urn_nbn_fi_uef-20110091

119niemen eteläpuolella on vielä toinen niemi, Lintulanniemi. Kirveslahti jää Lintulanniemenmuodostamaan lahdelmaan niemen eteläpuolelle. Silti on arvatenkin selvää, ettäjompikumpi nimistä on toisen määriteliitynnäinen. Kirveslahdessa on Kirvessaari.Nuotio pitää Kirvesniemi-nimeä primaarina ja muita nimiä sen määriteliitynnäisinä.Hänen mukaansa nimi on peräisin siitä, että niemi muistuttaa muodoltaan kirvestä.(Nuotio 1949: 100.)Kirves-alkuisten nimien perustuminen muotoon ei ole ainoa tulkintamahdollisuuus.Nissilä kertoo, että uuden ajan alussa Savossa esiintyi kansanluokka, jonkajäseniä kutsutaan asiakirjoissa kirvesmiehiksi tai kirvestalonpojiksi. Heidän asemansaentisaikaisessa kaskitaloudessa perustui työn suureen merkitykseen kaskiviljelyksessä.Karjalan Kannaksella kaskenviljelykseen käytettyjä yhteismetsiä sanottiin kirvesmaaksi,ja metsän mittana käytettiin kirveen metsiä. Osin tätä kautta selittyvät ainakin KarjalanKannaksen Kirves-alkuiset paikannimet. (Nissilä 1935: 90–91; 1972: 223; ks. myösKiviniemi 1977: 189.) Mikseipä muinaisen kaskitalouden merkitys voisi näkyä savolaisessakinnimistössä; onhan kaskeaminen tunnetusti ollut Savossa merkittävä maanviljelystekniikka(ks. esim. Vahtola 1987: 65–67, 116–117).23 haastateltavaa pohti Kirvesniemi- ja Kirveslahti-nimiä. 16 arveli, että paikatovat voineet saada tai jompikumpi paikoista on voinut saada nimensä suhteestaanihmiseen. Esimerkiksi N21 tuumi, että paikalla on voinut asua kirveentekijä, seppä.M74:n mielikuvan mukaan niemessä on voitu veistää jotain kirveellä. N71 arveli niinikään, että nimi on varmaan metsä- ja puutöihin liittyvä. N77a mietti, että paikalla onjoskus voitu tehdä työkaluja tai sitten sieltä on löydetty vanhoja kirveitä. M56a pohti,onko järveen joskus heitetty kirves. M51a veikkasi, että joltain isännältä on voinutjoskus muinoin jäädä tai kadota hyvä kirves niemeen. Tämä olisi voinut hänenmukaansa olla nimenannonarvoinen tapahtuma siksi, että kirveet ovat entisaikaan olleetarvokkaita esineitä ja sellaisen katoaminen on varmasti ollut harmillinen asia. Hänarveli lahden saaneen nimensä niemen mukaan. M51b mietti nimistä seuraavaa:Jote¡kik kirveeseen tai sit se voihas se liittyät tietystit taas siihetappamissee¡ki’ ’eihän näistä tiiä että. Joku hillunuk kirvee¡ kanssassiellä.12 haastateltavaa mietti, olisiko paikka voinut saada nimensä maiseman muodonmukaan. Heistä neljä oli ajatusta vastaan, mutta kahdeksan mielestä tämä voisi hyvinkinolla nimeämisen taustalla. Esimerkiksi M50b pohti, että niemi voisi olla kirveenmuotoinenja että lahti olisi myös ehkä voinut saada nimensä muotonsa perusteella. N43arveli, että Kuvansinjoen kiemurtelu voisi muodostaa maiseman kirveen muotoiseksi.