urn_nbn_fi_uef-20110091

146vaikkei nimissä ole lA-ainesta tai genetiivimuotoista määriteosaa. Vaikka nämätulkinnat olivat pääosin yksittäistapauksia, ne kertovat osin siitä, että maallikoiden onhelppo tarjota henkilönnimeä paikannimen taustalle silloin, kun muuta järjellistäselitystä ei tule mieleen. Arvatenkin tulkintoihin vaikuttivat osittain myös nimiassosiaatiot.Tämän luokan kiintoisimpia tulkintoja olivat ne, joissa paikannimi yhdistettiinasukkaaseen ammatinharjoittajan mukaan: Taulumäellä arveltiin asuneen taulun tekijöitätai taiteilijoita (4 nimitulkintaa), Kangaslammilla kankaan kutojia (2), Kirvesniemelläkirveentekijä (1), Parsiusmäellä räätäli (1) ja Suonenjoella suoneniskijä (1).Kuitenkaan esimerkiksi Taulumäki-nimen parafraasiksi ei ole helposti ajateltavissa'mäki, jolla asui taiteilija' vaan pikemminkin 'mäki, jolla taiteilija teki tauluja', jolloinyksilöinnin ideana olisi paikalla toistunut tekeminen. Samalla tavalla voidaan ajatella,että Kangaslammilla on voitu kutoa kankaita, Kirvesniemellä tehdä kirveitä ja Parsiusmäelläräätälöidä tai parsia vaatteita, mutta näissäkään tapauksissa ei tällöin voidapuhua asumisesta nimeämisperusteena.8.1.4.2. Tekeminen, käyttöKiviniemen luokittelumallissa ”paikan suhde ihmiseen” -pääryhmän toisessa alaluokassanimeämisperusteena on se, mihin tarkoitukseen paikkaa on käytetty, mitäpaikalla on tehty ja millainen paikka on alkuperältään. Paikan käyttöä johonkin ilmaisevatesimerkiksi nimet Kesätie 'sulan maan aikana käytetty koulutie' ja Onkikivi 'kivi,jonka päältä on ongittu'; tekemistä ilmaisee esimerkiksi nimi Tanssikallio 'kallio, jollatanssittiin' (Bjarland ym. 1975: 13; Ainiala ym. 2008: 109). Olen yhdistänyt tekemiseenja käyttöön pohjautuvat nimitulkinnat, sillä käyttöön perustuvia nimitulkintoja oli niinvähän.Haastateltavat pitivät paikan käyttöä paikan nimeämisperusteena kolmen nimenkohdalla, ja yhteensä näitä nimitulkintoja oli 13. 11 nimitulkinnassa arveltiin Taipaleensaaneen nimensä siitä, että paikkaa on käytetty jonkinlaisena reittinä. Taipale-sanallahanvoidaan tarkoittaa paikannimissä muun muassa 'reittiä', ja haastateltavat ilmeisestiyhdistivät nimen sanan tähän merkitykseen. Loput kaksi tulkintaa olivat yksittäistapauksia:yksi haastateltava arveli, että Tyyskää olisi käytetty kaatopaikkana ja että seliittyisi paikan nimeenkin, ja yksi haastateltava pohti, voisiko Kermajärven nimi ollaperäisin siitä, että järveä on käytetty kerman säilytyspaikkana.Tekemistä arveltiin paikan nimeämisperusteeksi 37 nimen kohdalla yhteensä 316