urn_nbn_fi_uef-20110091

87tai sitten huomattavaa tapahtumaa. Ensin mainitussa vaihtoehdossa tarkoitteen pitäisiolla paikka, jossa naarataan säännöllisesti. Mallat pitääkin epätodennäköisenä, ettäarvokkaat pyydykset laskettaisiin kerta toisensa jälkeen paikkaan, josta niitä joudutaanetsimään ja jossa ne kenties jopa rikkoutuvat. Koska Naara(s)-vesistönimiä on suurimäärä, Mallat ei usko, että yksittäinenkään tapahtuma olisi nimeämisperusteena niinyleinen, että se selittäisi näiden kaikkien nimien syntyä. (Manninen 1953, NA; Mallat2007: 65, 71.)Mallatin mielestä Naara(s)-nimien tulkinnassa pääsee pidemmälle 'nainen'-merkityksen avulla. Osa nimien tarkoitteista sijaitsee vanhoilla rajoilla, ja nimienjoukossa on myös rajapaikkojen nimiä. Osa nimistä tuntuu viittaavan naisiin halventavassamerkityksessä, osa naaraseläimiin; jotkin Naara(s)-nimien lähi- ja rinnakkaisnimistäviittaavat mytologisuuteen. Mallatin mielestä mytologinen peruste selittäisimyös maastonimet, joita niin ikään kuuluu Naara(s)-nimien joukkoon. Myös PieksämäenNaarajärvi-nimeen sisältynee naara merkityksessä 'nainen', vaikka Mallat ei sitäesimerkkiensä joukossa mainitsekaan. (Mallat 2007: 71–73.)Kaikki Naarajärvi-nimelle selityksen antanutta 22 haastateltavaa liittivät nimennaaraamiseen. Seitsemän ei tarkemmin määritellyt, mitä paikalta on voitu naarata.Kymmenen arveli, että paikalta on naarattu hukkuneita, kuten esimerkiksi N77a teki:Ni eiks se oo kur ruumita etitään tuolta, järvem pohjasta ni eiks se oonii¡kun naaraamista. Sanotaa¡ks sitä naaraamiseks? Eiks se oosemmosta. Jos se liittyy jote¡kis siihen. – –. O¡ko sinne, kuollup paljonihmisiä taij jotain.N57b:n mielikuvan mukaan paikalla on naarattu joko hukkuneita tai sitten vedenpohjaa. Hän päätyi hukkuneisiin sillä perusteella, että järvien ”putsausta” on tehty vastaviime vuosina ja paikannimet ovat tätä toimintaa huomattavasti vanhempia.N59b:n mielestä paikalla on voitu naarata muitakin kuin hukkuneita, esimerkiksipohjasta jotain sellaista, mitä voi ottaa hyötykäyttöön, kuten rakennuskiviä. M43 eiuskonut, että naaraaminen olisi kohdistunut hukkuneisiin. Hän piti naaraa lähinnäkalastusvälineenä, jolla on naarattu järven pohjaa. Nimen naaraamiseen yhdistäneistähaastateltavista ainoastaan M54 pohti, onko naara-nimistä työvälinettä edes ollutolemassa paikan nimeämisen aikaan.M56a:lla oli nimestä kaksi tulkintaa, ja niistä toisen mukaan paikka on voinutsaada nimensä sukunimestä Naarala ~ Naaranen. N54 oli ainoa haastateltava, joka eialkuun uskonut nimen liittyvän naaraamiseen. Hänellä oli olettamus, että nimenmääriteosa on jokin saamelaisperäinen sana. Toisaalta hän kuitenkin mietti, että naara