urn_nbn_fi_uef-20110091

52muodostetut nimet yksiosaisiksi (Kiviniemi ym. 1974: 35; ks. luku 2.2). Lehikoinentulkitsee asian toisin: Koska nimenosana pidetään syntaktis-semanttisesti määriteltynäjokaista kielellistä ilmausta, joka ilmaisee yhden tarkoitetta luonnehtivan seikan, einimiä muodostavia johtimia ole syytä sulkea nimenosien ulkopuolelle, sillä lA-johtimellaon useissa tapauksissa selvä semanttinen funktio. Sen tehtävänä on ilmaista, ettäpaikka on lajiltaan asumus. Lehikoinen katsookin johtimen olevan paikan lajiailmaiseva nimenosa ja pitää siten lA-loppuisia nimiä kaksiosaisina. (Lehikoinen 1988:171–172.) Kiviniemen (1990: 93) mielestä tällainen tulkinta juuri tämän talonnimityypinosalta saattaa näyttää perustellulta, mutta johtaa koko paikannimistöön sovellettunahelposti ongelmiin siksi, että usein on mahdotonta tietää, sisältääkö nimiappellatiivisen johdoksen vai nimenmuodostussuffiksin. Oman tutkimukseni kannaltaon mielenkiintoista nähdä, käsittävätkö haastateltavat johtimen paikan nimeen sisältyväänhenkilönnimeen kuuluvaksi vai henkilönnimestä erilliseksi elementiksi.5.1.1.1. Häyrisen HäyriläHäyrilä on kuulunut ennen Joroisten hallintopitäjään. Joroisten kylä Häyrilä esiintyy joensimmäisissä Savon maakirjoissa, ja tiedetään, että paikalla on asunut muun muassatalonpoika Joan Häuroine (1541–51). Häyrilässä tiedetään asuneen myös JunttiHäyrinen -nimisen henkilön. Sukunimissä muodot Häyri(nen) ja Häyry(nen) ovatvaihdelleet vapaasti vielä 1500- ja 1600-luvulla. Nimilippuun kirjatun tiedon mukaanHäyrilä on karttanimi ja paikkaa kutsutaan yleensä kansanomaisesti Häyryläksi.(Soininen 1961: 101; Pekkarinen 1968, NA; Mikkonen – Paikkala 2000: 146.) Itse enole kuullut edes vanhemman polven edustajien kutsuvan paikkaa Häyryläksi, vaannykyään paikka tunnetaan ja sitä kutsutaan nimellä Häyrilä.28 haastateltavalla oli sanottavansa Häyrilä-nimestä. 23 mainitsi vastauksensayhteydessä suku- tai asumuksen nimen Häyrinen ~ Häyrynen ~ Häyrilä ~ Häyrylä. 14haastateltavaa uskoi paikan saaneen nimensä varhaisen asujan tai omistajan mukaan;11:n tulkinta perustui omaan mielikuvaan, kaksi oli kuullut ja yksi lukenut tällaisestanimenantoperusteesta. Esimerkiksi M56b:llä oli omien sanojensa mukaan tuoreessamuistissa nimeen käypä selitys, koska asuinalue on uusi: hänen käsityksensä mukaanalue on ollut yksityisen tilan, mahdollisesti Häyrilän, omistuksessa, ja kaupunki onostanut tilalta tontteja rakentaakseen paikalle asutusta. Kolme haastateltavaa arvelipaikan saaneen nimensä joko paikalla olleen tilan tai kartanon johdosta, ja kahdeksanhaastateltavan tulkinnoissa paikan arveltiin jollain tavalla liittyvän Häyrinen (~