urn_nbn_fi_uef-20110091

104Siitti. Karemo on paikkaa nimestäessään saanut informantilta sellaisen tiedon, että kalatovat ennen nousseet kutemaan Siitinselälle ja että paikka on ollut oikea kalojenkutuselkä. (Nuotio 1949: 223–224; Marttala 1957: 102; Karemo 1970, NA; Timonen1979: 97; SP s. 412.) Soikkanen esittää, että nimi voidaan liittää samaan sarjaan nimienVarkaus, Ämmäkoski, Hurus(Huoruus-)lahti ja Hurus(Huoruus-)koski kanssa, jolloinnimet ovat voineet syntyä maakirjoja laativan voudin katsellessa maiseman muotoja.Hän kuitenkin pitää todennäköisenä Vilkunan esittämää teoriaa nimen alkuperästä.(Soikkanen 1963: 15.)Vilkunan mukaan Siitinselkä-nimeen sisältyy 'talvikylää' merkitsevä saamelaisperäinensana (koltansaame sii¢d, norjansaame sii'dâ, ruotsinsaame sijtä). Entisaikaisenlapinkylän muodosti ryhmä eri sukuja ja niihin kuuluvia sukulaisperheitä, jotka asuivatsuurimman osan vuodesta perheittäin omilla vakinaisilla sukualueillaan tietyn vesistönäärellä mutta jotka kokoontuivat talveksi yhteen omaan talvikyläänsä eli ”siitiin”.Sijaintinsa perusteella Siitinselällä vesireittien äärellä on ollut mitä luontevin talvikylänpaikka. Näkemystä tukee myös se, että Pähkinäsaaren rauhansopimuksessa vuodelta1323 on valtakuntien väliseksi rajapisteeksi mainittu Sithi-niminen paikka. Sitä olisimuuten hyvin vaikea käsittää, jollei kyseessä olisi ollut verottajien hyvin tuntemaalapinkylää, sillä kaukaisessa erämaassa ei ollut vielä tuolloin kiinteää suomalaisasutustaennen kuin vasta 1500-luvulla. Vilkunan mukaan Siiti-nimiä esiintyy pienellä alueella.Ruokolahden Hauklapin Siiti-nimet osoittavat, ettei nimien kantasanana ole siitti vaansiiti, joka vastaa tarkoin saamen sanaa. Siitinselän aiempaa määriteosaa Siitiin- (