urn_nbn_fi_uef-20110091

155teltavien omiin mielikuviin. Sana- ja nimiassosiaatioiden vaikutus tulkintoihin olihuomattava, eli haastateltavat selittivät paikannimien alkuperää käyttämällä apunaansanoja tai nimiä, joiden he arvelivat sisältyvän paikannimiin (ks. luku 2.1). Taulukoissa2a, 2b ja 2c esittelen kaikki ne sanat ja nimet, jotka haastateltavat yhdistivät tutkimuksessanimukana oleviin paikannimiin. Taulukossa on mukana myös sellaisia sanojaja nimiä, joiden kohdalla haastateltavat ovat olleet sitä mieltä, että ne eivät voi olla taieivät todennäköisesti ole nimen taustalla. Sanojen ja nimien perässä sulkeissa olevalukumäärä kertoo, kuinka monessa tulkinnassa sana tai nimi mainittiin. Taulukossa ovatmukana kaikki 57 paikannimeä, vaikka joidenkin nimien kohdalla taulukon sarake onsekä sana- että nimiassosiaatioiden osalta tyhjä. Nämä nimet ovat leksikaalisesti läpinäkyviä,eli haastateltavat ovat tunnistaneet, millaisia aineksia nimiin sisältyy.Sana-assosiaatiosarakkeessa sanoille antamani merkitykset ovat niitä, joitahaastateltavat ovat sanoille antaneet tai joita haastateltavat ovat tarkoittaneet. Olenilmoittanut sanalle annetun merkityksen silloin, kun niitä on enemmän kuin yksierilainen (esim. Kermajärvi < kerma 'maitotuote'; 'valiojoukko, eliitti, hienosto'), silloinkun se eroaa sanan todellisesta merkityksestä (esim. Tappuvirta < tappura 'merkkituli')sekä silloin, kun sanan merkitys on oikea mutta sitä ei enää yleisesti välttämättä tunneta(esim. Leppävirta < leppä 'veri'). Olen alleviivannut ne sanoille annetut merkitykset,jotka ovat haastateltavien itse tuottamia, jotta ne erottuvat sanojen oikeista merkityksistä(esim. tappura 'merkkituli').Nimiassosiaatiosarakkeessa olen osoittanut asteriskilla (*) ne sukunimet, jotkahaastateltavat ovat arvelleet löytyvän paikannimien takaa mutta joita ei Väestörekisterikeskuksensukunimihaun (VRK 2; luettu 26.4.2011) mukaan ole käytössä nykyisenä taientisenä nimenä ja joita ei löydy edes kuolleilta nimenkantajilta.Haastateltavat yhdistivät paikannimiä ennalta tuttuihin sanoihin, joita nimetheidän mielestään näyttivät sisältävän (esim. Kallavesi < kalla, Orinnoro < ori, Puurtila< tila). Muutamalla nimellä (Haiseva, Taipale, Varkaus) on appellatiivinen homonyymi,joihin kyseiset nimet niin ikään helposti yhdistyivät. Eniten nimiä yhdistettiin niitääänteellisesti muistuttaviin, samankaltaisiin sanoihin (esim. Akonlahti < akka, Helvejärvi< helvetti, Kurola < kuroa). Tulkinnat saattoivat perustua melko vähäiseenkinäänteelliseen yhtäläisyyteen (esim. Jäppilä < jänis, Luttila < letto, Unnukka < uinua).Selvää on, ettei maallikoilla voi olla käsitystä sanojen äännekehityksistä samalla tavallakuin kielitieteilijöillä, jotka tietävät, etteivät sanat voi muuttua aivan miten tahansatoisiksi, vaikka ne äänteellisesti muistuttaisivatkin toisiaan.