urn_nbn_fi_uef-20110091

101merkiksi pahan vastakohtana on useammin hyvän sijasta kaunis. (Kiviniemi 1990: 151,155.) Siksi mietityttääkin, onko Hyväjärvi nimetty juuri ominaisuutensa perusteella.Hyväjärvi-nimestä tulee mieleen myös se, voisiko sen taustalla olla henkilönnimi.Kiviniemen (1990: 143) mukaan paikan omistus tai nautinta on aina ollut yksikeskeisimmistä nimeämisperusteista, joten ihmiseen viittaavat sanat, yleisimminhenkilönnimet, ovat paikannimistössä melko yleisiä. Suomalaisen paikannimikirjan (SPs. 89) mukaan muinaissuomalaisen henkilönnimen Hyvä monet johdokset ovat nykyisinkäytössä sukuniminä, paikanniminä tai paikannimien osina. Mikkonen ja Paikkalakertovat, että sukunimet Hyvärinen ja Hyvönen ovat yleistyneet erityisesti Karjalassa jaSavossa. Molemmat nimet olivat levinneet jo 1500-luvulla lähes kaikkiin Savon pitäjiin.(Mikkonen – Paikkala 2000: 141.) Miksipä ei siis voisi ajatella, että joku Hyväjärvenrannalla asunut Hyvärinen-niminen henkilö olisi käyttänyt järveä aikoinaan nautintaalueenaan;tosin nautintaan nimi viittaisi paremmin silloin, jos nimen määriteosa olisinominatiivin sijasta genetiivimuotoinen (ks. Niemi 1991: 46).Hyväjärvi oli varmaankin juuri suhteellisen pienuutensa vuoksi entuudestaantuntematon haastateltaville. Siitä huolimatta 22 haastateltavalla oli nimen taustastajonkinlainen tulkinta. Kaikki olivat sitä mieltä, että järvi on voinut saada nimensäominaisuutensa perusteella. Esimerkiksi N57b:n mielestä nimi antaa hyvän mielikuvan.Hän arveli, että järvi on hyvä ja turvallinen ja että järvessä on hyvä käydä uimassa, siinäon hyvä pohja ja kaloja on voinut olla paljon. Myös M56a:n mielikuvan mukaan järvion varmasti ollut hyvä ja siinä on voinut olla paljon kaloja. Hän arveli, että Kalajärviäon jo ollut riittävästi, joten Hyväjärvi on haluttu erottaa näistä nimeämällä se eri tavalla.N21 pohti järven ominaisuuksia seuraavaan tapaan:– – o¡ko se niim puhas eikös se hyvä ja puhas oo jottain, että puhasvesine’’että. Mittääm muutahas siihen nyt ei voi sillä tavalla ajatella’’että. Ja kun en tiiä että o¡ko se mite’ ’iso järvi vai o¡ko se lampi vaimikä se on että, että oisko se sitte’ ’ollus semmonen isompi että, sit si-,sitä on ollu, että siellä on olluh hyvä ves puhas ja sittes sieltä on nii¡kukäytetty otettu sitä.Neljällä haastateltavalla oli Hyväjärvi-nimestä muunlaisiakin tulkintoja. Kaikille tulimieleen sukunimi Hyvärinen. M54 esimerkiksi arveli, että järvi on voinut kuulua kokonaisuudessaanHyväriselle. M73:lla oli nimestä kolme tulkintaa: järven ominaisuus- jasukunimiteorian lisäksi hänelle tuli mieleen, että nimi olisi voinut tulla myös jonkinhistoriallisen tapahtuman kautta. Tätä tulkintaa hän sanoi ensisijaiseksi oletuksekseen.