144assosiaatioon. Assosiaatioihin ja konnotaatioihin perustuivat selvästi myös nimienSatakunnankatu (8 nimitulkintaa), Soisalo (6), Kurola (4), Kallavesi (3), Riikinneva (3),Kankunharju (2), Konnusvesi (2), Suonenjoki (2), Hasinmäki (1), Könönpelto (1) jaPieksämäki (1) tulkinnat.8.1.4. Paikan suhde ihmiseen oletettuna nimeämisperusteena8.1.4.1. Omistus, asuminen, nautintaNeljäntenä pääryhmänä Kiviniemen luokittelumallissa on ”paikan suhde ihmiseen”. Seon jaettu kolmeen alaluokkaan, joista ensimmäisen nimeämisperusteena on, kuka paikanon omistanut, kuka paikalla on asunut tai kuka paikkaa on käyttänyt nautinta-alueenaan.Paikan omistus tai paikan käyttäminen nautinta-alueena on aina ollut yksi keskeisimmistänimeämisperusteista sijainnin jälkeen (Kiviniemi 1990: 143). Muun muassaAiniala on kiinnittänyt huomiota henkilönnimikantaisten nimien runsauteen Savossa.Hän uskoo, että syynä siihen on tällaisten nimien kuvaavuus ja savolaisten henkilökeskeisyys.Myös Koistinen on jo vuonna 1899 kirjoittanut Virittäjässä, kuinka savolaistentapana on ollut nimetä paikkoja niihin jollain lailla liittyvien henkilöidenmukaan. (K. 1899: 120; Ainiala 1997: 231.) Tutkimuksessani mukana olevista nimistäHäyrilä, Joroinen, Jäppilä, Kankunharju, Kurola, Kämäri, Könönpelto, Luttila,Pussilanjoki, Puurtila ja Päiviönsaari ovat peräisin paikan omistajasta, asukkaasta taikäyttäjästä; varauksin sellaisina voisi pitää myös nimiä Akonlahti, Hasinmäki, Kommila,Leunanmäki, Parsiusmäki, Riikinneva, Turjanvirta ja Tyyskä.Haastateltavat pitivät omistusta, asumista tai nautintaa paikan nimeämisperusteena35 nimen kohdalla. Yhteensä tällaisia nimitulkintoja oli 163. Hieman ylipuolessa tapauksessa (91 37 ) tulkinnat perustuivat nimiassosiaatioihin, eli haastateltavatliittivät paikannimen johonkin heille ennalta tuttuun henkilönnimeen, useimmiten sukunimeen.Tällaisissa tulkinnoissa lukumäärältään erottuivat nimet Jäppilä (17 nimitulkintaa),Könönpelto (17), Häyrilä (14) ja Luttila (13). Jäppilä liitettiin lähespoikkeuksetta asukkaaseen, käyttäjään tai omistajaan nimeltä Jäppinen, KönönpeltoKönöseen, Häyrilä Häyriseen ja Luttila Luttiseen, ja näistä tulkinnoista noin kaksikolmasosaa (42) perustui haastateltavien omiin mielikuviin. Tulkintoihin vaikuttivarmaankin osaltaan nimien rakenne, sillä näistä neljästä paikannimestä kolme on lA-37 Lukumäärään on huomioitu ainoastaan ne tulkinnat, joissa haastateltavat arvelivat paikannimenliittyvän johonkin henkilönnimeen. Mukana ei siis ole luettuja eikä kuultuja tulkintoja.
145loppuisia. lA-loppuisten paikannimien yhdistäminen sukunimiin ei selity pelkästäänsillä, miten yleinen nimeen oletetusti sisältyvä sukunimi on, mutta lienee sitähelpompaa, mitä tutumpi sukunimi on haastateltavalle.Tutkimuksessani on mukana neljä muutakin nimeä, jotka sisältävät lA-aineksen:Kurola, Puurtila, Pussilanjoki ja Kommila. Nimitulkinnoissa Kurola yhdistettiinomistajaan, asukkaaseen tai käyttäjään nimeltä Kuronen kahdeksan kertaa, PuurtilaPuurtiseen kuusi kertaa ja Pussilanjoki Pussiseen kolmesti. Kommilan arveltiin kahdestisaaneen nimensä asukkaasta tai omistajasta, jolla on Kommilan tapainen sukunimi.Kuronen on sukunimenä selvästi yleisempi kuin Jäppinen, Häyrinen ja Luttinen 38 , jaonkin syytä kiinnittää huomiota siihen, miksi haastateltavat pitivät Kuronen-nimistähenkilöä paikan mahdollisena asuttajana, omistajana tai käyttäjänä Jäppisiä, Häyrisiä jaLuttisia harvemmin. Kyse ei olekaan siitä, etteivätkö haastateltavat olisi tunteneetKuronen-nimeä, sillä sen arveltiin liittyvän Kurola-nimeen peräti 23 nimitulkinnassa; ylipuolet tulkinnoista vain jäi hämäräksi, ja ainoastaan kahdeksassa sanottiin suoraan, ettäpaikka arvatenkin on nimetty asukkaan tai omistajan mukaan. Lukumäärissä täytyykinhuomioida ne tulkinnat, joissa nimien asiataustan pohdinta on jäänyt ikään kuinpuolitiehen.Kun lA-aines ilmaisee paikan varhaisen asukkaan, ovat omistusta ja nautintaailmaisevat nimenosat tavallisesti genetiivimuotoisia. Tämä on luonnollista, sillägenetiivin yhtenä funktiona on substantiivin etumääritteenä ilmaista possessiivisuutta.(Kiviniemi 1975: 20; Niemi 1991: 18; ISK § 1232.) Maallikoiden kielitaju epäilemättäyhdistää genetiivialkuisen nimen paikan omistajaan tai käyttäjään ja joissakin tapauksissaasukkaaseen, mikäli paikan nimi muuten tuntuu viittaavan henkilönnimeen, sillähaastateltavat arvelivat näitä nimeämisperusteiksi genetiivialkuisten nimien Akonlahti,Hasinmäki, Kankunharju, Könönpelto, Leunanmäki, Pussilanjoki, Päiviönsaari, Riikinnevaja Turjanvirta kohdalla. Esimerkiksi Akonlahti-nimestä haastateltavat arvelivat,että paikalla on asunut akka eli nainen tai henkilö, jonka lempinimi on Ako. Vaikka nimitodennäköisesti liittyy akka-sanaan, eivät lempinimeen liitetyt tulkinnat ole täysinmahdottomia: Mallatin (2007: 19) mukaan Akko saattaa paikannimissä paljastua vanhanhenkilönnimen hypokorismiksi, varsinkin jos kyseessä on viljelys- tai asutusnimi.Sukunimilähtöisiksi arveltiin myös nimiä Haukivuori (< Haukinen), Hyväjärvi(< Hyvärinen), Karvio (< Karvinen), Leppävirta (< Leppänen), Soisalo (< Soininen),Tyyskä (< Tyyskä ~ Tyyskäläinen) ja Virtasalmi (< Virtanen; Virtanen + Salminen),38 Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun sukunimihaun mukaan Kuronen on nykyisenä nimenä2473 henkilöllä, Jäppinen 1606 henkilöllä, Häyrinen 962 henkilöllä ja Luttinen 716 henkilöllä(VRK2; luettu 26.4.2011).
- Page 1 and 2:
PAIKANNIMEN MONET TARINATVarkautela
- Page 3 and 4:
SISÄLLYS1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA
- Page 5 and 6:
7.2. Vedenkokoumien osien, koskien
- Page 7 and 8:
1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA TAVOITTEE
- Page 9 and 10:
31) Millä tavoin maallikot selitt
- Page 11 and 12:
52. TEOREETTINEN TAUSTANimistöä p
- Page 13:
7näyttäytyy vahvana monissa sella
- Page 16 and 17:
10Mitä Savon nimeen tulee - - kert
- Page 18 and 19:
122.2. Typologinen nimistöntutkimu
- Page 20 and 21:
14Nissilän luokittelumallin heikko
- Page 22 and 23:
16määriteosa. Perusosa on nimenos
- Page 24 and 25:
181. Paikan sijainti, asema1.1. Tä
- Page 26 and 27:
20sisältö. Myöhemmin Kiviniemi o
- Page 28 and 29:
22ovat vaikuttavia tekijöitä murt
- Page 30 and 31:
24huomattiin nimistön käytön tut
- Page 32 and 33:
2635.)Tietoperäisten konnotaatioid
- Page 34 and 35:
28tutkimuksessa mukana olevien nimi
- Page 36 and 37:
30linen salamyhkäisyys ei saisi ke
- Page 38 and 39:
32ilmi se, kumpana nimenä haastate
- Page 40 and 41:
4. TULKINTOJA KUNTIEN NIMISTÄ344.1
- Page 42 and 43:
36N21 oli sekä kuullut että luken
- Page 44 and 45:
38vesistö on nimetty virran varrel
- Page 46 and 47:
40Hän arveli, että koska paikka o
- Page 48 and 49:
42vanhempi polvi on puhunut Nättim
- Page 50 and 51:
44loginen sekaantuminen suoni-sanaa
- Page 52 and 53:
46kylässä on 1500-luvulla asunut
- Page 54 and 55:
48Määriteliitynnäiset voivat muo
- Page 56 and 57:
50on pyörinyt veden varrella ja sa
- Page 58 and 59:
52muodostetut nimet yksiosaisiksi (
- Page 60 and 61:
54lisäksi myös Puurunen.Haastatel
- Page 62 and 63:
5617, 38; ST s. 183; SRM fol. 61v.)
- Page 64 and 65:
58todennäköisesti olisi karjalais
- Page 66 and 67:
605.1.2.2. Viinapuuhia Viinamäell
- Page 68 and 69:
62tai Hasinniemi-nimen osalta. Itse
- Page 70 and 71:
64nimestä tuli mieleen louna. Hän
- Page 72 and 73:
66sesti pakaraa ja lonkan seutua (P
- Page 74 and 75:
685.1.3. Yhdysnimet, joiden perusos
- Page 76 and 77:
70mukaan nimi Joutsenlahti ei ole k
- Page 78 and 79:
725.1.3.3. Akkojen AkonlahtiAkonlah
- Page 80 and 81:
74on nimetty tästä syystä.Kahdek
- Page 82 and 83:
765.1.4. Muut nimetTässä luvussa
- Page 84 and 85:
78Taival-sanalla on tutumman 'matka
- Page 86 and 87:
80voisi olla henkilönnimi. Kuusi m
- Page 88 and 89:
82paikan mukaan, ja N73:kin oli jos
- Page 90 and 91:
84N44 oletti nimen liittyvän ihmis
- Page 92 and 93:
86kuva(i)staa yhteyteen, koska vanh
- Page 94 and 95:
88voisi tarkoittaa jotain kalastusv
- Page 96 and 97:
90kaikkiaan 32. Kymmenessä tulkinn
- Page 98 and 99:
927. TULKINTOJA VESISTÖ- JA MAASTO
- Page 100 and 101: 947.1.2. Uinuva UnnukkaUnnukka on L
- Page 102 and 103: 96(Nuotio 1949: 156; Pekkarinen 196
- Page 104 and 105: 98helve 'kalvo- tai ripsumainen pal
- Page 106 and 107: 100”tuoksahtanut” muta. N73:lle
- Page 108 and 109: 1027.1.7. Kermainen KermajärviKerm
- Page 110 and 111: 104Siitti. Karemo on paikkaa nimest
- Page 112 and 113: 106sukupuolielimien alueelle, mutta
- Page 114 and 115: 1087.2.3. Turjakkeen Turjanvirta 29
- Page 116 and 117: 110Tappuvirta-nimi voidaan liittä
- Page 118 and 119: 112Joutenlahti luvussa 5.1.3.2). Po
- Page 120 and 121: 114ämmä-nimiä on annettu monille
- Page 122 and 123: 116N47 arveli niin ikään, että k
- Page 124 and 125: 118hänelle syntynyt mielikuva paik
- Page 126 and 127: 120M56a puolestaan kuului niihin ha
- Page 128 and 129: 122lahtea hurulahdeksi eli turhaksi
- Page 130 and 131: 124on samantapainen huonovetinen la
- Page 132 and 133: 126jää säilyvät siellä kesäku
- Page 134 and 135: 128asustaa suohon vahvasti liittyv
- Page 136 and 137: 130teltavien käyttämien parafraas
- Page 138 and 139: 132Taulukko 1b. Maallikoiden nimens
- Page 140 and 141: 134ihminen pystyisi liikkumaan tiet
- Page 142 and 143: 136Kolmas alaluokista on ”muunlai
- Page 144 and 145: 1388.1.2.2. Maaperän, veden, mater
- Page 146 and 147: 140ensin mainittu tulkintatapa vois
- Page 148 and 149: 1428.1.3. Paikalla oleva, esiintyv
- Page 152 and 153: 146vaikkei nimissä ole lA-ainesta
- Page 154 and 155: 1488.1.4.3. TapahtumaKolmas alaluok
- Page 156 and 157: 150nimen synnylle on jokin selvä s
- Page 158 and 159: 152nimen Laidunmäki kohdalla on va
- Page 160 and 161: 154parissa tulkinnassa näkyi myös
- Page 162 and 163: 156Taulukko 2a. Maallikoille paikan
- Page 164 and 165: 158Taulukko 2c. Maallikoille paikan
- Page 166 and 167: 160assosiaatioihin. Toisaalta täh
- Page 168 and 169: 162tulkinnoissaan olleet vakavissaa
- Page 170 and 171: 164ilmaisee paikan lajin eli sen, m
- Page 172 and 173: 166arkivet 4. Mariehamn: Tryckeri &
- Page 174 and 175: 168toimituksia 1122. Helsinki: Suom
- Page 176 and 177: 170SALMELAINEN, E. A. 1925: Lehtiä
- Page 178 and 179: 172SRM = Säämingin ja Rantasalmen
- Page 180 and 181: LIITE 2Haastateltavien taustatiedot
- Page 182: N56N57aN57bN59aN59bN60N66N69N71N73N