urn_nbn_fi_uef-20110091

147nimitulkinnassa. Tekeminen näyttäisi tilastollisesti olevan maallikoiden yleisin tapaselittää paikannimien syntyä, mutta lukumääriä tarkastellessa täytyy ottaa huomioonmyös omien tulkintojeni vaikutus luokittelussa. Osa tähän luokkaan sijoittamistaninimitulkinnoista voisi varmasti yhtä hyvin olla luokassa ”tapahtuma” (ks. luku 8.1.4.3),sillä välillä tekemisen ja tapahtuman välillä on vaikea vetää rajaa. Päädyin lopultasijoittamaan tähän luokkaan ne tulkinnat, joissa haastateltavat ovat tarkoittaneet taijoissa olen tulkinnut heidän tarkoittaneen paikan saaneen nimensä paikalla toistuvastatoiminnasta.Kiviniemen (1990: 147) mukaan paikannimistössä näyttäisi kuvastuvanyleisimmin sellainen toiminta, joka on ainakin jonkin aikaa ollut paikalle tunnusmerkillistänäkyvällä tavalla. Tutkimuksessani mukana olevista nimistä tekemisen eli paikallatoistuvasti tapahtuvan mukaan alkunsa saaneita ovat tai voisivat olla Huutokoski,Kirvesniemi, Konnusvesi, Lemmensillantie, Likolahti, Pieksämäki, Varkaus ja Viinamäki.Myös haastateltavat mainitsivat nämä nimet tulkinnoissaan. Tulkintojen lukumäärässäerottuivat Viinamäki (37 nimitulkintaa), Lemmensillantie (34), Huutokoski(28), Pieksämäki (18) ja Likolahti (16). Viinamäen arveltiin saaneen nimensä siitä, ettäpaikalla on joko valmistettu, käytetty tai myyty viinaa. Lemmensillantien haastateltavattiesivät tai arvasivat yhdistää paikalla leiskuneeseen lempeen, ja Huutokoski-nimenerilaiset tulkinnat liittyivät kaikki tavalla tai toisella huutamiseen. Pieksämäen yhdistämisessäpieksämiseen ja Likolahden yhdistämisessä liottamiseen, liuottamiseen sekäjätteiden (likojen) laskemiseen ja heittämiseen lahteen vaikuttivat selvästi sanaassosiaatiot.Assosiaatioiden ja konnotaatioiden vaikutus näkyi myös nimien Hasinmäki,Huruslahti, Joutenlahti, Kankunharju, Karvio, Kommila, Kurola, Kuvansi,Kämäri, Mulajärvi, Naarajärvi, Orinnoro, Parsiusmäki, Pussilanjoki, Puurtila, Siitinselkä,Soisalo, Taipale, Tappuvirta ja Taulumäki tulkinnoissa.Myös Ämmäkoskea arveltiin tekemisestä peräisin olevaksi nimeksi 16 nimitulkinnassa.Kahdeksassa tulkinnassa arveltiin, että ämmät eli naiset ovat mahdollisestivoineet pestä pyykkiä koskessa. Tällöin ämmien toiminnan ja heidän oleskelunsakoskella olisi täytynyt olla niin silmiinpistävää, että se on ollut nimenannon kannaltaoleellista, sillä muutoin kosken odotuksenmukaisempi nimi tällaisessa tapauksessa olisi*Pyykkikoski 'koski, jossa pestiin pyykkiä'.