84N44 oletti nimen liittyvän ihmisten elinkeinoon historiassa, kuten puun- ja paperinkuljetukseensekä tukkitöihin. Kolme haastateltavaa arveli paikan saaneen nimensäsijaintinsa perusteella: esimerkiksi N52:n toisen tulkinnan mukaan vesistöjen lähelläoleva katu olisi voinut viedä suoraan rantaan.5.2.3. Lempeä LemmensillantielläKadunnimi Lemmensillantie on annettu Joutenlahden yli kulkeneen Lemmensillanmuistoksi. Siltaa alettiin rakentaa vuonna 1929, ja se valmistui 1930. Lemmensiltapurettiin vuonna 1953, jolloin Joutenlahden yli rakennettiin uusi silta. (Soikkanen 1963:230–231.) Marttalan (1957: 70) mukaan sillan alkuaikoina lempiväisillä oli kuulemmaollut tapana haaveilla sillalla. (Ks. myös Pekkarinen 1968, NA.)35 haastateltavalla oli tulkinta Lemmensillantie-nimen alkuperästä. Heidänarvionsa nimenantoperusteesta toistuivat hyvin samantapaisina: siltaa on alettu kutsuaLemmensillaksi, koska (useissa tulkinnoissa nuoret) rakastavaiset ovat viettäneet aikaaja tavanneet toisiaan sillalla. Haastateltavat arvelivat, että paikalla on käyty lempimässä,halailemassa, pusuttelemassa, tanssimassa, saatilla, riiuilla, haaveilemassa ja kuhertelemassa.Paikkaa kutsuttiin myös parien kohtaamispaikaksi ja kutupaikaksi. 23 haastateltavallatulkinta perustui omaan mielikuvaan; varsinkin vanhimmat, 1920-luvullasyntyneet haastateltavat muistivat sillan ja tiesivät, että se oli aikoinaan ollut nuortensuosiossa. N20 esimerkiksi tiesi kertoa, että iltaisin nuoret kuljeksivat ja viihtyivätpuisella sillalla. Seitsemän haastateltavista oli kuullut, kaksi lukenut ja kaksi sekälukenut että kuullut nimenantoperusteesta; yksi haastateltava ei ollut varma, oliko hänkuullut nimen asiataustasta vai keksinyt sen itse.N77a arveli, että paikalla on varmaan lempi roihahtanut useammin kuin kerran.N57a:lle nimestä tuli mieleen, että nuoret parit ovat nojailleet siltaan, katselleet kuuta jaluvanneet toisilleen ikuista rakkautta. M70:n mielestä nimi viittaa lempeään paikkaan,ja hän arveli, että se ollut rakastavaisten kohtaamispaikka. Koska hän ei tiennyt, kuinkavanha nimi on, hän arveli, että paikka on voitu nimetä aikana, jolloin kansa on ollutjakautuneena säätyihin, ja että nimessä voi mahdollisesti olla kyse säätyjen välisestärakkaudesta.M51b oli ainoa, jolle nimestä tuli romanttisen rakkauden lisäksi mieleentoinenkin tulkinta. Hän pohti, että nimi on voinut alun perin olla *Lammensillantie jaettä paikka on saanut nimensä siitä, että silta on mennyt lammen poikki.
856. TULKINTOJA TAAJAMIEN JA KYLIEN NIMISTÄ6.1. Kuvastumisia KuvansissaKuvansi on Joroisten kunnan toinen taajama kirkonkylän lisäksi. Nimirypääseenkuuluvat myös nimet Kuvansinjoki ja Kuvansinkoski, joka on ollut joessa. Taajama onepäilemättä saanut nimensä kosken ja joen mukaan. Nimirypään vanhoja kirjoitusasujaovat muun muassa kuaijsen kosken sijffw 1563, kuvaxenn mäki 1563, Kuffuas Nemi1563, Kuvansi 1771 ja Kuwansi jordstycke 1851. (SP s. 202.)Joroisten pitäjän vesistönimiä tutkineen Helvi Nuotion mielestä on mahdollista,että nimen taustalla olisi sukunimi Kuvainen, jota on tavattu vuonna 1571 Savonlinnanläänissä. Tällöin Kuvansinjokea olisi kutsuttu nimellä kuvasijjok 'Kuvasien joki'.Sukunimen jäätyä pois käytöstä *Kuvasienjoesta olisi sitten esimerkiksi Syvänsinanalogisen mallin mukaisesti muodostunut Kuvansinjoki (Nuotion tutkimuksen teonaikana paikkakuntalaisten puheessa Kuvanssinjoki geminaatta-s:llä 27 ). Toisena mahdollisuutenaNuotio pitää sitä, että nimi olisi muodostunut kuva-sanasta. (Nuotio 1949:123–124.)Kautovaara arvelee, että nimi liittyy Pähkinäsaaren rauhan rajaan, joka kulkiKuvansinjokea pitkin, ja rauhan yhteydessä tehtyihin rajamerkkeihin. Hänkin on siis sitämieltä, että nimen taustalla on kuva-sana. (Kautovaara 2008: 87.) Vilkuna on yhdistänytJoroisten Kuvansin ja Suonenjoen Kuvansin (järvi ja kylä) toisiinsa. Hänen mukaansane ovat ryhmittyneet saman vanhan Laatokalta Pohjanlahdelle johtaneen vesireitinvarrelle ja tarkoittaneet paikkoja, joissa on tarvittu jonkinlainen merkki, kutenesimerkiksi kivikummeli, osoittamaan nautintamaan rajaa tai matkareitin käännekohtaa.Tällaista merkkiä on voitu tarvita Kuvansinjoen suussa. Vilkuna olettaa, että Kuvansinimiinsisältyy kalanpyydystä tai muuta tärkeää merkkiä tarkoittava sana kuvas (gen.kupaan). (Vilkuna 1963: 311, 314–315; ks. myös SP s. 202.)Räisäsen mielestä Vilkuna on virheellisesti liittänyt Kuvas- ja Kuvansi-nimetkuvas : kupaan -sanaan, sillä hänen mielestään Kuvas on samaa alkuperää kuinKuvaa(n)-, Kuvaja- ja Kuvain-alkuiset ja Kuvainen-nimet. Nimiä tutkimalla näyttäähänen mielestään perustellulta, että kaikki edellä mainitut nimet liittyvät toisiinsa siten,että niiden takana on verbimerkitys 'näkyy, kuvastuu, heijastuu' ja nominimerkitys'kuva, varjo'. Kuvas-nimet siis kuuluvat kuva-sanan ja etenkin sen verbijohdoksen27 Myös kaksi haastateltavaa muisteli, että Kuvansi-nimessä olisi joskus ollut geminaatta-s ainakinihmisten puheissa.
- Page 1 and 2:
PAIKANNIMEN MONET TARINATVarkautela
- Page 3 and 4:
SISÄLLYS1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA
- Page 5 and 6:
7.2. Vedenkokoumien osien, koskien
- Page 7 and 8:
1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA TAVOITTEE
- Page 9 and 10:
31) Millä tavoin maallikot selitt
- Page 11 and 12:
52. TEOREETTINEN TAUSTANimistöä p
- Page 13:
7näyttäytyy vahvana monissa sella
- Page 16 and 17:
10Mitä Savon nimeen tulee - - kert
- Page 18 and 19:
122.2. Typologinen nimistöntutkimu
- Page 20 and 21:
14Nissilän luokittelumallin heikko
- Page 22 and 23:
16määriteosa. Perusosa on nimenos
- Page 24 and 25:
181. Paikan sijainti, asema1.1. Tä
- Page 26 and 27:
20sisältö. Myöhemmin Kiviniemi o
- Page 28 and 29:
22ovat vaikuttavia tekijöitä murt
- Page 30 and 31:
24huomattiin nimistön käytön tut
- Page 32 and 33:
2635.)Tietoperäisten konnotaatioid
- Page 34 and 35:
28tutkimuksessa mukana olevien nimi
- Page 36 and 37:
30linen salamyhkäisyys ei saisi ke
- Page 38 and 39:
32ilmi se, kumpana nimenä haastate
- Page 40 and 41: 4. TULKINTOJA KUNTIEN NIMISTÄ344.1
- Page 42 and 43: 36N21 oli sekä kuullut että luken
- Page 44 and 45: 38vesistö on nimetty virran varrel
- Page 46 and 47: 40Hän arveli, että koska paikka o
- Page 48 and 49: 42vanhempi polvi on puhunut Nättim
- Page 50 and 51: 44loginen sekaantuminen suoni-sanaa
- Page 52 and 53: 46kylässä on 1500-luvulla asunut
- Page 54 and 55: 48Määriteliitynnäiset voivat muo
- Page 56 and 57: 50on pyörinyt veden varrella ja sa
- Page 58 and 59: 52muodostetut nimet yksiosaisiksi (
- Page 60 and 61: 54lisäksi myös Puurunen.Haastatel
- Page 62 and 63: 5617, 38; ST s. 183; SRM fol. 61v.)
- Page 64 and 65: 58todennäköisesti olisi karjalais
- Page 66 and 67: 605.1.2.2. Viinapuuhia Viinamäell
- Page 68 and 69: 62tai Hasinniemi-nimen osalta. Itse
- Page 70 and 71: 64nimestä tuli mieleen louna. Hän
- Page 72 and 73: 66sesti pakaraa ja lonkan seutua (P
- Page 74 and 75: 685.1.3. Yhdysnimet, joiden perusos
- Page 76 and 77: 70mukaan nimi Joutsenlahti ei ole k
- Page 78 and 79: 725.1.3.3. Akkojen AkonlahtiAkonlah
- Page 80 and 81: 74on nimetty tästä syystä.Kahdek
- Page 82 and 83: 765.1.4. Muut nimetTässä luvussa
- Page 84 and 85: 78Taival-sanalla on tutumman 'matka
- Page 86 and 87: 80voisi olla henkilönnimi. Kuusi m
- Page 88 and 89: 82paikan mukaan, ja N73:kin oli jos
- Page 92 and 93: 86kuva(i)staa yhteyteen, koska vanh
- Page 94 and 95: 88voisi tarkoittaa jotain kalastusv
- Page 96 and 97: 90kaikkiaan 32. Kymmenessä tulkinn
- Page 98 and 99: 927. TULKINTOJA VESISTÖ- JA MAASTO
- Page 100 and 101: 947.1.2. Uinuva UnnukkaUnnukka on L
- Page 102 and 103: 96(Nuotio 1949: 156; Pekkarinen 196
- Page 104 and 105: 98helve 'kalvo- tai ripsumainen pal
- Page 106 and 107: 100”tuoksahtanut” muta. N73:lle
- Page 108 and 109: 1027.1.7. Kermainen KermajärviKerm
- Page 110 and 111: 104Siitti. Karemo on paikkaa nimest
- Page 112 and 113: 106sukupuolielimien alueelle, mutta
- Page 114 and 115: 1087.2.3. Turjakkeen Turjanvirta 29
- Page 116 and 117: 110Tappuvirta-nimi voidaan liittä
- Page 118 and 119: 112Joutenlahti luvussa 5.1.3.2). Po
- Page 120 and 121: 114ämmä-nimiä on annettu monille
- Page 122 and 123: 116N47 arveli niin ikään, että k
- Page 124 and 125: 118hänelle syntynyt mielikuva paik
- Page 126 and 127: 120M56a puolestaan kuului niihin ha
- Page 128 and 129: 122lahtea hurulahdeksi eli turhaksi
- Page 130 and 131: 124on samantapainen huonovetinen la
- Page 132 and 133: 126jää säilyvät siellä kesäku
- Page 134 and 135: 128asustaa suohon vahvasti liittyv
- Page 136 and 137: 130teltavien käyttämien parafraas
- Page 138 and 139: 132Taulukko 1b. Maallikoiden nimens
- Page 140 and 141:
134ihminen pystyisi liikkumaan tiet
- Page 142 and 143:
136Kolmas alaluokista on ”muunlai
- Page 144 and 145:
1388.1.2.2. Maaperän, veden, mater
- Page 146 and 147:
140ensin mainittu tulkintatapa vois
- Page 148 and 149:
1428.1.3. Paikalla oleva, esiintyv
- Page 150 and 151:
144assosiaatioon. Assosiaatioihin j
- Page 152 and 153:
146vaikkei nimissä ole lA-ainesta
- Page 154 and 155:
1488.1.4.3. TapahtumaKolmas alaluok
- Page 156 and 157:
150nimen synnylle on jokin selvä s
- Page 158 and 159:
152nimen Laidunmäki kohdalla on va
- Page 160 and 161:
154parissa tulkinnassa näkyi myös
- Page 162 and 163:
156Taulukko 2a. Maallikoille paikan
- Page 164 and 165:
158Taulukko 2c. Maallikoille paikan
- Page 166 and 167:
160assosiaatioihin. Toisaalta täh
- Page 168 and 169:
162tulkinnoissaan olleet vakavissaa
- Page 170 and 171:
164ilmaisee paikan lajin eli sen, m
- Page 172 and 173:
166arkivet 4. Mariehamn: Tryckeri &
- Page 174 and 175:
168toimituksia 1122. Helsinki: Suom
- Page 176 and 177:
170SALMELAINEN, E. A. 1925: Lehtiä
- Page 178 and 179:
172SRM = Säämingin ja Rantasalmen
- Page 180 and 181:
LIITE 2Haastateltavien taustatiedot
- Page 182:
N56N57aN57bN59aN59bN60N66N69N71N73N