126jää säilyvät siellä kesäkuulle asti. Yhdysnimestä *Oronnoro on voinut muodostua Orinnoro,kun orko-sanan taivutusmuoto oron on ymmärretty ori-sanasta lähtöisin olevaksi.(SP s. 306.)24 haastateltavaa pohti Orinnoro-nimeä. Yhtä lukuun ottamatta heille kaikilletuli nimestä mieleen hevonen. Yhdeksän haastateltavaa oletti paikan saaneen nimensäsiitä, että rotkoon on pudonnut hevonen, ori. Viisi heistä oli kuullut ja kolme lukenuttästä nimenantoperusteesta; vain yhdellä tulkinta perustui omaan mielikuvaan.Esimerkiksi M50b oli kuullut tarinan, jonka mukaan piikatyttö oli aikoinaan ajanutoriinvarsan rotkoon ja tippunut myös itse sinne. Myös N43 oli kuullut, että ori olipudonnut korkealta jyrkänteeltä ja kuollut. Hän arveli, että ihmiset ovat voineet ajaahirviä, jolloin ori on saattanut suistua rotkoon. N73 oli kuullut, että rotkoon on juossutjoskus ori tai ehkä useampikin hevonen. Hän lisäsi, että ori onkin helposti pillastuvahevonen verrattuna rauhallisiin ruuniin.Nimen asiataustaksi arveltiin myös muunlaisia hevoseen liittyviä tapahtumia.Esimerkiksi M55b:lle tuli noro-määriteosasta kahdeksan muun haastateltavan tavoinmieleen 'pieni puro, virta', 'liru'. Hänen mielikuvansa mukaan nimeen liittyy hevonen,jonka virtsasta on jäänyt noro. N66 pohti, mitä paikalla on voinut mennä norona. Hänmietti, onko hevonen vuotanut norona verta vai onko paikalla astutettu tammoja, jolloinorista olisi valunut norona spermaa. Kaksi haastateltavaa arveli, että hevosen virtsaanviittaava nimi on vertauskuvallinen. Esimerkiksi M55a pohti nimeä seuraavasti:Tuo, on, viittoo semmoseen, pikkuseem puroon, mikä tulloo, orilta ni,semmonen noro tuolta alapiästä. Että se on niim pikkune – –.– –.Piem paikka, niin, Orinnoro semmone, missä vettä virtoo silleehhiljakseen. Vähäset miärät.Viisi haastateltavaa arveli paikan saaneen nimensä siitä, millaista hevosiin liittyväätoimintaa paikalla on ollut. N77b pohti, onko kenties hevoslaumoja johdettu kallionotkonkautta paikasta toiseen. M70:n mielikuvan mukaan paikalla on pidetty aikoinaanhevosia ja se on ollut hevosten juottopaikka, koska noro tarkoittaa 'pikkuista puroa'.N77a muisteli, että paikalla olevassa opastaulussa olisi lukenut, että paikalla on juoksutettuhevosia. N60 ja M73 arvelivat kumpikin, että paikalla on kasvatettu hevosia.M51a arveli nimen liittyvän mahdollisesti hevosen ulkomuotoon. N57b oliainoa, joka ei maininnut vastauksessaan hevosta. Hän sanoi luulevansa, että nimentaustalla on paikan kallioihin liittyvä vieras kieli, koska nimi on niin erikoinen.
1277.4.2. Riikinnevan riikinruotsalaisetRiikinneva on yksi Leppävirran Riikinsalossa olevasta kolmesta nevasta, jonkavarkautelaiset tuntevat etenkin siellä sijaitsevasta kaatopaikasta ja jätelaitoksesta.Riikinneva-nimi lienee Riikinsalon määriteliitynnäinen. Riikinsalo puolestaan on laajametsä- ja korpialue, joka ulottuu myös Varkauden, Jäppilän ja Joroisten puolelle.Nimestäjän (Räsänen 1968, NA) mukaan riikki-appellatiivin on selitetty tarkoittavan'useamman talon maita'. Marttalan (1957: 96) mukaan Riikinsalo-nimi on peräisinsiitä, että salo oli aikaisemmin jakamatonta, kaikkien yhteisessä omistuksessa, jotenkuka tahansa pystyi ottamaan sieltä esimerkiksi tarvepuuta. Nykysuomen sanakirjanmukaan riikki-sanalla on tarkoitettu 'valtakuntaa' (NS s.v. riikki). Riikki-sanaa käsitelleenRapolan (1943: 16–17) mukaan tätä ruotsista lainattua sanaa on käytetty merkityksessä'valtio, valtakunta' Agricolan tuotannosta lähtien. Siihen, että Riikinneva olisisaanut nimensä tästä merkityksestä, viittaavat tiedot, jotka paikkaa nimestänyt Arajärvi(1938, NA) on kirjannut nimilippuunsa: Arajärvi nimittäin toteaa, että suo on ennenkuulunut valtiolle. Myös Räsänen (1968, NA) kehottaa Riikinsalo-nimilipussaanvertaamaan nimeä siihen, että Jäppilän puoleisella alueella on Sorsasalon valtionpuistoja Joroisten puolella valtion maata.Haastateltavista 18:lla oli omaan mielikuvaan perustuva tulkintansa nimen asiataustasta.Kymmenelle tuli nimestä mieleen riikinkukko, vaikkakaan heistä neljä eiuskonut nimen ja linnun liittyvän toisiinsa. Esimerkiksi N21 arveli, että Riikinneva voisiolla suomaisemaa. Hän pohti, onko riikinkukko suolintu, jota on nähty alueella paljon.Viisi haastateltavaa mainitsi vastauksessaan ruotsalaiset; tosin heistä yksi eiuskonut nimellä olevan tekemistä näiden kanssa. Esimerkiksi M50b:lle nimen määriteosastatuli mieleen riikinruotsalainen, ja hän arveli, että riikki-sana voisi olla ruotsalaistaperua. N77b pohti, olisiko paikalla voinut asua ruotsalaisia. M56a yhdisti nimen niinikään ruotsalaisiin, mutta hänen tulkintansa eivät mitä ilmeisimmin olleet tarkoitettuvakavasti otettaviksi: hän totesi naureskellen, että kenties paikalle on aikoinaan piilotetturiikintaaleri 30 , jota on sitten etsitty, tai että ehkäpä paikalla on laitettu riikinruotsalaisiamultiin 31 .Neljä haastateltavaa arveli paikan nimeä henkilönnimilähtöiseksi. EsimerkiksiM43 mietti, onko samalla suunnalla asunut Riikosia. M54 arveli, että nimi voisi tullatalon- tai sukunimestä, kuten esimerkiksi Riekkisestä, joka olisi hänen mielestäänSavossa helposti muotoutunut Riikin-alkuiseksi. N47 arveli, että paikalla on voinut30 Riikintaaleri on historiassa ollut vanha ruotsalainen raha (PS s.v. riikintaaleri).31 Heittää multiin 'haudata' (Paunonen 2000 s.v. multa).
- Page 1 and 2:
PAIKANNIMEN MONET TARINATVarkautela
- Page 3 and 4:
SISÄLLYS1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA
- Page 5 and 6:
7.2. Vedenkokoumien osien, koskien
- Page 7 and 8:
1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA TAVOITTEE
- Page 9 and 10:
31) Millä tavoin maallikot selitt
- Page 11 and 12:
52. TEOREETTINEN TAUSTANimistöä p
- Page 13:
7näyttäytyy vahvana monissa sella
- Page 16 and 17:
10Mitä Savon nimeen tulee - - kert
- Page 18 and 19:
122.2. Typologinen nimistöntutkimu
- Page 20 and 21:
14Nissilän luokittelumallin heikko
- Page 22 and 23:
16määriteosa. Perusosa on nimenos
- Page 24 and 25:
181. Paikan sijainti, asema1.1. Tä
- Page 26 and 27:
20sisältö. Myöhemmin Kiviniemi o
- Page 28 and 29:
22ovat vaikuttavia tekijöitä murt
- Page 30 and 31:
24huomattiin nimistön käytön tut
- Page 32 and 33:
2635.)Tietoperäisten konnotaatioid
- Page 34 and 35:
28tutkimuksessa mukana olevien nimi
- Page 36 and 37:
30linen salamyhkäisyys ei saisi ke
- Page 38 and 39:
32ilmi se, kumpana nimenä haastate
- Page 40 and 41:
4. TULKINTOJA KUNTIEN NIMISTÄ344.1
- Page 42 and 43:
36N21 oli sekä kuullut että luken
- Page 44 and 45:
38vesistö on nimetty virran varrel
- Page 46 and 47:
40Hän arveli, että koska paikka o
- Page 48 and 49:
42vanhempi polvi on puhunut Nättim
- Page 50 and 51:
44loginen sekaantuminen suoni-sanaa
- Page 52 and 53:
46kylässä on 1500-luvulla asunut
- Page 54 and 55:
48Määriteliitynnäiset voivat muo
- Page 56 and 57:
50on pyörinyt veden varrella ja sa
- Page 58 and 59:
52muodostetut nimet yksiosaisiksi (
- Page 60 and 61:
54lisäksi myös Puurunen.Haastatel
- Page 62 and 63:
5617, 38; ST s. 183; SRM fol. 61v.)
- Page 64 and 65:
58todennäköisesti olisi karjalais
- Page 66 and 67:
605.1.2.2. Viinapuuhia Viinamäell
- Page 68 and 69:
62tai Hasinniemi-nimen osalta. Itse
- Page 70 and 71:
64nimestä tuli mieleen louna. Hän
- Page 72 and 73:
66sesti pakaraa ja lonkan seutua (P
- Page 74 and 75:
685.1.3. Yhdysnimet, joiden perusos
- Page 76 and 77:
70mukaan nimi Joutsenlahti ei ole k
- Page 78 and 79:
725.1.3.3. Akkojen AkonlahtiAkonlah
- Page 80 and 81:
74on nimetty tästä syystä.Kahdek
- Page 82 and 83: 765.1.4. Muut nimetTässä luvussa
- Page 84 and 85: 78Taival-sanalla on tutumman 'matka
- Page 86 and 87: 80voisi olla henkilönnimi. Kuusi m
- Page 88 and 89: 82paikan mukaan, ja N73:kin oli jos
- Page 90 and 91: 84N44 oletti nimen liittyvän ihmis
- Page 92 and 93: 86kuva(i)staa yhteyteen, koska vanh
- Page 94 and 95: 88voisi tarkoittaa jotain kalastusv
- Page 96 and 97: 90kaikkiaan 32. Kymmenessä tulkinn
- Page 98 and 99: 927. TULKINTOJA VESISTÖ- JA MAASTO
- Page 100 and 101: 947.1.2. Uinuva UnnukkaUnnukka on L
- Page 102 and 103: 96(Nuotio 1949: 156; Pekkarinen 196
- Page 104 and 105: 98helve 'kalvo- tai ripsumainen pal
- Page 106 and 107: 100”tuoksahtanut” muta. N73:lle
- Page 108 and 109: 1027.1.7. Kermainen KermajärviKerm
- Page 110 and 111: 104Siitti. Karemo on paikkaa nimest
- Page 112 and 113: 106sukupuolielimien alueelle, mutta
- Page 114 and 115: 1087.2.3. Turjakkeen Turjanvirta 29
- Page 116 and 117: 110Tappuvirta-nimi voidaan liittä
- Page 118 and 119: 112Joutenlahti luvussa 5.1.3.2). Po
- Page 120 and 121: 114ämmä-nimiä on annettu monille
- Page 122 and 123: 116N47 arveli niin ikään, että k
- Page 124 and 125: 118hänelle syntynyt mielikuva paik
- Page 126 and 127: 120M56a puolestaan kuului niihin ha
- Page 128 and 129: 122lahtea hurulahdeksi eli turhaksi
- Page 130 and 131: 124on samantapainen huonovetinen la
- Page 134 and 135: 128asustaa suohon vahvasti liittyv
- Page 136 and 137: 130teltavien käyttämien parafraas
- Page 138 and 139: 132Taulukko 1b. Maallikoiden nimens
- Page 140 and 141: 134ihminen pystyisi liikkumaan tiet
- Page 142 and 143: 136Kolmas alaluokista on ”muunlai
- Page 144 and 145: 1388.1.2.2. Maaperän, veden, mater
- Page 146 and 147: 140ensin mainittu tulkintatapa vois
- Page 148 and 149: 1428.1.3. Paikalla oleva, esiintyv
- Page 150 and 151: 144assosiaatioon. Assosiaatioihin j
- Page 152 and 153: 146vaikkei nimissä ole lA-ainesta
- Page 154 and 155: 1488.1.4.3. TapahtumaKolmas alaluok
- Page 156 and 157: 150nimen synnylle on jokin selvä s
- Page 158 and 159: 152nimen Laidunmäki kohdalla on va
- Page 160 and 161: 154parissa tulkinnassa näkyi myös
- Page 162 and 163: 156Taulukko 2a. Maallikoille paikan
- Page 164 and 165: 158Taulukko 2c. Maallikoille paikan
- Page 166 and 167: 160assosiaatioihin. Toisaalta täh
- Page 168 and 169: 162tulkinnoissaan olleet vakavissaa
- Page 170 and 171: 164ilmaisee paikan lajin eli sen, m
- Page 172 and 173: 166arkivet 4. Mariehamn: Tryckeri &
- Page 174 and 175: 168toimituksia 1122. Helsinki: Suom
- Page 176 and 177: 170SALMELAINEN, E. A. 1925: Lehtiä
- Page 178 and 179: 172SRM = Säämingin ja Rantasalmen
- Page 180 and 181: LIITE 2Haastateltavien taustatiedot
- Page 182:
N56N57aN57bN59aN59bN60N66N69N71N73N