1428.1.3. Paikalla oleva, esiintyvä oletettuna nimeämisperusteenaKiviniemen luokittelumallin kolmantena nimeämisperustepääryhmänä on ”paikallaoleva, esiintyvä”. Se jaetaan mallissa kahteen alaluokkaan: yksilölliseen ja kollektiiviseentarkoitteeseen. Edellä on jo käynyt ilmi, että nominatiivimuotoinen määriteosailmaisee tavallisimmin kollektiivista ja genetiivimuotoinen määriteosa yksilöllistäpaikalla olevaa tai esiintyvää määriteosan ilmaisemaa asiaa. Vaikka olen luokitelluthaastateltavien nimitulkinnat taulukkoon eri luokkiin sen mukaan, ovatko haastateltavattarkoittaneet yksilöllistä vai kollektiivista paikalla olevaa tai esiintyvää, käsittelenkaikki tähän pääryhmään kuuluvat tulkinnat yhdellä kertaa. Totesin jo edellä luvussa8.1.2.3, että minulla on välillä ollut vaikeuksia päätellä, ovatko haastateltavat arvelleettulkinnassaan paikkaa nimetyksi ominaisuutensa vai paikalla olevan tai esiintyvänperusteella. Luokitteluni mukaan haastateltavat olettivat, että ”paikalla oleva, esiintyvä”on paikan nimeämisperuste 39 nimen kohdalla, ja yhteensä tällaisia nimitulkintojaoli 214.Tutkimuksessani mukana olevista nimistä ”paikalla oleva, esiintyvä” onvarmasti tai mahdollisesti nimeämisperusteena nimien Helvejärvi, Joutenlahti,Kuoppakangas, Leppävirta, Orinnoro, Siitinselkä, Taulumäki, Taipale, Virtasalmi jaYölinnunsalmi kohdalla. Nimeämisperuste liittyy myös Laivalinnankatuun siten, ettäkatu on nimetty Varkaudessa sijainneen historiallisen laivastotukikohdan, Laivalinnanmuistoksi. Haastateltavien tulkinnat nimeämisperusteista kävivät melko hyvin yhteentodellisten perusteiden kanssa: tulkinnoissa Leppävirta (20), Laivalinnankatu (18),Kuoppakangas (16), Varkaus (14), Yölinnunsalmi (13), Taulumäki (12), Joutenlahti (12)ja Virtasalmi (10) olivat ne nimet, joiden kohdalla paikalla olevaa tai esiintyvää arveltiinnimeämisperusteeksi eniten. Tähän vaikutti varmastikin se, mihin nimien määriteosatviittaavat: leppä, laivastotukikohta, kuoppa, taulu, (yö)lintu, jout[s]en, jouteliaat ihmisetja virta ovat konkreettisia tarkoitteita, joiden paikalla olemisen tai esiintymisen helpostihuomaa. Sen sijaan Varkaus-nimen tulkintamääriin vaikutti selvästikin se, että haastateltavatolivat lukeneet tai kuulleet selityksestä, jonka mukaan nimi on peräisin jokosaamelaisesta 'kätköä' tarkoittavasta vuörka-sanasta tai siitä, että alueella on ollutvarkaiden saaliin kätköpaikka.Seuraavaksi eniten paikalla olevaa tai esiintyvää arveltiin nimeämisperusteeksiPuurtilan kohdalla (9 nimitulkintaa). Kuudessa tulkinnassa nimi käsitettiin kaksiosaiseksisiten, että nimen tila-lopun arveltiin tarkoittavan paikalla ollutta tilaa taiolleita tiloja. Näissä tapauksissa haastateltavat eivät siis hahmottaneet, että nimeensisältyy -la-johdin, joka on liitetty nimeen sitä muodostettaessa. Myös Unnukka-
143nimen kohdalla -kka-johdinaineksen arveltiin kuuluvan nimeen sisältyvään appellatiiviinneljässä nimitulkinnassa, joissa paikan oletettiin saaneen nimensä paikallakasvaneesta kasvista, unnukasta tai ulpukasta. Tulkinnat perustuivat selvästi sanaassosiaatioon,eivätkä haastateltavat kiinnittäneet huomiota siihen, miten järvennimenävoisi olla kasvinnimi (vrt. esim. *Järviruoko tai *Lumme järvennimenä). Koska paikallaolevaa tai esiintyvää kuvaavat nimet tuntuvat poikkeuksetta olevan rakenteeltaankaksiosaisia nimiä, joissa perusosa kertoo missä ja määriteosa mitä paikalla on taiesiintyy, voisi Unnukka-nimi kuulua tähän ryhmään ainoastaan siten, että alun perinkaksiosaisesta nimestä *Unnukkajärvi olisi ellipsin kautta syntynyt yksiosainen, kunmääriteosaa ei ole tunnistettu appellatiiviksi eikä se siten ole päässyt sekaantumaansellaiseen.Kolmessa nimitulkinnassa arveltiin Helvejärven saaneen nimensä siitä, ettäpaikalla on kasvanut helpiä. Myös itselläni kävi mielessä, ettei Helvejärvi-nimi välttämättäole nominatiivimääritteinen vaan että kyseessä on alkuperäinen genetiivi. Savonmurteessa j:tä edeltävä n assimiloituu, jolloin Helvejärvi olisikin alkuaan voinut olla*Helvenjärvi, murteessa helvejjärvi tai helevejjärvi (Kettunen 1940: kartta nro 124; ks.myös Karemo 1970, NA; Torasvirta 1971, NA). Tällöin määriteosana ei olisikaan helvesanavaan sana helpi 'korkea, leveälehtinen rantaheinä' (NS s.v. helpi), joka taipuugenetiivissä helven. Ongelmallista tässä tulkinnassa on kuitenkin se, että jos nimi tässätapauksessa kuvaa paikalla esiintyviä helpiä, niin nimen genetiivimuotoinen määriteosaviittaisi liian selväsi yksilölliseen paikalla olevaan, mikä puolestaan tuskin on ollutnimeämisen taustalla. Lisäksi ei ole tietoa siitä, onko helpi-sanaa tunnettu Varkaudenseudulla nimenannon aikana, sillä sanasta ja sitä kautta sen levikistä murteissa ei olemainintoja Suomen murteiden sanakirjassa.Kahdessa nimitulkinnassa Karvion arveltiin saaneen nimensä paikalla olevan taiesiintyvän johdosta. Toisessa tulkinnassa haastateltava arveli, että Karviossa on ollutkievari, jonka on omistanut Karvio-niminen henkilö ja jonka mukaan koko paikkakuntaon nimetty. Ajatus ei sinänsä ole mahdoton; onhan paikkoja nimetty paikalla olevienrakennusten mukaan, mutta totesin jo edellä, että tähän ryhmään kuuluvat nimet ovatpääsääntöisesti kaksiosaisia (vrt. esim. Riihimäki, Torniaho). Mieleen tulee väistämättämyös se, ettei kievareita varmaan ole edes entisaikaan pystytetty minne tahansa, vaan neon luultavimmin rakennettu tärkeiden, tiuhaan käytössä olleiden kulkureittien varrelle,jolloin voisi kuvitella, että paikat tärkeän reitin varrella on nimetty jo ennen kievareidenilmestymistä.Toinen Karvio-nimeen liittyvä nimitulkinta, jossa haastateltava pohti sitä,voisiko nimi liittyä paikalla olleisiin karviaismarjapusikoihin, pohjautui selvästi sana-
- Page 1 and 2:
PAIKANNIMEN MONET TARINATVarkautela
- Page 3 and 4:
SISÄLLYS1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA
- Page 5 and 6:
7.2. Vedenkokoumien osien, koskien
- Page 7 and 8:
1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA TAVOITTEE
- Page 9 and 10:
31) Millä tavoin maallikot selitt
- Page 11 and 12:
52. TEOREETTINEN TAUSTANimistöä p
- Page 13:
7näyttäytyy vahvana monissa sella
- Page 16 and 17:
10Mitä Savon nimeen tulee - - kert
- Page 18 and 19:
122.2. Typologinen nimistöntutkimu
- Page 20 and 21:
14Nissilän luokittelumallin heikko
- Page 22 and 23:
16määriteosa. Perusosa on nimenos
- Page 24 and 25:
181. Paikan sijainti, asema1.1. Tä
- Page 26 and 27:
20sisältö. Myöhemmin Kiviniemi o
- Page 28 and 29:
22ovat vaikuttavia tekijöitä murt
- Page 30 and 31:
24huomattiin nimistön käytön tut
- Page 32 and 33:
2635.)Tietoperäisten konnotaatioid
- Page 34 and 35:
28tutkimuksessa mukana olevien nimi
- Page 36 and 37:
30linen salamyhkäisyys ei saisi ke
- Page 38 and 39:
32ilmi se, kumpana nimenä haastate
- Page 40 and 41:
4. TULKINTOJA KUNTIEN NIMISTÄ344.1
- Page 42 and 43:
36N21 oli sekä kuullut että luken
- Page 44 and 45:
38vesistö on nimetty virran varrel
- Page 46 and 47:
40Hän arveli, että koska paikka o
- Page 48 and 49:
42vanhempi polvi on puhunut Nättim
- Page 50 and 51:
44loginen sekaantuminen suoni-sanaa
- Page 52 and 53:
46kylässä on 1500-luvulla asunut
- Page 54 and 55:
48Määriteliitynnäiset voivat muo
- Page 56 and 57:
50on pyörinyt veden varrella ja sa
- Page 58 and 59:
52muodostetut nimet yksiosaisiksi (
- Page 60 and 61:
54lisäksi myös Puurunen.Haastatel
- Page 62 and 63:
5617, 38; ST s. 183; SRM fol. 61v.)
- Page 64 and 65:
58todennäköisesti olisi karjalais
- Page 66 and 67:
605.1.2.2. Viinapuuhia Viinamäell
- Page 68 and 69:
62tai Hasinniemi-nimen osalta. Itse
- Page 70 and 71:
64nimestä tuli mieleen louna. Hän
- Page 72 and 73:
66sesti pakaraa ja lonkan seutua (P
- Page 74 and 75:
685.1.3. Yhdysnimet, joiden perusos
- Page 76 and 77:
70mukaan nimi Joutsenlahti ei ole k
- Page 78 and 79:
725.1.3.3. Akkojen AkonlahtiAkonlah
- Page 80 and 81:
74on nimetty tästä syystä.Kahdek
- Page 82 and 83:
765.1.4. Muut nimetTässä luvussa
- Page 84 and 85:
78Taival-sanalla on tutumman 'matka
- Page 86 and 87:
80voisi olla henkilönnimi. Kuusi m
- Page 88 and 89:
82paikan mukaan, ja N73:kin oli jos
- Page 90 and 91:
84N44 oletti nimen liittyvän ihmis
- Page 92 and 93:
86kuva(i)staa yhteyteen, koska vanh
- Page 94 and 95:
88voisi tarkoittaa jotain kalastusv
- Page 96 and 97:
90kaikkiaan 32. Kymmenessä tulkinn
- Page 98 and 99: 927. TULKINTOJA VESISTÖ- JA MAASTO
- Page 100 and 101: 947.1.2. Uinuva UnnukkaUnnukka on L
- Page 102 and 103: 96(Nuotio 1949: 156; Pekkarinen 196
- Page 104 and 105: 98helve 'kalvo- tai ripsumainen pal
- Page 106 and 107: 100”tuoksahtanut” muta. N73:lle
- Page 108 and 109: 1027.1.7. Kermainen KermajärviKerm
- Page 110 and 111: 104Siitti. Karemo on paikkaa nimest
- Page 112 and 113: 106sukupuolielimien alueelle, mutta
- Page 114 and 115: 1087.2.3. Turjakkeen Turjanvirta 29
- Page 116 and 117: 110Tappuvirta-nimi voidaan liittä
- Page 118 and 119: 112Joutenlahti luvussa 5.1.3.2). Po
- Page 120 and 121: 114ämmä-nimiä on annettu monille
- Page 122 and 123: 116N47 arveli niin ikään, että k
- Page 124 and 125: 118hänelle syntynyt mielikuva paik
- Page 126 and 127: 120M56a puolestaan kuului niihin ha
- Page 128 and 129: 122lahtea hurulahdeksi eli turhaksi
- Page 130 and 131: 124on samantapainen huonovetinen la
- Page 132 and 133: 126jää säilyvät siellä kesäku
- Page 134 and 135: 128asustaa suohon vahvasti liittyv
- Page 136 and 137: 130teltavien käyttämien parafraas
- Page 138 and 139: 132Taulukko 1b. Maallikoiden nimens
- Page 140 and 141: 134ihminen pystyisi liikkumaan tiet
- Page 142 and 143: 136Kolmas alaluokista on ”muunlai
- Page 144 and 145: 1388.1.2.2. Maaperän, veden, mater
- Page 146 and 147: 140ensin mainittu tulkintatapa vois
- Page 150 and 151: 144assosiaatioon. Assosiaatioihin j
- Page 152 and 153: 146vaikkei nimissä ole lA-ainesta
- Page 154 and 155: 1488.1.4.3. TapahtumaKolmas alaluok
- Page 156 and 157: 150nimen synnylle on jokin selvä s
- Page 158 and 159: 152nimen Laidunmäki kohdalla on va
- Page 160 and 161: 154parissa tulkinnassa näkyi myös
- Page 162 and 163: 156Taulukko 2a. Maallikoille paikan
- Page 164 and 165: 158Taulukko 2c. Maallikoille paikan
- Page 166 and 167: 160assosiaatioihin. Toisaalta täh
- Page 168 and 169: 162tulkinnoissaan olleet vakavissaa
- Page 170 and 171: 164ilmaisee paikan lajin eli sen, m
- Page 172 and 173: 166arkivet 4. Mariehamn: Tryckeri &
- Page 174 and 175: 168toimituksia 1122. Helsinki: Suom
- Page 176 and 177: 170SALMELAINEN, E. A. 1925: Lehtiä
- Page 178 and 179: 172SRM = Säämingin ja Rantasalmen
- Page 180 and 181: LIITE 2Haastateltavien taustatiedot
- Page 182: N56N57aN57bN59aN59bN60N66N69N71N73N