36N21 oli sekä kuullut että lukenut seuraavanlaisen nimenantotarinan, jota pitisanomansa mukaan ”ikään kuin pätevämpänä tietona” paikannimen synnystä:No minä oo¡ kuullus semmosta että, aikonnaa¡ ku o¡ käyty, tuoltaetelästä ja pohjosesta päin o¡ käytyp paljon noita lo- se on ollu,Ämmäkoski on olluna hyvä kalapaikka. Ja se on ollun nii¡kunnimetty, jollekki’ ’alueelle. Niin ne toiset o¡ käynys sittev varkailem-,varkaissa siinä luvatta. Ja siitä se on sitten, saanus se Varkaus nimen.Varkaus-nimen liittäminen vertauskuvalliseen varastamiseen oli tuttua N43:lle, N54:lleja N73:lle. N54 oli lukenut, että Varkauden kohdalla koskien luona vesistö katoaanäkyvistä, jolloin tapahtuu ”reitin varkaus”. Tapahtumasta syntynyt paikannimi onhänen lukemansa mukaan karjalan kielen perua. N73:n versio oli lähes samanlainen:kun vesialukset menivät tiettyä vesireittiä, ne katosivat näköpiiristä eli ne ikään kuinvarastettiin.Kaksi haastateltavaa liitti Varkaus-nimen varastamista ikävämpiin tapahtumiin.N21:lla oli edellä mainitun nimitarinan lisäksi myös toinenkin arvio nimestä: hän liittinimen historiallisesti ikäviin tapahtumiin kansalaissodan aikana, jolloin Varkaus olitunnettu etenkin punakaartilaisten kaupunkina. Hänellä oli omien sanojensa mukaan”ikävää kuultua ja luettua tietoa” tästä nimeämisperusteesta. Myös N59a oli kuullutnimen liitetyn jollain tapaa Varkausmäkeen ja vaikeisiin yhteiskunnallisiin aikoihin,kuten sotiin ja nälänhätään.13 haastateltavaa tiesi lukemansa ja kuulemansa perusteella kertoa Varkaudensaaneen nimensä siitä, että paikalla on ollut kätkö tai seutua on käytetty varastopaikkana.Esimerkiksi M56b oli lukenut, että paikalla on joskus historiassa ollutrosvojen kätköpaikka. Toisen hänen lukemansa selityksen mukaan Varkaus-nimi tuleesaamenkielisestä sanasta, jonka merkitys on myös 'kätkö'. Kahdeksan muutakin haastateltavaamainitsi vastauksessaan saamelaiset, ja Rytkösen nimiteoria oli monelle tuttu.Esimerkiksi M65 kertoi lukeneensa, että paikan nimi tulee saamelaisesta sanasta vuörka'kätköpaikka', jonka savolaiset eränkävijät kuullessaan väänsivät asuun Varkaus. Tätähän sanoi pitävänsä kaikista kuulemistaan nimen alkuperän selityksistä todenperäisimpänä.Kaksi haastateltavaa yhdisti nimen tekemiseen. N59b oli lukenut, että nimiliittyisi kannakseen ja veneen siirtoon vedestä toiseen ennen kanavien rakentamista.N43 oli sekä kuullut että lukenut historiateoksista nimen tulevan saksalaisesta sanastawerkhaus ja nimen liittyvän teollisuuteen, laivanrakennukseen ja tehtaisiin (MOT Saksa2.0 s.v. Werk 'työ', s.v. Haus 'talo, rakennus').M41:lle oli tuttu Varkaus-nimen liittäminen vari-sanaan. Hänellä oli mielikuva,
37että hän olisi jostain lukenut, että Ämmäkoskea ylöspäin sauvoessa tuli vari eli kuuma.Varkaus oli siis senkaltainen paikka, että sitä ohittaessa tuli vari, ja Varkaus-nimeensisältyy tuo vari-sana. M51b kertoi joskus miettineensä kaupungin nimen liittyvänkoskeen siten, että nimen -kaus loppu olisi peräisin sanasta fors 'koski' (MOT Ruotsi 3.0s.v. fors 'koski'). Tarkemmin hän ei teoriaansa kuitenkaan selittänyt.4.2. Leppiä verisen Leppävirran varrellaLeppävirta on Varkauden pohjoinen naapurikunta. Oma pitäjä Leppävirrasta muodostettiinvuonna 1639. Nimen vanhaksi kirjoitusasuksi tiedetään muun muassa Leppevijrda ma 1563, Leppevirta tijend 1571 ja Leppäwirda Byij 1620-luku. Kunta on saanutnimensä kirkonkylän ja sen itäpuolella olevan Leppäsalon saaren toisistaan erottavanvirtaavan joen, Leppävirran, mukaan, eli kunnan nimi on metonyyminen siirrynnäinen.(SP s. 232; ST s. 81; JHM fol. 28v.)Paikkaa nimestäneet ovat kirjanneet nimilippuihin neljä erilaista selitystä nimenalkuperästä. Joidenkin tietojen mukaan Leppävirran nimi olisi alkuaan ollut Läpivirta(läpvirta). Toinen teoria liittyy leppä-sanan vanhaan kansanomaiseen merkitykseen'veri' (NS s.v. leppä). Eräiden tarinoiden mukaan Leppävirta olisi saanut nimensä siitä,että seudulla on vuodatettu verta useissa taisteluissa, joten virran nimi tarkoittaisikin'verivirtaa'. Erään nimestäjän kuuleman mukaan nimi jopa olisi alun perin ollutkinVerivirta, mutta muutettu myöhemmin ”kauniimmaksi” Leppävirraksi. (Ks. esim.Santamaa 1979, NA; Yli-Paavola 1979, NA; Koponen 1993, NA.)Nimeä on selitetty myös varhaisten kanta-asukkaiden sukunimestä Leppänensyntyneeksi. Paikannimikirjakin kertoo, että Leppäsiä asui Leppävirran kylässä 1500-luvun jälkipuoliskolla, mutta pitää todennäköisenä, että sukunimi perustuu asuinpaikannimeen eikä toisinpäin. Paikannimikirjan mukaan sekä Leppävirta että Leppäsalo ovatesiintyneet myös kylänniminä, osin samaa asuinpaikkaa tarkoittaen. Leppäsalo onnimistä luultavasti varhaisempi, ja virta on nimetty sen mukaan. Salo eli saaripuolestaan on ilmeisesti saanut nimensä sen rinteillä kasvaneista lepistä. Samantapainennimeämisperuste on kirjattu myös joihinkin nimilippuihin. (SP s. 232; Jäntti 1966, NA;Santamaa 1979, NA; Pimiä 1980, NA; Saloniemi 1988, NA.)23 haastateltavalla oli tulkinta Leppävirta-nimen alkuperästä. 16:n tulkintapohjautui omaan mielikuvaan, kaksi oli lukenut selityksestä ja yksi kuullut siitä. 18arveli paikan saaneen nimensä siitä, että virran varrella tai seudulla on kasvanut leppää.Esimerkiksi M54:n mukaan paikan kasvillisuus viittaa tähän. M73:lle tuli mieleen, että
- Page 1 and 2: PAIKANNIMEN MONET TARINATVarkautela
- Page 3 and 4: SISÄLLYS1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA
- Page 5 and 6: 7.2. Vedenkokoumien osien, koskien
- Page 7 and 8: 1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA TAVOITTEE
- Page 9 and 10: 31) Millä tavoin maallikot selitt
- Page 11 and 12: 52. TEOREETTINEN TAUSTANimistöä p
- Page 13: 7näyttäytyy vahvana monissa sella
- Page 16 and 17: 10Mitä Savon nimeen tulee - - kert
- Page 18 and 19: 122.2. Typologinen nimistöntutkimu
- Page 20 and 21: 14Nissilän luokittelumallin heikko
- Page 22 and 23: 16määriteosa. Perusosa on nimenos
- Page 24 and 25: 181. Paikan sijainti, asema1.1. Tä
- Page 26 and 27: 20sisältö. Myöhemmin Kiviniemi o
- Page 28 and 29: 22ovat vaikuttavia tekijöitä murt
- Page 30 and 31: 24huomattiin nimistön käytön tut
- Page 32 and 33: 2635.)Tietoperäisten konnotaatioid
- Page 34 and 35: 28tutkimuksessa mukana olevien nimi
- Page 36 and 37: 30linen salamyhkäisyys ei saisi ke
- Page 38 and 39: 32ilmi se, kumpana nimenä haastate
- Page 40 and 41: 4. TULKINTOJA KUNTIEN NIMISTÄ344.1
- Page 44 and 45: 38vesistö on nimetty virran varrel
- Page 46 and 47: 40Hän arveli, että koska paikka o
- Page 48 and 49: 42vanhempi polvi on puhunut Nättim
- Page 50 and 51: 44loginen sekaantuminen suoni-sanaa
- Page 52 and 53: 46kylässä on 1500-luvulla asunut
- Page 54 and 55: 48Määriteliitynnäiset voivat muo
- Page 56 and 57: 50on pyörinyt veden varrella ja sa
- Page 58 and 59: 52muodostetut nimet yksiosaisiksi (
- Page 60 and 61: 54lisäksi myös Puurunen.Haastatel
- Page 62 and 63: 5617, 38; ST s. 183; SRM fol. 61v.)
- Page 64 and 65: 58todennäköisesti olisi karjalais
- Page 66 and 67: 605.1.2.2. Viinapuuhia Viinamäell
- Page 68 and 69: 62tai Hasinniemi-nimen osalta. Itse
- Page 70 and 71: 64nimestä tuli mieleen louna. Hän
- Page 72 and 73: 66sesti pakaraa ja lonkan seutua (P
- Page 74 and 75: 685.1.3. Yhdysnimet, joiden perusos
- Page 76 and 77: 70mukaan nimi Joutsenlahti ei ole k
- Page 78 and 79: 725.1.3.3. Akkojen AkonlahtiAkonlah
- Page 80 and 81: 74on nimetty tästä syystä.Kahdek
- Page 82 and 83: 765.1.4. Muut nimetTässä luvussa
- Page 84 and 85: 78Taival-sanalla on tutumman 'matka
- Page 86 and 87: 80voisi olla henkilönnimi. Kuusi m
- Page 88 and 89: 82paikan mukaan, ja N73:kin oli jos
- Page 90 and 91: 84N44 oletti nimen liittyvän ihmis
- Page 92 and 93:
86kuva(i)staa yhteyteen, koska vanh
- Page 94 and 95:
88voisi tarkoittaa jotain kalastusv
- Page 96 and 97:
90kaikkiaan 32. Kymmenessä tulkinn
- Page 98 and 99:
927. TULKINTOJA VESISTÖ- JA MAASTO
- Page 100 and 101:
947.1.2. Uinuva UnnukkaUnnukka on L
- Page 102 and 103:
96(Nuotio 1949: 156; Pekkarinen 196
- Page 104 and 105:
98helve 'kalvo- tai ripsumainen pal
- Page 106 and 107:
100”tuoksahtanut” muta. N73:lle
- Page 108 and 109:
1027.1.7. Kermainen KermajärviKerm
- Page 110 and 111:
104Siitti. Karemo on paikkaa nimest
- Page 112 and 113:
106sukupuolielimien alueelle, mutta
- Page 114 and 115:
1087.2.3. Turjakkeen Turjanvirta 29
- Page 116 and 117:
110Tappuvirta-nimi voidaan liittä
- Page 118 and 119:
112Joutenlahti luvussa 5.1.3.2). Po
- Page 120 and 121:
114ämmä-nimiä on annettu monille
- Page 122 and 123:
116N47 arveli niin ikään, että k
- Page 124 and 125:
118hänelle syntynyt mielikuva paik
- Page 126 and 127:
120M56a puolestaan kuului niihin ha
- Page 128 and 129:
122lahtea hurulahdeksi eli turhaksi
- Page 130 and 131:
124on samantapainen huonovetinen la
- Page 132 and 133:
126jää säilyvät siellä kesäku
- Page 134 and 135:
128asustaa suohon vahvasti liittyv
- Page 136 and 137:
130teltavien käyttämien parafraas
- Page 138 and 139:
132Taulukko 1b. Maallikoiden nimens
- Page 140 and 141:
134ihminen pystyisi liikkumaan tiet
- Page 142 and 143:
136Kolmas alaluokista on ”muunlai
- Page 144 and 145:
1388.1.2.2. Maaperän, veden, mater
- Page 146 and 147:
140ensin mainittu tulkintatapa vois
- Page 148 and 149:
1428.1.3. Paikalla oleva, esiintyv
- Page 150 and 151:
144assosiaatioon. Assosiaatioihin j
- Page 152 and 153:
146vaikkei nimissä ole lA-ainesta
- Page 154 and 155:
1488.1.4.3. TapahtumaKolmas alaluok
- Page 156 and 157:
150nimen synnylle on jokin selvä s
- Page 158 and 159:
152nimen Laidunmäki kohdalla on va
- Page 160 and 161:
154parissa tulkinnassa näkyi myös
- Page 162 and 163:
156Taulukko 2a. Maallikoille paikan
- Page 164 and 165:
158Taulukko 2c. Maallikoille paikan
- Page 166 and 167:
160assosiaatioihin. Toisaalta täh
- Page 168 and 169:
162tulkinnoissaan olleet vakavissaa
- Page 170 and 171:
164ilmaisee paikan lajin eli sen, m
- Page 172 and 173:
166arkivet 4. Mariehamn: Tryckeri &
- Page 174 and 175:
168toimituksia 1122. Helsinki: Suom
- Page 176 and 177:
170SALMELAINEN, E. A. 1925: Lehtiä
- Page 178 and 179:
172SRM = Säämingin ja Rantasalmen
- Page 180 and 181:
LIITE 2Haastateltavien taustatiedot
- Page 182:
N56N57aN57bN59aN59bN60N66N69N71N73N