urn_nbn_fi_uef-20110091

135tarkoite on sijainnut kankaalla, ja kuusi haastateltavaa arveli Haukivuoren nimetyn siksi,että tarkoite on sijainnut lähellä sellaista lampea tai järveä, josta on saatu paljon haukia.Myös Maaveden arveltiin saaneen nimensä sijaintinsa perusteella. Nimeämisperustearvioitaoli kaksi erilaista: nimen ajateltiin olevan toisaalta peräisin siitä, ettäjokin lampi tai järvi sijaitsee maa-alueiden ympäröimänä (3 nimitulkintaa), toisaaltasiitä, että vesialue sijaitsee maa-alueen ympärillä (2).Sijaintinsa perusteella nimetyiksi arveltiin myös esimerkiksi Pussilanjokea,Kuoppakangasta ja Siitinselkää. Neljä haastateltavaa arveli Pussilanjoen saaneennimensä sen mukaan, että paikka sijaitsee ikään kuin pussissa. Kuoppakangas-nimenkaksi haastateltavaa tulkitsi siten, että tarkoite sijaitsee kuopassa tai muuten alempanakuin muu ympärillä oleva maasto. Nimistöntutkijan näkökulmasta nimet tällaisissatapauksissa todennäköisesti kertoisivat enemmän paikan ominaisuudesta kuinsijainnista, sillä ”Pussila” ja ”Kuoppa” eivät itsessään ole paikkoja eivätkä tarkoitteet,joki ja kangas, siten sijaitse niiden suhteen millään tavalla. Pussilanjoki-nimen kohdallahuomionarvoista on myös se, että haastateltavat puhuivat nimestä siten kuin senmääriteosa olisi Pussi- ~ Pussin- eivätkä lainkaan pohtineet sitä, miten nimen lA-ainesvoisi liittyä heidän tulkintaansa.Yksi haastateltava arveli, että Siitinselkä-nimeen voisi liittyä tarkoitteen sijaintitehtaan lähellä, sillä erästä tehtaan piippua kutsutaan Siitinputki-nimellä. Vaikka tehdason aina ollut tärkeä osa Varkautta, ei kuitenkaan yksittäinen piippu voi olla niinmerkittävä, että se olisi voinut antaa nimensä suurehkolle järven selälle. Kyseinentulkinta on myös yksi niistä kiintoisista osoituksista siitä, kuinka maallikot eivät tuleajatelleeksi sitä, miten vanhoja paikannimet voivat olla, vaan etsivät nykypäivästävastauksia nimen sisältöön. Siitinselkä-nimestä löytyy merkintöjä vanhoista asiakirjoistajo vuosisatoja ennen Varkauden tehtaiden perustamista.8.1.2. Paikan ominaisuus oletettuna nimeämisperusteena”Paikan (luonnollinen) ominaisuus” -pääryhmä jaetaan Kiviniemen mallissa kolmeenalaluokkaan. Ensimmäinen on ”topografinen ulottuvuus tai hahmo”. Ryhmään kuuluvatsiis ne nimet, jotka ilmaisevat joko tarkoitteen laajuutta tai kokoa (esim. Laajalahti,Vähämäki) tai kertovat, mitä tarkoitteet muistuttavat muodoltaan tai ulkonäöltään (esim.Koukkujärvi, Alttarikivi). Toinen alaluokka on ”maaperän, veden, materiaalin laatu taiominaisuus”, johon kuuluisivat esimerkiksi sellaiset nimet kuin Mustalahti ja Hietalahti.(Ainiala ym. 2008: 109.)