urn_nbn_fi_uef-20110091

41mietti, olisiko paikka voinut saada nimensä heinäpeltojen mukaan. Esimerkiksi M70:nmukaan nimi voi olla peräisin siitä, että heinäpellot ympäröivät vesistöä. Kolmehaastateltavaa liitti nimen heinäntekoon. Esimerkiksi M56a sanoi nimestä seuraavaa:– – oisko se siellä om paljom maatiloja ollu, tai oha siellä vieläkiympärillä paljom maatiloja ni, jossa tehhää heinää ni.N66:lla oli heinäntekotulkinnan lisäksi toinenkin arvaus nimen alkuperästä. Sen mukaanpaikka on kenties voinut saada nimensä tapahtumasta, jossa on soudettu heinää paikastatoiseen veden ylitse.4.5. Pieksäjäiset PieksämäelläPieksämäki on 19 819 15 asukkaan kaupunki Etelä-Savossa. Pieksämäki perustettiinkirkkopitäjänä vuonna 1575. Nimen vanhoja kirjoitusasuja ovat muun muassa PeexämäByy 1561, Piexeme 1575, Piexemäki 1650 ja Pexmäki 1690. Seurakunnan keskuksenvakiintumisen aikoihin ei vielä puhuttu Pieksämäestä, vaan nimet olivat Pieksemä- taiPieksämä-, joskus Pieksäjä-alkuisia. Nimi alkoi muuttua Pieksämäeksi asiakirjoissa1600-luvulla. Nimen vakiintumiseen vaikutti luultavasti se, että seurakunnan kirkkosijaitsi mäellä. (SP s. 332.)Pieksämäki-nimeä on pidetty kontaminaationa. Kontaminaatio on analogiansukulaisilmiö ja muistuttaa kansanetymologiaa; myös kontaminaatiossa sanan äänneasunmuuttuminen johtuu assosiaatiosta. Kontaminaatio on ilmiö, jossa uusi sana syntyykahdesta mieleen samanaikaisesti tulevasta sanasta. Esimerkiksi adjektiivi hempeä onmahdollinen kontaminaatiomuodostelma adjektiiveista hellä + lempeä ja verbi kivuta onmahdollisesti muodostunut verbien kiivetä + kavuta sekoittumisesta. Pieksämäkikin olisisiis syntynyt aikaisemmasta Pieksämä-asusta ja mäki-sanasta. (T. 1911: 47–48; Airila1946: 102; Nissilä 1962: 90; Itkonen 1966: 201, 396; Hakulinen 1979: 398; ks. myösHäkkinen 1990: 121–122.)Paikannimien rakenteellisten muutosten semanttisista syistä kirjoittanut Nicolaisen(1987: 9–10) kertoo huomanneensa, että nimenkäyttäjillä on taipumusta semanttisestiläpinäkymättömien paikannimien uudelleen tulkinnassa tehdä nimistä itselleenmerkityksellisiä liittämällä niihin uusi leksikaalinen merkitys. Saman on huomannutmyös Ainiala tutkiessaan paikannimien muuttumista: Kun Närhilän kylässä Ristiinassa15 Asukasmäärä helmikuussa 2011 (VRK).