46kylässä on 1500-luvulla asunut Jäppisen sukua: tuomiokirjoissa mainitaan Joroisistavuodelta 1561 Ihanus Jeppin ~ Iäppin. Nimi Jäppinen sisältää suomalaistuneen asunruotsalaisesta nimimuodosta Jeppe (< Jacob), jota on Suomessa käytetty keskiaikanalaajalti. Nimen kehitys on ollut lA-loppuisille nimille tavanomainen (ks. enemmän luku5.1): sukunimestä on saatu talonnimi, joka puolestaan on muodostunut kylännimeksi.Kun kylään on rakennettu kirkko, on kylännimi antanut nimen koko pitäjälle. (SP s.117; ST s. 31–32; ks. myös Meriluoto-Kovanen 1970, NA.)27 haastateltavalla oli omaan mielikuvaan perustuva tulkintansa nimen asiataustasta.Haastateltavat olivat melko yksimielisiä, sillä 20 otaksui, että paikka onnimetty sukunimen mukaan: 18 mainitsi nimen Jäppinen ja yksi nimen Jäppilä. Yksihaastateltava, N77a, mainitsi molemmat nimet. Hän arveli nimen voivan olevan peräisinsamannimisestä isosta tilasta, jonka Jäppilä ~ Jäppinen -niminen henkilö on joskusomistanut. Myös M65 arveli, että paikka on saanut nimensä maatilasta. Hän totesi la ~lä -loppuisten nimien viittaavan maatiloihin ja paikannimien olevan usein niistä johdettuja.Tilannimen taustalla mahdollisesti olevaa sukunimeä hän ei kuitenkaan maininnut.Neljä muutakin haastateltavaa arveli Jäppilän nimetyn paikallisten asukkaidenmukaan. He tosin arvelivat, että nimen taustalla vaikuttavat asukkaiden ominaisuudet, eisukunimi. N52 yhdisti nimeen ensin jäniksen, sitten jäppimäisyyden, jolla hän ilmeisestitarkoitti sanan yhteydessä mainitsemaansa savolaista kieroutta. M56a ehdotti vitsaillen,että olisiko paikalla asunut jäppiläisiä kooltaan. Ilmeisesti hän tarkoitti, että *jäppiläinenvoisi jättiläinen-sanan tavoin kuvailla kokoa. M51a:lle nimestä tuli mieleenhänen työtoverinsa, ja hän määritteli, että nimeen mahdollisesti sisältyvä jäpikäs voisisanana kuvata jollain tavalla maalaispitäjän isäntämiesten luonnetta. Hän kuitenkintotesi tulkintansa olevan vain huumoria. N47 pohti alkuun, voisiko jäppi tarkoittaajotakin vanhaa työkalua. Hän kuitenkin päätyi lopulta seuraavaan tulkintaan:– – mielikuvana Jäppilä ni, täähä on sellanev vähä, vähän tota, pien jasisukas, vähä omapäinen. Jäpikäs, tämmöne, jäppä jostaki¡ kaveristavoijjaan sanoa et se on aika, nii¡kus siis sanotaa¡kin että se om muutevvarsinainej jäppinen. – –. Siis itepäinej ja omapäine, ei kul lähinnäitseppäinen just. – –. Se vois, voisko se kuvata nii¡kut täm pitäjänihmisiä.N66 oli joko kuullut joskus tai sitten omien sanojensa mukaan keksinyt itse, että jäppisananmerkitys on 'peukku, peukalo'. Tästä hän arveli, että nimi liittyy jotenkinpeukaloon, muttei määritellyt vastaustaan tämän tarkemmin. Myös N59b arveli, ettäjäppi on joskus tarkoittanut jotain, muttei tarkemmin pohtinut, mitä.
474.9. Hauki vuorella HaukivuorellaHaukivuori on Mikkelin kaupunkiin vuoden 2007 alusta liitetty entinen kunta. Nimenvanhoiksi kirjoitusasuiksi tiedetään Haukiworiby 1561, Haukiworij 1575 ja haukjworenkylän alda 1664. Nimestäjien nimilippuihin kirjaamat nimiselitykset ovat ilmeisiäkansanetymologioita: Jotkut nimioppaat ovat muistelleet kuulleensa, että kala olisihypännyt vahingossa kivelle ja että tämä tapahtuma olisi nimen synnyn taustalla. Toisennimestystarinan mukaan paikka on saanut nimensä siitä, että Kyyvedestä hauensuuhunsa napannut ja Saksalanharjulle päin lentävä kotka ei enää kyseisen ”vuoren”kohdalla jaksanut ylöspäin noustessaan kannatella haukea suussaan, vaan joutui tiputtamaansen harjun rinteeseen. Suomalainen paikannimikirja puolestaan kertoo esitetyistäarvailuista, joiden mukaan nimi olisi alkuaan ollut *Haukkavuori, ja nykyinennimi olisi syntynyt vanhoista virheellisistä kirjoitusasuista. Mitkään asiakirjamerkinnäteivät kuitenkaan ole tämän teorian puolella. (SP s. 73; Rissanen 1968, NA; Manninen1972, NA.)Haukivuori-nimen kohdalla on puhuttu reduktiosta nimen hämmentävän epäloogisuudenvuoksi. Reduktio on yksi ellipsin muoto. Ellipsi kuuluu nimistön rakenteellisiinmuutoksiin (ks. luku 2.1), ja sillä tarkoitetaan paikannimistä puhuttaessanimien lyhenemistä yhdellä tai useammalla elementillä, eli kaksiosainen, yhdyssanatyyppinennimi lyhenee yksiosaiseksi. Nimessä voi tapahtua joko määriteosan(Hai/luoto > Luoto) tai perusosan (Monikkalan/korpi > Monikkala) ellipsi. Reduktiollatarkoitetaan nimen keskellä olevan elementin häviämistä. Haukivuori-nimen synnyntaustalla voisi esimerkiksi olla kantanimi *Haukijärvi, josta olisi ensin muodostettukokoliitynnäinen *Haukijärvenvuori, josta taas olisi reduktion kautta syntynyt määriteliitynnäinenHaukivuori. Liitynnäisellä tarkoitetaan nimeä, joka on muodostettu jonkinläheisen paikan nimeen liittyen siten, että se sisältää kyseisen paikannimen joko osittaintai kokonaan (esim. ¢ Venelahti Venelahden/kari). Määriteliitynnäinen tarkoittaanimeä, joka sisältää kantanimen määriteosan. (Kiviniemi ym. 1974: 12, 26, 46; Kiviniemi1975: 65; Ainiala ym. 2008: 102, 111; ks. myös Nissilä 1962: 62–70.)Jotta nimet voisivat syntyä reduktion kautta, on oltava todisteita siitä, että kokoliitynnäinenon ollut käytössä. Aiempi kokoliitynnäinen voi paljastua rinnakkaisasustatai asiakirjamerkinnästä. Aina ei kuitenkaan selviä, onko otaksuttua kokoliitynnäistätodella joskus käytetty, ja yleistä on, ettei määriteliitynnäisiä mahdollisesti edeltäneistäkokoliitynnäisistä näy minkäänlaisia merkkejä. Haukivuori-nimi on kirjoitettu jo 1500-luvulta lähtien nykyistä asua vastaavasti, eikä rinnakkaisasuun tunnu olevan viitteitä.(Kiviniemi 1975: 66; SP s. 73.)
- Page 1 and 2: PAIKANNIMEN MONET TARINATVarkautela
- Page 3 and 4: SISÄLLYS1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA
- Page 5 and 6: 7.2. Vedenkokoumien osien, koskien
- Page 7 and 8: 1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA TAVOITTEE
- Page 9 and 10: 31) Millä tavoin maallikot selitt
- Page 11 and 12: 52. TEOREETTINEN TAUSTANimistöä p
- Page 13: 7näyttäytyy vahvana monissa sella
- Page 16 and 17: 10Mitä Savon nimeen tulee - - kert
- Page 18 and 19: 122.2. Typologinen nimistöntutkimu
- Page 20 and 21: 14Nissilän luokittelumallin heikko
- Page 22 and 23: 16määriteosa. Perusosa on nimenos
- Page 24 and 25: 181. Paikan sijainti, asema1.1. Tä
- Page 26 and 27: 20sisältö. Myöhemmin Kiviniemi o
- Page 28 and 29: 22ovat vaikuttavia tekijöitä murt
- Page 30 and 31: 24huomattiin nimistön käytön tut
- Page 32 and 33: 2635.)Tietoperäisten konnotaatioid
- Page 34 and 35: 28tutkimuksessa mukana olevien nimi
- Page 36 and 37: 30linen salamyhkäisyys ei saisi ke
- Page 38 and 39: 32ilmi se, kumpana nimenä haastate
- Page 40 and 41: 4. TULKINTOJA KUNTIEN NIMISTÄ344.1
- Page 42 and 43: 36N21 oli sekä kuullut että luken
- Page 44 and 45: 38vesistö on nimetty virran varrel
- Page 46 and 47: 40Hän arveli, että koska paikka o
- Page 48 and 49: 42vanhempi polvi on puhunut Nättim
- Page 50 and 51: 44loginen sekaantuminen suoni-sanaa
- Page 54 and 55: 48Määriteliitynnäiset voivat muo
- Page 56 and 57: 50on pyörinyt veden varrella ja sa
- Page 58 and 59: 52muodostetut nimet yksiosaisiksi (
- Page 60 and 61: 54lisäksi myös Puurunen.Haastatel
- Page 62 and 63: 5617, 38; ST s. 183; SRM fol. 61v.)
- Page 64 and 65: 58todennäköisesti olisi karjalais
- Page 66 and 67: 605.1.2.2. Viinapuuhia Viinamäell
- Page 68 and 69: 62tai Hasinniemi-nimen osalta. Itse
- Page 70 and 71: 64nimestä tuli mieleen louna. Hän
- Page 72 and 73: 66sesti pakaraa ja lonkan seutua (P
- Page 74 and 75: 685.1.3. Yhdysnimet, joiden perusos
- Page 76 and 77: 70mukaan nimi Joutsenlahti ei ole k
- Page 78 and 79: 725.1.3.3. Akkojen AkonlahtiAkonlah
- Page 80 and 81: 74on nimetty tästä syystä.Kahdek
- Page 82 and 83: 765.1.4. Muut nimetTässä luvussa
- Page 84 and 85: 78Taival-sanalla on tutumman 'matka
- Page 86 and 87: 80voisi olla henkilönnimi. Kuusi m
- Page 88 and 89: 82paikan mukaan, ja N73:kin oli jos
- Page 90 and 91: 84N44 oletti nimen liittyvän ihmis
- Page 92 and 93: 86kuva(i)staa yhteyteen, koska vanh
- Page 94 and 95: 88voisi tarkoittaa jotain kalastusv
- Page 96 and 97: 90kaikkiaan 32. Kymmenessä tulkinn
- Page 98 and 99: 927. TULKINTOJA VESISTÖ- JA MAASTO
- Page 100 and 101: 947.1.2. Uinuva UnnukkaUnnukka on L
- Page 102 and 103:
96(Nuotio 1949: 156; Pekkarinen 196
- Page 104 and 105:
98helve 'kalvo- tai ripsumainen pal
- Page 106 and 107:
100”tuoksahtanut” muta. N73:lle
- Page 108 and 109:
1027.1.7. Kermainen KermajärviKerm
- Page 110 and 111:
104Siitti. Karemo on paikkaa nimest
- Page 112 and 113:
106sukupuolielimien alueelle, mutta
- Page 114 and 115:
1087.2.3. Turjakkeen Turjanvirta 29
- Page 116 and 117:
110Tappuvirta-nimi voidaan liittä
- Page 118 and 119:
112Joutenlahti luvussa 5.1.3.2). Po
- Page 120 and 121:
114ämmä-nimiä on annettu monille
- Page 122 and 123:
116N47 arveli niin ikään, että k
- Page 124 and 125:
118hänelle syntynyt mielikuva paik
- Page 126 and 127:
120M56a puolestaan kuului niihin ha
- Page 128 and 129:
122lahtea hurulahdeksi eli turhaksi
- Page 130 and 131:
124on samantapainen huonovetinen la
- Page 132 and 133:
126jää säilyvät siellä kesäku
- Page 134 and 135:
128asustaa suohon vahvasti liittyv
- Page 136 and 137:
130teltavien käyttämien parafraas
- Page 138 and 139:
132Taulukko 1b. Maallikoiden nimens
- Page 140 and 141:
134ihminen pystyisi liikkumaan tiet
- Page 142 and 143:
136Kolmas alaluokista on ”muunlai
- Page 144 and 145:
1388.1.2.2. Maaperän, veden, mater
- Page 146 and 147:
140ensin mainittu tulkintatapa vois
- Page 148 and 149:
1428.1.3. Paikalla oleva, esiintyv
- Page 150 and 151:
144assosiaatioon. Assosiaatioihin j
- Page 152 and 153:
146vaikkei nimissä ole lA-ainesta
- Page 154 and 155:
1488.1.4.3. TapahtumaKolmas alaluok
- Page 156 and 157:
150nimen synnylle on jokin selvä s
- Page 158 and 159:
152nimen Laidunmäki kohdalla on va
- Page 160 and 161:
154parissa tulkinnassa näkyi myös
- Page 162 and 163:
156Taulukko 2a. Maallikoille paikan
- Page 164 and 165:
158Taulukko 2c. Maallikoille paikan
- Page 166 and 167:
160assosiaatioihin. Toisaalta täh
- Page 168 and 169:
162tulkinnoissaan olleet vakavissaa
- Page 170 and 171:
164ilmaisee paikan lajin eli sen, m
- Page 172 and 173:
166arkivet 4. Mariehamn: Tryckeri &
- Page 174 and 175:
168toimituksia 1122. Helsinki: Suom
- Page 176 and 177:
170SALMELAINEN, E. A. 1925: Lehtiä
- Page 178 and 179:
172SRM = Säämingin ja Rantasalmen
- Page 180 and 181:
LIITE 2Haastateltavien taustatiedot
- Page 182:
N56N57aN57bN59aN59bN60N66N69N71N73N