70mukaan nimi Joutsenlahti ei ole koskaan ollut kansanomaisessa käytössä, vaikka seonkin kirjattu karttaan. (Marttala 1957: 47; Pekkarinen 1968, NA.)Joutsen-sanaan sisältyy ts-yhtymä, jolla on useita edustumia nykymurteissakin.Nykysuomen ts-yhtymä on perintöä soinnittomasta dentaalispiranttiääntämyksestä(ϑϑ : ϑϑ ~ ϑ), joka puolestaan on lähtöisin kantasuomen affrikaattaääntämyksestä (t ( ts :(ts). Pohjoissavolaisissa murteissa soinnittomasta dentaalispirantista on tultu htedustumaan,jonka heikkoasteinen vastine t sisältyy myös Joutenlahti-nimeen.Radikaalisen aste-vaihtelun säännön mukaisesti nykysuomen joutsen on taipunutVarkauden alueen murteessa jouten : jouhtenen 'joutsen : joutsenen'. Soinnittomastadentaalispirantista kehittynyt savolainen ht-edustuma on palautettavissa viimeistään1500-luvun alkupuolelle. Keskiajan kirjallisissa lähteissä spiranttiääntämystä merkittiinyleisimmin tz:na, ja merkintätapa säilyi kauan – Savossa jopa senkin jälkeen, kunääntämisen mukaisia kirjoitustapoja oli jo näkynyt. (Rapola 1966: 36, 182–195; 1969:38–45; Timonen 1979: 37; ks. myös Räisänen 1982: 114 Kainuun Jouten-alkuisistapaikannimistä.) Nimi Joutsenlahti, jota vielä 1950-luvulla on toivottu Joutenlahti-nimentilalle, on Joutenlahti-nimen normaalistettu asu. Nimeä on ilmeisesti pyritty vakiinnuttaakäyttöön, kun Joutenlahti-nimen vanhat kirjoitusasut ovat näyttäneet viittaavanyleiskieliseen muotoon.Mikä sitten on ollut Joutenlahden nimeämisperuste? Kiviniemen mukaanjoidenkin eläinlajien pesiminen tietyllä paikalla on voinut olla niin näkyvää taikuuluvaa, että se on antanut aiheen nimeämiseen. Lintujen nimitykset paikannimissäperustuvatkin hyvin usein siihen, että tietyt lajit pesivät jatkuvasti samoilla paikoilla.Toisaalta pesimispaikat ovat voineet olla myös pyyntipaikkoja, ja lintujen nimityksetvoivat näkyä paikannimistössä myös tästä syystä. (Kiviniemi 1990: 139.)Mainittakoon vielä, että Kautovaara on jälleen omalla linjallaan. Hän on sitämieltä, että lahti ei ole Joutsenlahti eikä siten tullut joutsenista, kuten hänen mielestänjoskus virheellisesti on mainittu. Hän vetoaa jouten-sanan etymologiaan, joka selittääsanan merkitykseksi 'joutilas, joutaa, olla toimeton, hyödytön, tyhjänpäiväinen'. Kautovaaranmielestä nimi jouten-sanan tässä merkityksessä sopii paikkaan, sillä varkautelaisetovat kärsineet tyhjänpäiväisen ja joutavan lahden harmia jo kymmenien sukupolvienajan. (Kautovaara 2008: 77.)30 haastateltavalla oli tulkinta Joutenlahti-nimen alkuperästä. 15 haastateltavaayhdisti nimen joutseniin joko kuulemansa (4), lukemansa (1) tai molempien (1) sekäoman mielikuvansa perusteella (9). Esimerkiksi N43 ja N57a päättelivät, että alueella onjoskus saattanut olla joutsenia. N43:n tulkintaan vaikutti osin mielikuva paikasta: hänmuisti nuoruudestaan Joutenlahden korkeat ruo'ot, joissa joutsenet ovat saattaneet pesiä.
71N57a perusteli vastaustaan sillä, että Savon murteessa joutsen on jouten-asussa. Lisäksihän kertoi, että hänen kotipaikkakunnallaan on Joutenlahti-niminen kylä ja ettäkyläläiset ovat kertoneet nimen tulleen joutsenista. N69 puolestaan arveli, että pienirapakko ennen suuremman vesistön alkua on voinut ylhäältäpäin katsottuna ollajoutsenen pään muotoinen ja että joutsen on kansankielessä muotoutunut joutenasuiseksi.Yhdeksän haastateltavaa tulkitsi nimeä sen herättämän mielikuvan perusteella jayhdisti sen tekemiseen tai paremminkin tekemättömyyteen: nimen määriteosa Joutenassosioitui haastateltavien mielessä joutenoloon, toimettomuuteen (ks. PS s.v. jouten).Esimerkiksi M73 arveli seuraavaa:– – tietystij jouten tarkottaa joutenoloa et siellä oj joko, jotain tämmöstä,leiripaikkaa ollus sittej jos hakee nimem perusteella – – joku sem-,semmonem mielle’yhtymä siitä tulee heti – –. – – siellä om paljo¡kerrostaloo seitkyt kaheksa¡kytluvulla tehty että tuota. Oisko se sillo’’olluj joku semmoner retkeilypaikka ku ohas siinä jotaim puroja ja,puistoo et, oisko sitä sillon nime¡ keksimisen yhteydessäki olluj josemmone huilailupaikka että ollaaj jouten.M55a arveli, että kun ensin oli Viinamäessä juotu paljon, lähdettiin sitten Joutenlahteenhuilaamaan ja olemaan jouten. N66:n mielestä nimi voisi tarkoittaa eräänlaista laiskottelulahtea.Hän selitti nimeä kotipaikkakunnaltaan saamansa kokemuksen perusteella:Hänen isänsä Lapissa omistaa lauantaitörmän, joka tarkoittaa viikon viimeistä törmää,joka niitetään. Hän arveli Joutenlahdenkin voineen olla viimeinen paikka, jossa on tehtyheinää. Sen jälkeen on voitu levätä, olla jouten, eli Joutenlahti on ollut lepopaikkasitten, kun viikon työt on saatu täyteen.Paikkaa arveltiin nimetyksi myös laiskojen ihmisten mukaan: M50b pohti, ettäalueella on varmaan asunut jouten olevaa porukkaa ja että nimi on tullut siitä. M51a:nmielestä nimessä on negatiivinen sointu. Hän kertoi, että alueella on aiemmin olluthuono maine. Hänellä oli sellainen mielikuva, että alueella on asustanut enemmänkinepäsosiaalista ja joutavaa porukkaa, jonkinlaisia laitapuolen kulkijoita, ja hän yhdistipaikan nimen tähän.Kuusi haastateltavaa arveli paikan saaneen nimensä ominaisuutensa mukaan.N73 esimerkiksi pohti, että vesi on voinut seistä lahdessa ja lahti on voinut olla tyyni,jouten. M55b:n mukaan lahti on voinut olla joutava, jollakin tavalla turha. M74 arveli,että koska paikka on ollut entistä järvenpohjaa ja talot on tehty luhtamaalle, kyseessä onvoinut olla joutava maa.
- Page 1 and 2:
PAIKANNIMEN MONET TARINATVarkautela
- Page 3 and 4:
SISÄLLYS1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA
- Page 5 and 6:
7.2. Vedenkokoumien osien, koskien
- Page 7 and 8:
1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA TAVOITTEE
- Page 9 and 10:
31) Millä tavoin maallikot selitt
- Page 11 and 12:
52. TEOREETTINEN TAUSTANimistöä p
- Page 13:
7näyttäytyy vahvana monissa sella
- Page 16 and 17:
10Mitä Savon nimeen tulee - - kert
- Page 18 and 19:
122.2. Typologinen nimistöntutkimu
- Page 20 and 21:
14Nissilän luokittelumallin heikko
- Page 22 and 23:
16määriteosa. Perusosa on nimenos
- Page 24 and 25:
181. Paikan sijainti, asema1.1. Tä
- Page 26 and 27: 20sisältö. Myöhemmin Kiviniemi o
- Page 28 and 29: 22ovat vaikuttavia tekijöitä murt
- Page 30 and 31: 24huomattiin nimistön käytön tut
- Page 32 and 33: 2635.)Tietoperäisten konnotaatioid
- Page 34 and 35: 28tutkimuksessa mukana olevien nimi
- Page 36 and 37: 30linen salamyhkäisyys ei saisi ke
- Page 38 and 39: 32ilmi se, kumpana nimenä haastate
- Page 40 and 41: 4. TULKINTOJA KUNTIEN NIMISTÄ344.1
- Page 42 and 43: 36N21 oli sekä kuullut että luken
- Page 44 and 45: 38vesistö on nimetty virran varrel
- Page 46 and 47: 40Hän arveli, että koska paikka o
- Page 48 and 49: 42vanhempi polvi on puhunut Nättim
- Page 50 and 51: 44loginen sekaantuminen suoni-sanaa
- Page 52 and 53: 46kylässä on 1500-luvulla asunut
- Page 54 and 55: 48Määriteliitynnäiset voivat muo
- Page 56 and 57: 50on pyörinyt veden varrella ja sa
- Page 58 and 59: 52muodostetut nimet yksiosaisiksi (
- Page 60 and 61: 54lisäksi myös Puurunen.Haastatel
- Page 62 and 63: 5617, 38; ST s. 183; SRM fol. 61v.)
- Page 64 and 65: 58todennäköisesti olisi karjalais
- Page 66 and 67: 605.1.2.2. Viinapuuhia Viinamäell
- Page 68 and 69: 62tai Hasinniemi-nimen osalta. Itse
- Page 70 and 71: 64nimestä tuli mieleen louna. Hän
- Page 72 and 73: 66sesti pakaraa ja lonkan seutua (P
- Page 74 and 75: 685.1.3. Yhdysnimet, joiden perusos
- Page 78 and 79: 725.1.3.3. Akkojen AkonlahtiAkonlah
- Page 80 and 81: 74on nimetty tästä syystä.Kahdek
- Page 82 and 83: 765.1.4. Muut nimetTässä luvussa
- Page 84 and 85: 78Taival-sanalla on tutumman 'matka
- Page 86 and 87: 80voisi olla henkilönnimi. Kuusi m
- Page 88 and 89: 82paikan mukaan, ja N73:kin oli jos
- Page 90 and 91: 84N44 oletti nimen liittyvän ihmis
- Page 92 and 93: 86kuva(i)staa yhteyteen, koska vanh
- Page 94 and 95: 88voisi tarkoittaa jotain kalastusv
- Page 96 and 97: 90kaikkiaan 32. Kymmenessä tulkinn
- Page 98 and 99: 927. TULKINTOJA VESISTÖ- JA MAASTO
- Page 100 and 101: 947.1.2. Uinuva UnnukkaUnnukka on L
- Page 102 and 103: 96(Nuotio 1949: 156; Pekkarinen 196
- Page 104 and 105: 98helve 'kalvo- tai ripsumainen pal
- Page 106 and 107: 100”tuoksahtanut” muta. N73:lle
- Page 108 and 109: 1027.1.7. Kermainen KermajärviKerm
- Page 110 and 111: 104Siitti. Karemo on paikkaa nimest
- Page 112 and 113: 106sukupuolielimien alueelle, mutta
- Page 114 and 115: 1087.2.3. Turjakkeen Turjanvirta 29
- Page 116 and 117: 110Tappuvirta-nimi voidaan liittä
- Page 118 and 119: 112Joutenlahti luvussa 5.1.3.2). Po
- Page 120 and 121: 114ämmä-nimiä on annettu monille
- Page 122 and 123: 116N47 arveli niin ikään, että k
- Page 124 and 125: 118hänelle syntynyt mielikuva paik
- Page 126 and 127:
120M56a puolestaan kuului niihin ha
- Page 128 and 129:
122lahtea hurulahdeksi eli turhaksi
- Page 130 and 131:
124on samantapainen huonovetinen la
- Page 132 and 133:
126jää säilyvät siellä kesäku
- Page 134 and 135:
128asustaa suohon vahvasti liittyv
- Page 136 and 137:
130teltavien käyttämien parafraas
- Page 138 and 139:
132Taulukko 1b. Maallikoiden nimens
- Page 140 and 141:
134ihminen pystyisi liikkumaan tiet
- Page 142 and 143:
136Kolmas alaluokista on ”muunlai
- Page 144 and 145:
1388.1.2.2. Maaperän, veden, mater
- Page 146 and 147:
140ensin mainittu tulkintatapa vois
- Page 148 and 149:
1428.1.3. Paikalla oleva, esiintyv
- Page 150 and 151:
144assosiaatioon. Assosiaatioihin j
- Page 152 and 153:
146vaikkei nimissä ole lA-ainesta
- Page 154 and 155:
1488.1.4.3. TapahtumaKolmas alaluok
- Page 156 and 157:
150nimen synnylle on jokin selvä s
- Page 158 and 159:
152nimen Laidunmäki kohdalla on va
- Page 160 and 161:
154parissa tulkinnassa näkyi myös
- Page 162 and 163:
156Taulukko 2a. Maallikoille paikan
- Page 164 and 165:
158Taulukko 2c. Maallikoille paikan
- Page 166 and 167:
160assosiaatioihin. Toisaalta täh
- Page 168 and 169:
162tulkinnoissaan olleet vakavissaa
- Page 170 and 171:
164ilmaisee paikan lajin eli sen, m
- Page 172 and 173:
166arkivet 4. Mariehamn: Tryckeri &
- Page 174 and 175:
168toimituksia 1122. Helsinki: Suom
- Page 176 and 177:
170SALMELAINEN, E. A. 1925: Lehtiä
- Page 178 and 179:
172SRM = Säämingin ja Rantasalmen
- Page 180 and 181:
LIITE 2Haastateltavien taustatiedot
- Page 182:
N56N57aN57bN59aN59bN60N66N69N71N73N