78Taival-sanalla on tutumman 'matkanteko, taivallus, vaellus, retki' -merkityksen lisäksimyös '(kuljettavaa) väliä, välimatkaa ja etäisyyttä' tarkoittava merkitys (PS s.v. taival).N57b oli yksi kolmesta haastateltavasta, joka yhdisti vastauksessaan taipale-appellatiivinkaksi eri merkitystä. Hänelle tuli nimestä sellainen mielikuva, että tehtaanympäristöön rakentumaan alkaneesta kaupungista on ollut Taipaleen kohdalle taipaleenmittainen matka. M73 näki nimessä vertauskuvallista merkitystä. Hänen mielestäännimi voisi liittyä siihen, että vanhan kanavan rakentaminen on aiheuttanut kärsimystä jaihmiset ovat ikään kuin kulkeneet pitkän taipaleen työn aikana. Taival-sanaa käytetäänkinjoskus ylätyylisesti ihmisten ja yhteisöjen elämänvaiheista puhuttaessa (PS s.v.taival). Myös N22 liitti Taipale-nimen nälkävuosina tehtyyn Taipaleeseen – tällä hänkuitenkin tarkoitti Taipale-nimisen kanavan tekoa eikä matkantekoa.Yksitoista haastateltavaa arveli Taipaleen saaneen nimensä siitä, että paikkaa onkäytetty jonkinlaisena reittinä. Yksi haastateltava sanoi kuulleensa tai lukeneensa tällaisestaselityksestä, yksi kertoi saaneensa tällaisen mielikuvan ehkä kirjallisuudesta jayksi ehkä kuulleensa selityksestä; kahdeksalla haastateltavalla tämä tulkinta perustuiomaan mielikuvaan. Esimerkiksi M65 arveli nimen viittaavan vesireittiin: ennenkanavien rakentamista on alavesiltä ylävesille siirryttäessä lastattu ja purettu lastiakapealla kannaksella, jonka jälkeen on jatkettu taivalta. M55a arveli myös, että paikallaon sijainnut se kohta taivalta, jossa veneet täytyi vetää kankaan yli kauppareissullaennen kanavien rakentamista.Kaksi haastateltavaa arveli Taipaleen saaneen nimensä paikalla sattuneestatapahtumasta. Esimerkiksi N56 päätteli, että asuinalueen nimi on tullut samannimisestäkanavasta, jossa taas on varmaan ajellut laiva nimeltä Taipale. N52 arveli ainoana, ettäpaikka on nimetty maaston ominaisuuden mukaan. M70 oli sitä mieltä, että nimi ontullut matkamiesten mukana esimerkiksi Karjalan kannakselta, jossa on Taipale-nimisiäpaikkoja. Huomionarvoista M70:n vastauksessa on se, että nimiä todella siirtyyasutuksen mukana seudulta toiselle. Kiviniemen mukaan voidaan kiistatta todeta, ettäkaikkiin suuriin asutusliikkeisiin liittyy vanhastaan tuttujen nimien antaminen uusillepaikoille. Tällaisessa nimeämisessä on kyse analogiasta (ks. luku 2.2), ja Kiviniemiehdottaa, että erona siirrynnäisiin voitaisiin puhua analogisista siirrynnäisistä: tällaisetnimet perustuvat valmiisiin malleihin mutta ilmaisevat silti saman erityispiirteen sekäprimaarista että sekundaarista tarkoitteestaan. Termi ei siten ole ristiriidassa siirrynnäinen-terminkanssa, ja analoginen-määrite erottaa sen tarpeeksi selvästi metonyymisistäja vertailevista siirrynnäisistä, jotka on muodostettu periaatteellisesti eri tavalla.(Kiviniemi 1975: 51–52.) M70:n vastauksen osalta epäselväksi jäi, pitikö hän nimeänimenomaan analogisena siirrynnäisenä, vai tarkoittiko hän, että nimi on vain annettu
79paikalle ilman yhtäläisyyttä toisiin Taipale-nimisiin paikkoihin.Yleensä ei kuitenkaan voida suoraan sanoa, onko jokin nimi analoginen siirrynnäinenvai ei (Kiviniemi 1975: 52). Nissilän (1968: 55) mukaan muun muassa monetluontonimet, joiden joukkoon hän mainitsee Taipale-nimen kuuluvaksi, ovat asutuksensiirtymisestä huolimatta syntyneet vasta uudella asuinpaikalla, eikä entinen kotipaikkaole vaikuttanut mitenkään niiden muodostumiseen. Varkauden Taipale-nimen semanttisentulkinnan kannalta ei ole väliä sillä, onko nimi tullut analogisena siirrynnäisenäasuttajien mukana vai onko se syntynyt itsestään, koska nimen sisällön voidaan jokatapauksessa katsoa vastaavan paikan olemusta (ks. Kiviniemi mts. 53).5.1.4.3. Kämärin känkkänä koskiKämäri on kaupunginosa, joka tunnetaan liikunta- ja viheralueena. Valotin Kämärinimentaustaa jo luvussa 2.2 esitellessäni etymologisen ja typologisen nimistöntutkimukseneroa. Forsman on kirjoittanut vuonna 1891, että suurin osa paikan- jasukunimien aineksena tavatuista ri-päätteisistä nimistä on peräisin henkilönnimistä.Varkauden Kämäri-nimen tiedetään saaneen alkunsa siitä, että Paavo Kämäräinenperusti paikalle Leppävirran ensimmäisen veroa maksavan vesimyllyn ilmeisesti joennen 1750-luvun puoltaväliä, ja hänen mukaisesti myllyn paikkaa alettiin kutsuaKämärinkoskeksi. (Forsman 1891: 210; SP s. 209.)Kautovaaran mukaan myllyn omisti Samuel Kämäräinen. Mylly sijaitsi Pikku-Ämmäkosken rannalla, ja koski tunnettiin myös nimellä Myllykoski. Kun Kämäräinenvuonna 1792 myi tilansa, sisältyi kauppaan myös mylly, josta omistajan vaihdoksestahuolimatta puhuttiin edelleen Kämäräisen myllynä. Tästä syystä myös Pikku-Ämmäkoskenaja Myllykoskena tunnettua koskea alettiin kutsua Kämärinkoskeksi. (Kautovaara2008: 97.) 26Kautovaara esittää Kämäri-nimelle myös vaihtoehtoista asiataustaa: kämäri voiolla muunnos kämärä-sanasta, jonka merkitykseksi Kautovaara tietää 'kurtistuneen,käpertyneen' mutta myös 'kosken kuohun taittumisen kiveä vasten'. Kautovaaranmielestä viimeksi mainittu selitys sopisi myös Ämmäkosken vieressä olevalle niemelle,jolla hän ilmeisesti tarkoittaa Kämärin aluetta. (Kautovaara 2008: 97; SKES s.v.kämärä.)16 haastateltavalla oli nimestä sanottavaa. Seitsemän mukaan nimen taustalla26 Pekkarisen (1968, NA) nimilipussa on virheellinen tieto, jonka mukaan Kämärinkoski on Ämmäkoskestakäytetty nimi (ks. myös Timonen 1979: 62).
- Page 1 and 2:
PAIKANNIMEN MONET TARINATVarkautela
- Page 3 and 4:
SISÄLLYS1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA
- Page 5 and 6:
7.2. Vedenkokoumien osien, koskien
- Page 7 and 8:
1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA TAVOITTEE
- Page 9 and 10:
31) Millä tavoin maallikot selitt
- Page 11 and 12:
52. TEOREETTINEN TAUSTANimistöä p
- Page 13:
7näyttäytyy vahvana monissa sella
- Page 16 and 17:
10Mitä Savon nimeen tulee - - kert
- Page 18 and 19:
122.2. Typologinen nimistöntutkimu
- Page 20 and 21:
14Nissilän luokittelumallin heikko
- Page 22 and 23:
16määriteosa. Perusosa on nimenos
- Page 24 and 25:
181. Paikan sijainti, asema1.1. Tä
- Page 26 and 27:
20sisältö. Myöhemmin Kiviniemi o
- Page 28 and 29:
22ovat vaikuttavia tekijöitä murt
- Page 30 and 31:
24huomattiin nimistön käytön tut
- Page 32 and 33:
2635.)Tietoperäisten konnotaatioid
- Page 34 and 35: 28tutkimuksessa mukana olevien nimi
- Page 36 and 37: 30linen salamyhkäisyys ei saisi ke
- Page 38 and 39: 32ilmi se, kumpana nimenä haastate
- Page 40 and 41: 4. TULKINTOJA KUNTIEN NIMISTÄ344.1
- Page 42 and 43: 36N21 oli sekä kuullut että luken
- Page 44 and 45: 38vesistö on nimetty virran varrel
- Page 46 and 47: 40Hän arveli, että koska paikka o
- Page 48 and 49: 42vanhempi polvi on puhunut Nättim
- Page 50 and 51: 44loginen sekaantuminen suoni-sanaa
- Page 52 and 53: 46kylässä on 1500-luvulla asunut
- Page 54 and 55: 48Määriteliitynnäiset voivat muo
- Page 56 and 57: 50on pyörinyt veden varrella ja sa
- Page 58 and 59: 52muodostetut nimet yksiosaisiksi (
- Page 60 and 61: 54lisäksi myös Puurunen.Haastatel
- Page 62 and 63: 5617, 38; ST s. 183; SRM fol. 61v.)
- Page 64 and 65: 58todennäköisesti olisi karjalais
- Page 66 and 67: 605.1.2.2. Viinapuuhia Viinamäell
- Page 68 and 69: 62tai Hasinniemi-nimen osalta. Itse
- Page 70 and 71: 64nimestä tuli mieleen louna. Hän
- Page 72 and 73: 66sesti pakaraa ja lonkan seutua (P
- Page 74 and 75: 685.1.3. Yhdysnimet, joiden perusos
- Page 76 and 77: 70mukaan nimi Joutsenlahti ei ole k
- Page 78 and 79: 725.1.3.3. Akkojen AkonlahtiAkonlah
- Page 80 and 81: 74on nimetty tästä syystä.Kahdek
- Page 82 and 83: 765.1.4. Muut nimetTässä luvussa
- Page 86 and 87: 80voisi olla henkilönnimi. Kuusi m
- Page 88 and 89: 82paikan mukaan, ja N73:kin oli jos
- Page 90 and 91: 84N44 oletti nimen liittyvän ihmis
- Page 92 and 93: 86kuva(i)staa yhteyteen, koska vanh
- Page 94 and 95: 88voisi tarkoittaa jotain kalastusv
- Page 96 and 97: 90kaikkiaan 32. Kymmenessä tulkinn
- Page 98 and 99: 927. TULKINTOJA VESISTÖ- JA MAASTO
- Page 100 and 101: 947.1.2. Uinuva UnnukkaUnnukka on L
- Page 102 and 103: 96(Nuotio 1949: 156; Pekkarinen 196
- Page 104 and 105: 98helve 'kalvo- tai ripsumainen pal
- Page 106 and 107: 100”tuoksahtanut” muta. N73:lle
- Page 108 and 109: 1027.1.7. Kermainen KermajärviKerm
- Page 110 and 111: 104Siitti. Karemo on paikkaa nimest
- Page 112 and 113: 106sukupuolielimien alueelle, mutta
- Page 114 and 115: 1087.2.3. Turjakkeen Turjanvirta 29
- Page 116 and 117: 110Tappuvirta-nimi voidaan liittä
- Page 118 and 119: 112Joutenlahti luvussa 5.1.3.2). Po
- Page 120 and 121: 114ämmä-nimiä on annettu monille
- Page 122 and 123: 116N47 arveli niin ikään, että k
- Page 124 and 125: 118hänelle syntynyt mielikuva paik
- Page 126 and 127: 120M56a puolestaan kuului niihin ha
- Page 128 and 129: 122lahtea hurulahdeksi eli turhaksi
- Page 130 and 131: 124on samantapainen huonovetinen la
- Page 132 and 133: 126jää säilyvät siellä kesäku
- Page 134 and 135:
128asustaa suohon vahvasti liittyv
- Page 136 and 137:
130teltavien käyttämien parafraas
- Page 138 and 139:
132Taulukko 1b. Maallikoiden nimens
- Page 140 and 141:
134ihminen pystyisi liikkumaan tiet
- Page 142 and 143:
136Kolmas alaluokista on ”muunlai
- Page 144 and 145:
1388.1.2.2. Maaperän, veden, mater
- Page 146 and 147:
140ensin mainittu tulkintatapa vois
- Page 148 and 149:
1428.1.3. Paikalla oleva, esiintyv
- Page 150 and 151:
144assosiaatioon. Assosiaatioihin j
- Page 152 and 153:
146vaikkei nimissä ole lA-ainesta
- Page 154 and 155:
1488.1.4.3. TapahtumaKolmas alaluok
- Page 156 and 157:
150nimen synnylle on jokin selvä s
- Page 158 and 159:
152nimen Laidunmäki kohdalla on va
- Page 160 and 161:
154parissa tulkinnassa näkyi myös
- Page 162 and 163:
156Taulukko 2a. Maallikoille paikan
- Page 164 and 165:
158Taulukko 2c. Maallikoille paikan
- Page 166 and 167:
160assosiaatioihin. Toisaalta täh
- Page 168 and 169:
162tulkinnoissaan olleet vakavissaa
- Page 170 and 171:
164ilmaisee paikan lajin eli sen, m
- Page 172 and 173:
166arkivet 4. Mariehamn: Tryckeri &
- Page 174 and 175:
168toimituksia 1122. Helsinki: Suom
- Page 176 and 177:
170SALMELAINEN, E. A. 1925: Lehtiä
- Page 178 and 179:
172SRM = Säämingin ja Rantasalmen
- Page 180 and 181:
LIITE 2Haastateltavien taustatiedot
- Page 182:
N56N57aN57bN59aN59bN60N66N69N71N73N