urn_nbn_fi_uef-20110091

181. Paikan sijainti, asema1.1. Täsmällinen sijainti1.2. Suhteellinen sijainti2. Paikan (luonnollinen) ominaisuus2.1. Topografinen ulottuvuus tai hahmo2.2. Maaperän, veden, materiaalin laatu tai ominaisuus2.3. Muunlainen ominaisuus3. Paikalla oleva, esiintyvä3.1. Yksilöllinen tarkoite3.2. Kollektiivinen tarkoite4. Paikan suhde ihmiseen4.1. Omistus, nautinta, asuminen4.2. Käyttö, tekeminen, alkuperä4.3. TapahtumaNimeämisperusteiden selvittelyssä ovat apuna parafraasit eli nimien esittäminenselventävässä muodossa (Kiviniemi 1987: 13; Ainiala ym. 2008: 100). Esimerkiksinimen Taulumäki (ks. luku 5.1.2.1) parafraasi olisi 'mäki, jolla sijaitsi läänien rajataulu'ja nimeämisperuste täten paikalla oleva. Nimen Viinamäki (ks. luku 5.1.2.2) parafraasiolisi 'mäki, jolla keitettiin viinaa' ja nimeämisperuste tässä tapauksessa tekeminen.Sjöblom (2006: 29) arvelee, että nimitys syntaktis-semanttinen luokittelu on peräisinjuuri tästä taustalla olevasta ajattelusta, jossa nimi palautetaan niin kutsutuksisyvärakenteen lauseeksi, jota sitten analysoidaan semanttisesti.Sanasemanttisessa luokittelussa nimet luokitellaan niihin sisältyvien sanojenmerkitysten perusteella. Luokittelu siis ilmaisee sen leksikaalisen kategorian, johonkuuluvalla ilmauksella nimeämisperuste on ilmaistu. Esimerkiksi nimen Pihlajakarinnimeämisperuste (Pihlaja-) on puun- eli kasvinnimitys ja vielä tarkemmin sanottunaluonnonkasvin nimitys. Nimessä Matinpelto erityispiirrettä ilmaiseva nimenosa(Matin-) ilmaistaan henkilönnimen ja tarkemmin sanottuna etunimen avulla. (Kiviniemiym. 1974: 48; Kiviniemi 1990: 120; Ainiala ym. 2008: 100–101.)Kiviniemi uudisti sanasemanttista luokittelua kehittääkseen syntaktis-semanttistaluokittelumallia edelleen (ks. Kiviniemi 1990: 121–122). Hän huomasi, ettei edes asiataustaltaantäysin läpinäkyviä nimiä ollut helppo sijoittaa silloisiin tarjolla oleviinnimeämisperustekategorioihin. Esimerkkinä Kiviniemi mainitsee nimen Haaskasuo: Jossuon kerrotaan saaneen nimensä siksi, että sieltä on löytynyt haiseva hirvenraato, niintämä yksilöinnin idea olisi voitu ilmaista myös muulla tavoin, esimerkiksi nimilläHaisevasuo, Hirvensuo ja Hirvisuo. Nimeämisperusteeksi pitäisi siten valita sellainen