urn_nbn_fi_uef-20110091

9kansanetymologiaa ilmenee usein yhdyssanojen lainaamisessa, kun oudonasuinenlainasana mukautetaan äänteellisesti tuttuihin sanoihin, joiden avulla koetetaan selittäävieraan sanan merkitystä. Sanan äänneasun muuttuminen johtuu siis assosiaatioista,mielleyhtymistä. (Itkonen 1966: 131, 201, 383.)Kotikielen Seuran julkaisemassa aikakauslehti Virittäjässä alettiin julkaistakansanetymologisia sanamuodostuksia jo lehden perustamisvuonna 1897. Tältävuodelta löytyy myös hyvä esimerkki E. N. Setälältä siitä, miten kahden sanan äänteellinenyhtäläisyys saa luulemaan, että sanoilla on myös merkitysyhteys: ruotsin kielensanan arbetsmyra perusosa on yhdistetty kansanetymologisesti suomen kielen sanaanmyyrä, jolloin on syntynyt ilmaus työmyyrä; todellisuudessa ruotsinkielisen sananmerkitys on 'työmuurahainen' (S. 1897: 14).Toisaalta lainasanaa voidaan luulla omaperäisestä sanasta johdetuksi. Esimerkiksisuomen sana tehdas on yhdistyessään kansanetymologisesti verbiin tehdäsaanut merkityksen 'tekopaikka' ja edelleen 'teollisuuslaitos', kun sanan loppuosa -as onkäsitetty johtimeksi. Kielitieteen piirissä tehdas-sanaa on perinteisesti pidetty germaanisenalainana (< *stehtaz vanhoissa lähteissä; *sti¡tiz, sti¡ta-, sti¡taz- uusissa lähteissä),mutta uusimman selityksen mukaan sana ei olisikaan laina germaanisista kielistä vaanjo vanhempaa indoeurooppalaista perua. Alkumuoto *dhehtos olisi tällöin johdos indoeurooppalaisestajuuresta *dheh- 'tehdä, asettaa', josta myös suomen tehdä-verbi onselitetty lainatuksi. Vanhastaan tehdas-sanan merkitys on suomen murteissa ollut'lehmän paikka navetassa; kasvipenkki; veneen keulan tai peräosan kaariväli, jossasoutajan jalat ovat'. Lähisukukielistä löytyy sanan vastineita sekä muodoltaan ettämerkitykseltään. (Itkonen 1966: 249; Vuorela 1979 s.v. tehdas; Häkkinen 2004 s.v.tehdas.)Myös paikannimien puolella syntyy kansanetymologisia selitystarinoita siten,että nimen kanssa äänteellisesti samantapainen tuttu sana saa nimenselittäjän ajattelemaan,että niillä on myös merkitysyhteys (Nissilä 1962: 102–103). Sjöblomin (2006:18) mukaan kaikki nimet, niin semanttisesti läpinäkyvät kuin hämärätkin, herättävätjonkinlaisia assosiaatioita. Valitsemani paikannimet herättivät tutkimukseeni osallistuneissahenkilöissä sana- ja nimiassosiaatioita. Tarkoitan tässä tutkimuksessatermeillä sitä, että tutkimukseeni osallistuneet henkilöt selittivät paikannimien alkuperääkäyttämällä apunaan sanoja tai nimiä, joiden he arvelivat sisältyvän paikannimiin.Onomastiikassa termeillä on hieman erilaiset vakiintuneet merkityksensä; niillä onperinteisesti tarkoitettu nimeämisen tapaa (ks. Kiviniemi ym. 1974: 12, 34, 47).Esimerkiksi Savon maakunnan nimi on liitetty kansanetymologisesti savusanaan,kuten Elias Lönnrot on kertonut: