urn_nbn_fi_uef-20110091

10Mitä Savon nimeen tulee – – kertoi rovasti Brunou Mikkelissä minulleseuraavaa. Muinaistarun mukaan, jota vielä meidän päivinämme kertoellaan,ensimmäiset suomalaiset saapuivat tänne vesitse. Kauan he olivatturhaan koettaneet löytää jotakin mökkiä, luultavasti anastakseen sen,ensin karkoitettuaan sen omistajan. Viimein he näkivät savun nousevankalastajamökistä, jonka omistaja muuan lappalainen oli ollut. Ihastuneinatästä he olivat moneen kertaan iloissansa huutaneet: Savu, savu! Tämänmuistoksi he antoivat sille niemelle, missä mökki oli, Pirttiniemen nimenja sille lahdelle, johon tämä niemi pistäytyy Mikkelin kirkkolahdenpohjukasta, nimen Savulahti, jota sittemmin käytettiin lahden lähiseutujennimenä, mistä lopulta muodostui koko maakunnan nimi(Savolax). (ELM s. 41–42.)Nimellä *Savolaksi, *Savilaksi on todella tarkoitettu alkuaan Mikkelin seudulleulottuvaa Saimaan lahden pohjukkaa (laksi 'lahti') ja sittemmin Savilahden roomalaiskatolistakirkkopitäjää, joka on mainittu ensimmäisen kerran vuonna 1337. Nimi onlyhentynyt muotoon Savo ja tarkoittanut lopulta koko maakuntaa. Lahtea tarkoittaneeseenlähtönimeen sisältynee kuitenkin todennäköisesti savu-sanan sijasta maaperääkuvaava sana savi. (SP s. 406–407.)Maallikoilla on lisäksi tapana paikannimien alkuperää pohtiessaan arvellanimien saaneen alkunsa muun muassa erilaisista tapahtumista. Esimerkiksi Nissiläkertoo kuulleensa 1940-luvulla Oijärvi-nimen syntytarinan, jonka O. A. F. Lönnbohmon esittänyt laajoissa paikannimikeräelmissään. Tarinan mukaan Iijoen eräalueille olientisaikaan saapunut etelästä erämiehiä, joista ensimmäinen järven nähdessään olihuudahtanut oi, järvi näkyy! Tämän jälkeen järveä oli aina nimitetty Oijärveksi. TodellisuudessaOijärvi-nimi on kuitenkin kehittynyt alkuperäisestä Ojajärvi-nimestä. (Nissilä1962: 102.)Esitellessäni aineistoni analyysiluvuissa 4–7 maallikoiden tulkintoja paikannimistätuon esiin myös kirjallisuudesta löytämiäni tulkintoja nimien etymologioista.Tärkeänä etymologisena lähteenä minulla on ollut vuonna 2007 valmistunut 30nimistön asiantuntijan kirjoittama Suomalainen paikannimikirja (SP), josta löytyy tietoanoin 4700 paikannimen taustasta. Teos sisältää tiedot nimien alkuperästä ja iästä sekälisäksi erilaista tietoa itse paikoista. Kuitenkaan monen nimen kohdalla ei läheskäänaina päästä täyteen varmuuteen nimen alkuperästä; vaihtoehtoisia tulkintoja saatetaanesittää useita, eikä niistä yksikään välttämättä ole oikea (Paikkala 2007: 7).Osan teoksen nimiartikkeleista kirjoittanut Alpo Räisänen kehottaa suhtautumaanvarauksin myös joihinkin sellaisiin nimiartikkeleihin, joiden tiedot nimienetymologioista esitetään varmoina. Huomionarvoista on, että Räisäsen mielestävarsinkin savolaisia nimiä on selitetty puutteellisesti tai kokonaan väärin. (Räisänen2009: 38, 53–54.) Räisäsen kritiikki on hyvä ottaa huomioon; joka tapauksessa paikan-