11.07.2015 Views

urn_nbn_fi_uef-20110091

urn_nbn_fi_uef-20110091

urn_nbn_fi_uef-20110091

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

40Hän arveli, että koska paikka on entistä järvenpohjaa, nimi Joroinen tai nimen kaltainensana voisi kuvata ilmiötä, jossa paikka on paljastunut veden alta. M73:lle nimen kieliasutoi mieleen sanat kivinen ja mutainen. Hänen tulkintansa mukaan paikka on voitunimetä sen maantieteellisen olemuksen, kuten maaston rikkonaisuuden mukaan, eli*joroinen voisi olla maastoa kuvaava adjektiivi, joka tarkoittaa 'rikkonaista maastoa'.N77b:llä nimi assosioitui Joroisten kunnan vaakunaan, jossa on härkä. Hänpohti, voisiko joro-sanan merkitys olla 'härkä'. Tulkintansa perään hän totesi, että se voiolla kaukaa haettu, mutta että toisaalta ennen vanhaan on ollut sanoja, joiden merkitystäei enää ymmärretä. N57b:llä oli nimestä kaksi tulkintaa, joista toisen mukaan paikka onvoinut saada nimensä juron ihmisen tai juron kansan mukaan.4.4. Heinäveden heinäiset vedetHeinävesi on Varkauden itäinen naapurikunta, joka sijaitsee Etelä-Savossa. Nimenvanhoja kirjoitusasuja ovat Heinewesi tijendh 1571, Heinäwesi by 1620-luku jaHeinävesi cop. 1754. Seutukunta, jonka nimeen Heinävesi-nimi perustuu, on saanutnimensä Heinäveden reitin eteläosissa Rantasalmen rajalla sijaitsevan järven mukaan.Järven nimi on nykyään Heinävedenselkä, mutta sen on otaksuttu olevan alkuaan*Heinävesi ja määriteosan arveltu viittaavan rantojen ruohikkoisuuteen. Naapuripitäjäläistenon tiedetty kutsuneen heinäveteläisiä pehkuveteläisiksi, koska – ironista, kunottaa huomioon edellä mainitun – Heinävedellä on aina ollut pula heinästä, ja karjaa onjouduttu ruokkimaan oljilla eli pehkuilla. (SP s. 75; Vainio 1977, NA; ks. myös Sallinen1976, NA; Manninen 1982, NA.)23 haastateltavalla oli omaan mielikuvaan perustuva tulkintansa nimen alkuperästä.Haastateltavat olivat melko yksimielisiä: 16 pohti, olisiko paikka nimetty jokoveden tai rantojen heinäisyyden mukaan. Vastauksissa vettä tai järveä arvioitiin heinikkoiseksi,heinittyneeksi, heinäiseksi, ruohikkoiseksi, kaislikkoiseksi ja rehevöityneeksitai muuten kasvillisuuspitoiseksi. Muiden muassa M74 otaksui kasvillisuuden vaikuttaneennimeämisperusteeseen: hän oli sitä mieltä, että kaislaiset rannat ovat antaneetpaikalle nimen.Kaksi muutakin haastateltavaa arveli paikan saaneen nimensä ominaisuutensaperusteella: N59b pohti, että Heinävesi-nimi on voinut tulla alueen viljavista maista.N47:n mukaan Heinävesi on ”Etelä-Savon sydänvihreää aluetta”. Hänen tulkintansamukaan paikka on voinut saada nimensä juuri vehreytensä johdosta.Seitsemän haastateltavaa yhdisti Heinävesi-nimen maatalouteen. Heistä neljä

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!