urn_nbn_fi_uef-20110091

2635.)Tietoperäisten konnotaatioiden lisäksi nimet voivat herättää kielenkäyttäjänmielessä myös muunkaltaisia mielleyhtymiä, kuten tunteita, asenteita ja muistoja, jotkayleensä ovat konnotaatioita vielä subjektiivisempia. Nimeen liittyviä yhteisiä konnotatiivisiamerkityksiä on helpompi arvioida kuin sen herättämiä emotiivisia merkityksiä.(Sjöblom 2006: 58; ks. myös Paikkala 1999: 15.) Selvitän asiaa mieleeni tulleellaesimerkillä: Nimi Auschwitz todennäköisesti herättää jokaisessa historiaa tuntevassakielenkäyttäjässä negatiivisia tunnelatauksia. Nimeen liitettyjä yhteisesti jaettujatiedollisia konnotatiivisia merkityksiä voisivat olla kuolema, julmuus ja raakuus – nämätulevat mieleen ilman subjektiivisia kokemuksia nimen tarkoitteesta, itse paikasta, senperusteella, mitä tiedämme historiasta. Keskitysleirin kauhut kokeneelle nimi voiherättää edellä mainittujen asioiden lisäksi muunlaisia, emotiivisia merkityksiä. Katsoinkeväällä 2010 dokumentin holokaustista selvinneestä juutalaisesta miehestä. HänelleAuschwitz-nimi edusti niin ikään kuolemaa mutta kaikessa kauheudessaan myös asuinpaikkaa,jossa hänen oli vielä kerran elämänsä aikana päästävä käymään. Hän kutsuikinpaikkaa – joskin hieman ironisesti – kodiksi.Kiviniemi (1971: 35) toteaa, että monet nimet ovat äänteellisten ja rakenteellistenmuutosten johdosta etääntyneet niin kauas vastaavista appellatiivisista ilmauksista,etteivät muut mielleyhtymät kuin itse paikkaan liittyvät ole aina edes mahdollisia.Yhtenä tutkimukseni tarkoituksena on ottaa selvää, missä määrin tutkimukseeni osallistuneidenhenkilöiden puheet kohdistuvat paikannimien sijasta nimien tarkoitteisiin eliitse paikkoihin. Toisin sanottuna tutkin siis sitä, kuinka paljon tulkinnat muodostuvatjoko subjektiivisten tai yhteisesti jaettujen konnotaatioiden eli paikkoihin liittyväntiedon pohjalta.Kansanlingvistiikka on monissa maissa jo vakiintunut suuntaus, ja Vaattovaaraon vuonna 2005 ennustanut, että Suomessa sen noususta fennistiikan piirissä tuleenopea. Vaattovaara toteaa, että vaikka kansanlingvististä tutkimusta jo vähän onkin, ontutkimuskenttä vielä avoinna kaikentyyppisille ja -tasoisille kysymyksenasetteluille.(Vaattovaara 2005: 473.) Vastaan hänen kutsuunsa ja tuon tutkimuskentälle oman tutkimukseni.