urn_nbn_fi_uef-20110091

141tarkoite on voinut saada nimensä kokonsa ja voimakkuutensa mukaan, voisivat hyvinkinolla paikkansa pitäviä. Samoin se Akonlahti-nimen yksittäinen tulkinta, jonka mukaannimi voisi liittyä paikan vähäpätöisyyteen, voisi todellakin olla paikan nimeämisperuste.Huruslahti-nimien tulkinnat paikan muunlaisesta ominaisuudesta perustuivat pääosinsana-assosiaatioihin. Sana-assosiaatiot tai konnotaatiot tai ne molemmat vaikuttivatmyös nimien Helvejärvi, Joutenlahti, Karvio, Kirvesniemi/Kirveslahti, Kuvansi,Leunanmäki, Likolahti, Päiviönsaari, Siitinselkä, Soisalo, Tyyskä ja Unnukka tulkintoihin.Sijoitin ”paikan muunlainen ominaisuus” -luokkaan myös seuraavanlaiset nimitulkinnat:Kermajärvi kuviteltiin 'järveksi, jonka vesi muistuttaa kermaa, on kermaista'(13 nimitulkintaa) ja Maavesi muun muassa 'vedeksi, joka on niin maan tasalla, ettämuistuttaa maata' (3). Orinnoro-nimen tarkoitteen arveltiin olevan 'puro, joka muistuttaaorilta päässyttä noroa eli virtsaa' (2). Orinnoro voisi käydäkin vertailunimestä (ks. luku2.2 esim. Puuronsilmä), mikäli nimen tarkoite tosiaan olisi vähäpätöinen ja pieni puro,jollaista noro-sanalla voidaan tarkoittaa, joten tämäntapainen tulkinta ei liene yliampuvanimistöntutkijankaan mielestä.Kolmessa nimitulkinnassa arveltiin Suonenjoen saaneen nimensä siitä, ettätarkoite on ollut samalla tavalla merkityksellinen ihmiselle kuin (veri)suoni, ja kahdessanimitulkinnassa Siitinselkä-nimen määriteosan ajateltiin olevan peräisin siitä, ettätarkoite on ollut hedelmällinen ja kalaisa. Haastateltavat siis pitivät nimiä eräänlaisinasymbolisina niminä. Termi on peräisin Sjöblomilta, joka on laatinut sen kuvaillakseenyritysnimien merkityssuhteita 36 . Huomionarvoista näissä tulkinnoissa nimistöntutkijannäkökulmasta on se, että maallikot näyttävät pitävän nimeämistä melko monimutkaisenaajatteluprosessina. Epäsuoraa nimeämistä on toki olemassa, mutta paikannimienkohdalla se perustuu tyypillisimmin tarkoitteen herättämiin yhtäläisyys- ja kosketusassosiaatioihin(esim. metonyymiset siirrynnäiset ja vertailunimet), ei siihen, mitänimen määriteosa voisi symbolisesti tarkoittaa. Koska paikkojen nimeäminen pääasiassaon vaistomaista, nimenantajat tuskin paikkoja nimetessään miettivät nimien vertauskuvallisuutta.Tyypillisimmin nimet ovat informatiivisia, eli nimen ja paikan välillä onsuora merkityssuhde (Ainiala ym. 2008: 101). Symboliset nimet sopivat spontaanianimeämistä paremmin keinotekoiseen nimenantoon, kuten juuri suunniteltuihin yritysnimiin.36 Sjöblom tarkoittaa termillä yritysnimien kohdalla hieman toista kuin sillä itse tässä tarkoitan (ks.Sjöblom 2006: 216–219). Mielestäni nimitys kuitenkin sopii kuvailemaan myös tässä tapauksessasitä tapaa, jolla maallikot arvelevat paikkoja nimetyn, eli symbolista nimenantoa.