1027.1.7. Kermainen KermajärviKermajärvi sijaitsee Heinävedellä. Nimirypääseen kuuluvat nimet Kerma (kylä),Kermankoski, Kermansaari, Kermanniemi, Kermanvirta ja Kermanselkä (NA). Kermanimienrypäästä on maininta ainakin jo vuodelta 1563: kermald, kerman ma, Kermanselke Randa ja Kerman taiffaual. Kermajärvi on kirjattu vuodelta 1862 peräisin olevaankarttaan nimellä Kermasjö. (SP s. 155; JoMa KLH nro 29.)Issakainen on esitellyt eräiden henkilöiden erilaisia teorioita nimen alkuperästä.Mainitsen tässä muutamia: Yrjö Kortekangas on ehdottanut nimen tulevan saamenkielestä, jossa kerma tai kiermikkä tarkoittaa 'poronvasaa'. Myös varkautelainennimistöntutkija Pekka Taskinen yhdistää Kerma-nimen saameen, mutta hänen mielestäänkerma voi tarkoittaa myös tietynlaista 'virranmutkaa'. Dosentti Tuomo Jämsänmielestä ennen vanhaan vain on ollut tapana antaa kirkasvetisille järville kuten Kermajärvellemaitoperäisiä nimiä. Eläinlääkäri Ulla Holopainen on kertonut omistavansavanhan kartan, jossa Kermajärvi on merkitty nimellä Kärmejärvi. Tämä tuntuu Issakaisenmielestä johdattelevan siihen suuntaan, että nimi tulisi käärmeistä, joita Kermajärvensaarista ja rannoilta toki löytyy. (Issakainen 2008: 42–43.)Paikannimikirja arvelee Kerman kylän saaneen nimensä sijainnistaan Kermajärvenrannalla. Mikäli järvennimi on ensisijainen, sen alkuosaa voisi ehkä verratasanaan kerma ~ kermi 'ohut kerros, riite', jolla olisi voitu kuvata järven pintaa.Kuitenkin nimi Kermanmaa näyttäisi viittaavan varhaisiin eräomistuksiin, ja siihenvoisi ajatella sisältyvän sukunimen *Kermainen tai *Kermoinen. (SP s. 155.) MyösMikkosen ja Paikkalan (2000: 215) mukaan kylännimi Kerma palautuu ortodoksiseenristimänimeen German ~ Germa ~ Herman, josta myös sukunimet Kerminen ja Kermanovat kehittyneet.20 haastateltavalla oli omaan mielikuvaan perustuva tulkintansa Kermajärvinimenalkuperästä. 13 haastateltavaa arveli paikan saaneen nimensä ominaisuutensamukaan. Esimerkiksi N60 arveli, että Kermakosken kuohu on voinut muistuttaa kermaaja että järvikin olisi saanut nimensä siitä. M55b:lle nimestä tuli mieleen lämmin japehmeä vesi ja hän ajatteli, että kermaisuus voisi liittyä veden pehmeyteen. N21 pohti,onko järvi ollut niin puhdasvetinen, että sitä on alettu kutsua kermaksi. Hän arveli, ettäjärven vesi on ollut käyttöön sopivaa silloin, kun vedet otettiin järvestä ennen kaivoja, jaettä se on käynyt juomavedeksikin. N47 ajatteli, että nimeen voisi liittyä kumpupilvienheijastuminen kesäisin tyynen järven pintaan. Hänen mukaansa valkoiset pilvet voisivatmuistuttaa kermaa järven pintaan katsoessa.Kolme haastateltavaa yhdisti Kermajärvi-nimen kerman tekoon tai maito-
103talouteen. Esimerkiksi N77a:n mielikuvan mukaan järven rannoilla on voitu tehdäkermaa. N77b arveli nimen liittyvän tapahtumaan: hän keksi haastattelutilanteessa, ettäKermajärvi on saanut nimensä siitä, kun joku on soutanut järvellä kermapytty kyydissä,ja vene on kaatunut ja kermat valuneet järveen. M43 arveli, että järveä on käytettysäilytyspaikkana:Eihäs siellä kermaa järvessä oo mutta tuota, kyllä sej jollain tavallakermaam pitää liittyä. – –. – – siellä om myös voitus säilyttää kesällä, tai,ku ennen ne säilytyspaikatki’ ’oli oli tuota, vähän, sitä sun tätä niin,järvessä, kerma-astiaa. Eihän ne ei ne kyllä ollu oikeim pitäviä että. Notietystik ku ei paa umpikuppiin.M70:n erään tulkinnan mukaan nimen määriteosa voisi viitata niin sanottuun parempaankermaan, paremman luokan väkeen, jota on mahdollisesti asunut alueella (PS s.v. kermakuv. 'paras osa, parhaimmisto, valiojoukko; hienosto, eliitti'). Samaa mietti myös M43,joka tosin mietti myös sitä, onko kerma-sanaa voinut olla käytössä tässä merkityksessänimenantohetkellä. N54 tuumi, että koska Kermajärvi on vesireitti, jotkut kulkijat ovatvoineet nimetä sen järvestä saamiensa kokemusten pohjalta. M51b pohti, voisiko nimentakana olla henkilönnimi Kerma. N57b mietti, voisiko taustalla olla jokin muu sana kuinmitä kermalla nykyään ymmärretään ja onko nimen määriteosa voitu johtaa jostainmuusta kuin kerma-sanasta. Hänen toisen tulkintansa mukaan järvellä on voinut ollamyös germaaneja eli saksalaisia, ja nimi voisi näin ollen tarkoittaa 'germaanien järveä'.7.2. Vedenkokoumien osien, koskien ja virtapaikkojen nimetTässä luvussa esittelen vedenkokoumien osien ja virtapaikkojen nimiä sekä yhdenkosken nimen. Kiviniemi (1990: 58, 78) tarkoittaa vedenkokoumien osilla muun muassajärven selkiä ja salmia erotuksena järvistä, lammista ja lampareista.7.2.1. Siitoksien SiitinselkäSiitinselkä on järvenselkä Varkauden ja Joroisten alueella. Nimen vanhoja kirjoitusasujaovat muun muassa Sithi 1323 (rajapiste Pähkinänsaaren rauhansopimuksessa), Sitinsälkä 1782, Sitinsälka 1811, Sitisälänranda 1816, Siitin selkä 1863 ja Siitinselkä 1869.Nuotio on esittänyt mahdollisuuden, että nimen määriteosa olisi peräisin sukunimestä
- Page 1 and 2:
PAIKANNIMEN MONET TARINATVarkautela
- Page 3 and 4:
SISÄLLYS1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA
- Page 5 and 6:
7.2. Vedenkokoumien osien, koskien
- Page 7 and 8:
1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA TAVOITTEE
- Page 9 and 10:
31) Millä tavoin maallikot selitt
- Page 11 and 12:
52. TEOREETTINEN TAUSTANimistöä p
- Page 13:
7näyttäytyy vahvana monissa sella
- Page 16 and 17:
10Mitä Savon nimeen tulee - - kert
- Page 18 and 19:
122.2. Typologinen nimistöntutkimu
- Page 20 and 21:
14Nissilän luokittelumallin heikko
- Page 22 and 23:
16määriteosa. Perusosa on nimenos
- Page 24 and 25:
181. Paikan sijainti, asema1.1. Tä
- Page 26 and 27:
20sisältö. Myöhemmin Kiviniemi o
- Page 28 and 29:
22ovat vaikuttavia tekijöitä murt
- Page 30 and 31:
24huomattiin nimistön käytön tut
- Page 32 and 33:
2635.)Tietoperäisten konnotaatioid
- Page 34 and 35:
28tutkimuksessa mukana olevien nimi
- Page 36 and 37:
30linen salamyhkäisyys ei saisi ke
- Page 38 and 39:
32ilmi se, kumpana nimenä haastate
- Page 40 and 41:
4. TULKINTOJA KUNTIEN NIMISTÄ344.1
- Page 42 and 43:
36N21 oli sekä kuullut että luken
- Page 44 and 45:
38vesistö on nimetty virran varrel
- Page 46 and 47:
40Hän arveli, että koska paikka o
- Page 48 and 49:
42vanhempi polvi on puhunut Nättim
- Page 50 and 51:
44loginen sekaantuminen suoni-sanaa
- Page 52 and 53:
46kylässä on 1500-luvulla asunut
- Page 54 and 55:
48Määriteliitynnäiset voivat muo
- Page 56 and 57:
50on pyörinyt veden varrella ja sa
- Page 58 and 59: 52muodostetut nimet yksiosaisiksi (
- Page 60 and 61: 54lisäksi myös Puurunen.Haastatel
- Page 62 and 63: 5617, 38; ST s. 183; SRM fol. 61v.)
- Page 64 and 65: 58todennäköisesti olisi karjalais
- Page 66 and 67: 605.1.2.2. Viinapuuhia Viinamäell
- Page 68 and 69: 62tai Hasinniemi-nimen osalta. Itse
- Page 70 and 71: 64nimestä tuli mieleen louna. Hän
- Page 72 and 73: 66sesti pakaraa ja lonkan seutua (P
- Page 74 and 75: 685.1.3. Yhdysnimet, joiden perusos
- Page 76 and 77: 70mukaan nimi Joutsenlahti ei ole k
- Page 78 and 79: 725.1.3.3. Akkojen AkonlahtiAkonlah
- Page 80 and 81: 74on nimetty tästä syystä.Kahdek
- Page 82 and 83: 765.1.4. Muut nimetTässä luvussa
- Page 84 and 85: 78Taival-sanalla on tutumman 'matka
- Page 86 and 87: 80voisi olla henkilönnimi. Kuusi m
- Page 88 and 89: 82paikan mukaan, ja N73:kin oli jos
- Page 90 and 91: 84N44 oletti nimen liittyvän ihmis
- Page 92 and 93: 86kuva(i)staa yhteyteen, koska vanh
- Page 94 and 95: 88voisi tarkoittaa jotain kalastusv
- Page 96 and 97: 90kaikkiaan 32. Kymmenessä tulkinn
- Page 98 and 99: 927. TULKINTOJA VESISTÖ- JA MAASTO
- Page 100 and 101: 947.1.2. Uinuva UnnukkaUnnukka on L
- Page 102 and 103: 96(Nuotio 1949: 156; Pekkarinen 196
- Page 104 and 105: 98helve 'kalvo- tai ripsumainen pal
- Page 106 and 107: 100”tuoksahtanut” muta. N73:lle
- Page 110 and 111: 104Siitti. Karemo on paikkaa nimest
- Page 112 and 113: 106sukupuolielimien alueelle, mutta
- Page 114 and 115: 1087.2.3. Turjakkeen Turjanvirta 29
- Page 116 and 117: 110Tappuvirta-nimi voidaan liittä
- Page 118 and 119: 112Joutenlahti luvussa 5.1.3.2). Po
- Page 120 and 121: 114ämmä-nimiä on annettu monille
- Page 122 and 123: 116N47 arveli niin ikään, että k
- Page 124 and 125: 118hänelle syntynyt mielikuva paik
- Page 126 and 127: 120M56a puolestaan kuului niihin ha
- Page 128 and 129: 122lahtea hurulahdeksi eli turhaksi
- Page 130 and 131: 124on samantapainen huonovetinen la
- Page 132 and 133: 126jää säilyvät siellä kesäku
- Page 134 and 135: 128asustaa suohon vahvasti liittyv
- Page 136 and 137: 130teltavien käyttämien parafraas
- Page 138 and 139: 132Taulukko 1b. Maallikoiden nimens
- Page 140 and 141: 134ihminen pystyisi liikkumaan tiet
- Page 142 and 143: 136Kolmas alaluokista on ”muunlai
- Page 144 and 145: 1388.1.2.2. Maaperän, veden, mater
- Page 146 and 147: 140ensin mainittu tulkintatapa vois
- Page 148 and 149: 1428.1.3. Paikalla oleva, esiintyv
- Page 150 and 151: 144assosiaatioon. Assosiaatioihin j
- Page 152 and 153: 146vaikkei nimissä ole lA-ainesta
- Page 154 and 155: 1488.1.4.3. TapahtumaKolmas alaluok
- Page 156 and 157: 150nimen synnylle on jokin selvä s
- Page 158 and 159:
152nimen Laidunmäki kohdalla on va
- Page 160 and 161:
154parissa tulkinnassa näkyi myös
- Page 162 and 163:
156Taulukko 2a. Maallikoille paikan
- Page 164 and 165:
158Taulukko 2c. Maallikoille paikan
- Page 166 and 167:
160assosiaatioihin. Toisaalta täh
- Page 168 and 169:
162tulkinnoissaan olleet vakavissaa
- Page 170 and 171:
164ilmaisee paikan lajin eli sen, m
- Page 172 and 173:
166arkivet 4. Mariehamn: Tryckeri &
- Page 174 and 175:
168toimituksia 1122. Helsinki: Suom
- Page 176 and 177:
170SALMELAINEN, E. A. 1925: Lehtiä
- Page 178 and 179:
172SRM = Säämingin ja Rantasalmen
- Page 180 and 181:
LIITE 2Haastateltavien taustatiedot
- Page 182:
N56N57aN57bN59aN59bN60N66N69N71N73N