljä haastateltavaa arveli, voisiko nimen taustalla olla henkilönnimi. M74mainitsi naisennimen Helve ja N69 nimen Helvi. M70:n toisen tulkinnan mukaanHelvejärvi voisi olla peräisin myös alkuaan ruotsinkielisestä nimestä.7.1.5. Haiseva haiseeHaiseva on Helvejärven (ks. luku 7.1.4) rinnakkaisnimi, joka on jo uusissa opaskartoissakorvannut virallisen Helvejärven. Paikkaa nimestäneen Karemon mukaanseudulla on ihmetelty nimeämisperustetta, sillä järvi ei haise vaan on erittäin kirkasvetinenja kaunis. Nimilippuun hän on kirjannut paikallisten asukkaiden arvelleen, ettäHaiseva-nimi liittyisi Suomen sodan aikaisiin tapahtumiin ja sodan jäljiltä järveenjääneisiin venäläisten ruumiisiin, jotka keväällä alkoivat haista. (Karemo 1970, NA; ks.myös Torasvirta 1971, NA.) Kautovaara kirjoittaa, ettei hänellä ole Haisevasta perinnetietoa,mutta että hänen tekee mieli yhdistää nimi Kalmosaareen ja Kalmoniemeen, jotkasijaitsevat järven leveimmän kohdan etelärannalla. (Kautovaara 1997: 29.)Kiviniemen mukaan primaareista Haiseva-nimistä puolet on selviä vesistönimiä.Nimeämisperusteena näyttää useimmiten olleen veden tai seisovassa vedessä lahoavanmaaperän paha haju. Partisiippinimistöä tutkinut Kiviniemi toteaa, että partisiippiilmauson usein sopivin luonnehtimaan paikkaa silloin, kun kyseessä on paikkaanjatkuvasti liittyvä ominaisuus. Tämän perusteella Haiseva olisi järvi, joka haiseejatkuvasti. Partisiippi-ilmausten propristuminen on ollut mahdollista lähes kaikkialla jakaikkina aikoina. Kiviniemen mukaan Haisevat ovat voineet levitä siirrynnäisinävarhaisten erä- ja asutusliikkeiden mukana. Useimpien runsasnimisimpien partisiippipesyeidenlevikki voidaan selittää vain siten, että otaksutaan nimien pääosin syntyneenjo olemassa olleiden samanlaisten mallien mukaan. Haiseva-pesye kuuluu selvimminsamanlähtöisistä nimistä koostuviin pesyeisiin. Kiviniemi pitää Haiseva-pesyettä pääosinvarsin vanhana asiakirjamerkintöjen ja levikin perusteella. Pesyeen joukossa Kiviniemimainitsee myös Leppävirran Haisevan. (Kiviniemi 1971: 17–18, 21, 95–98, 131,147.)Kaikki 23 Haiseva-nimeä pohtinutta haastateltavaa liittivät nimen paikanominaisuuteen. Haju liitettiin muun muassa mutaan, leviin, lietteeseen, kaisloihin,jätteisiin ja kuolleisiin kaloihin. Esimerkiksi N77b arveli, että järvi on varmaankinhaissut aina pahalle. Hän mietti, onko järveen laskettu jätteitä vai onko järvessä ollutlevää niin paljon, ettei vesi ole päässyt vaihtumaan. M55b:n mielikuvan mukaan järvi eihaise. Hän pohti, olisiko järvi voinut olla joskus oikein matala ja olisiko järvessä