urn_nbn_fi_uef-20110091

134ihminen pystyisi liikkumaan tiettömillä reiteillä tarkoituksenmukaisesti, hän tarvitseejokseenkin tarkasti jäsennellyn kuvan ympäristöstään. Siksi paikkoja on nimetty eritotensijainnin mukaan. (Kiviniemi 1990: 85, 155.) Syy siihen, miksi maallikot pitivätsijaintia nimeämisperusteena vain harvoissa tapauksissa, johtuu arvatenkin siitä, etteitutkimuksessani muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ole mukana sellaisia nimiä,joiden todellisena nimeämisperusteena voisi pitää paikan sijaintia. Siksipä maallikoidenolettamien nimeämisperusteiden lukumääriä ei voi suoraan verrata todellisten nimeämisperusteidenlukumääriin ainakaan tässä tapauksessa.Paikan sijainti voidaan Kiviniemen luokittelumallin mukaisesti ilmaista nimissäjoko täsmällisesti tai suhteellisesti. Ensin mainittu tarkoittaa, että sijainti ilmaistaannimessä mainitun paikan suhteen. Tällaisia nimiä ovat esimerkiksi liitynnäiset (ks. luku5.1.2.3): nimi Venelahdenkari kertoo, että tarkoite, kari, sijaitsee paikassa nimeltäVenelahti, jonka nimestä myös tarkoite on saanut nimensä. Myös sellaiset nimet, joissanominatiivimuotoiset määrite- ja perusosa kuvaavat kumpikin jonkinlaista paikkaa,voivat ilmaista täsmällistä sijaintia. Esimerkiksi nimi Ojapelto tarkoittaa 'lähellä ojaaolevaa peltoa' ja ilmaisee siten täsmällisen sijainnin. (Kiviniemi ym. 1974: 9; Kiviniemi1990: 155; Atk-seminaari; ks. myös Ainiala ym. 2008: 108; ISK § 411.)Paikan suhteellinen sijainti tarkoittaa sitä, että nimessä on sijaintia ilmaisevanamääriteosana paikan adverbia tai paikkaa ilmaisevaa postpositiota vastaava yhdyssanamuoto33 , kuten esimerkiksi nimissä Alatalo, Peräniitty ja Pohjois-Venelahti. Suhteellinensijainti siis ilmaisee, että kyseinen tarkoite sijaitsee esimerkiksi alempana,peremmällä tai pohjoisempana kuin toinen vastaavanlainen tarkoite. (Kiviniemi 1990:155; Atk-seminaari; ks. myös Ainiala ym. 2008: 109.)Omassa luokittelussani en ole tehnyt eroa täsmällisen ja suhteellisen sijainninvälille. Siihen ei ole ollut tarvetta, koska haastateltavatkaan eivät tulkinnoissaan tehneeteroa sen suhteen. Tutkimuksessani mukana olevista nimistä Kangaslampi ja Haukivuorivoisivat mahdollisesti olla sellaisia, jotka ovat syntyneet tarkoitteensa sijainninperusteella, varauksella myös Maavesi. Myös Kirveslahti ja Kirvesniemi -paikoistatoinen on nimetty läheisestä sijainnistaan toiseen tarkoitteeseen. Sijaintinsa perusteellaovat tietysti saaneet nimensä lisäksi kaikki kahdeksan tutkimuksessani mukana olevaametonyymistä siirrynnäistä, mutta koska tarkastelen näitä nimiä primaareina luontoniminä,en laske niitä mukaan tähän joukkoon (ks. tarkemmin luku 3).Seitsemän haastateltavaa arveli Kangaslammin saaneen nimensä siitä, että33 Yhdyssanamuodolla tai yhdysosamuodolla tarkoitetaan sellaista yhdyssanan määriteosaa, jollaisenavoi esiintyä sellainen nomini- tai verbilekseemin edustuma, joka ei kuulu sanan taivutusparadigmaan(esim. sanavartalo pohjois-). Yhdysosamuodon tapaisia ovat myös nominaalisetvartalot, jotka eivät esiinny itsenäisenä taipuvana lekseeminä (esim. ala-, perä-). (ISK § 416.)