urn_nbn_fi_uef-20110091

6732:sta nimelle selityksen antaneesta haastateltavasta kahdeksan tiesi yhdistääKuoppakangas-nimen kuopiksi nimitettyihin maakellareihin ja kaksi arveli, että nimiliittyy niihin. Nimeämisperusteesta oli sekä luettu että kuultu, ja kahdella haastateltavallatulkinta perustui omaan muistikuvaan. Esimerkiksi N21 kertoi muistavansalapsuudesta, että paikalla on ollut maakellareita, joita sanottiin kuopiksi. Paikallaarveltiin myös sijainneen muunlaisia kuoppia, kuten metsästyskuoppia tai sotalinnakekuoppia,poteroita.N44:n mielikuva oli, että nimeen liittyy Kuoppakankaan Keskuskenttää ympäröiväharjanne, joka voi mahdollisesti olla täytetty maa-alue. Hänen mukaansa paikkaon voinut olla suoalueesta rakennettu, sillä lähistöllä on kosteikkoja. Tulkitsin hänentarkoittaneen vastauksellaan sitä, että kenttää ympäröivä harjanne muodostaa sisälleenikään kuin kuopan, muusta ympäristöstä matalampana sijaitsevan alueen.14 haastateltavaa arveli paikan saaneen nimensä ominaisuutensa mukaan. EsimerkiksiM56a arveli paikan voineen olla monttuinen ja vaikeasti aurattavissa, niin ettäsinne olisi voinut olla vaikea tehdä vakoja. M65:n mielestä nimi viittaa topografiaan jamaaperään. Hänen kertomansa mukaan Hertunrannan ja Taulumäen alueella on ollut1920-luvulla hökkeleitä (ks. enemmän luku 5.1.2.4) ja osin pelkkiä maakuoppia, joissaköyhimmät ja ammattitaidottomat työläiset ovat asustelleet. Hän kuitenkin alkoi epäillä,ovatko asuinkuopat sittenkään liitettävissä alueeseen, koska Kuoppakangas sijaitseeTaulumäestä jonkin matkan päässä eikä siellä tiedetä olleen samantapaisia hökkeleitäkuin Taulumäellä. Lopulta hän päättelikin, että nimi tulee alueen maaperästä.M51a oli toinen niistä kahdesta haastateltavista, jotka olettivat paikan saaneennimensä siitä, että se sijaitsee kuopassa. Hän pohti nimeen liittyen seuraavaa:Sem mä yhistän ites siihen, ites sillä tavalla että se on, se on varmastiaikanaan ollut tuota, kun se o¡ kuivaa maastoo et se on nii¡ku tuota ollu,tasane¡ ka¡¡asmaasto ja että koska se on tossa ton Varkausmäej janäitten ei Varkausmäen vaan tämän, missä tuo laskettelurinne oj ja tos-,tuo alue tuolla nii¡kut tuolla sen alapuolella. – – sehän o¡ ku¡ kattoositten tuota Osmajoentietä nii se on ihas semmonen notko. Että, mäuskon et se tulee ihas se nimi siitä että, et tasane¡ ka¡¡as mikä on tosiaannii¡ku, notkelmassa. Et alempana kum muut ympärillä, maasto ni. Koskase on siinä on yllättävän iso semmonen notkelma kun tuo lopus- tuoltaOsmajoentie¡ kautta lähtee kulkemaan ni, alas.