106sukupuolielimien alueelle, mutta hän ei osannut sanoa, miten se yhdistyisi järvennimeen.7.2.2. Konnuuksia KonnusvedelläKonnusvesi on Kallaveden selkää Leppävirralla. Nimen rinnakkaisnimenä on ollutKonnus. Nimirypääseen kuuluvat myös nimet Konnuslahti (järven lahti ja kylä),Konnussalmi, Konnuksenkosket ja Konnuksenkanava. Konnuslahti-nimestä on muunmuassa seuraavia merkintöjä vanhoissa asiakirjoissa: Konnuslahden Taifwal 1561,konnus laxi tijend 1571 ja Konnus lahen taifuall 1620-luku; Konnuslahden kylän eräitävanhoja kirjoitusasuja ovat Kånnuslaxi Byij 1620-luvulta ja Konnuslax bys ågor 1817.Paikannimikirjan mukaan nimirypään kantanimenä voi olla joko Konnusvesi taiKonnuslahti, jolloin Konnusvesi olisi voitu nimetä Konnuslahdentaipaleen mukaan.Nimen määriteosaa teos pitää sisällöltään hämärtyneenä. (Pimiä 1980, NA; SP s. 176;JoMa KLH nro 186.)Nimilippuihin kirjattujen tietojen mukaan Konnuksen arvellaan liittyvän sanaankonnuus samalla tavalla kuin selän pohjoispuolella oleva Koirus-järvenselkä liittyysanaan koiruus (Santamaa 1979, NA; Koponen 1991, NA). Soikkanenkin yhdistäänimet toisiinsa ja liittää samaan nimisarjaan kuuluvaksi myös Kostonselän, Kostonsaaren,Tappuvirran, Leppä-('veri'-)virran ja mahdollisesti Varkauden. E. A. Salmelaisenlailla Soikkanenkin on sitä mieltä, että nimisarja voidaan yhdistää rajataisteluihin,sillä tarkoitteet ovat sijainneet lähellä Pähkinäsaaren rauhan rajaa. (Salmelainen 1925:20; Soikkanen 1963: 15.)Myös Räisänen on sitä mieltä, että Konnus ja Koirus muodostavat ilman muutayhteenkuuluvan nimiparin. Räisänen arvelee, että etelämpänä sijaitseva Konnus onsaanut nimensä ensin ja että Koirus on nimetty sen mukaan; nimeämisperusteena voisiolla esimerkiksi ilkiteko kalavesillä. Nimien taustalta löytyy sanojen konna ja koirasuurin piirtein samaa merkitsevät ominaisuudennimet, jotka nykyisessä yleiskielessä jauseimmissa murteissa ovat muodossa konnuus ja koiruus. Pitkä vokaali on ominaisuudennimissämyöhäsyntyinen, ja Räisänen olettaa, että Konnus- ja Koirus-paikannimiinon jo ilmeisesti keskiajalla vakiintunut kahdesta ominaisuudennimestä vanhalyhytvokaalinen muoto. (Räisänen 2009: 47.)Haastateltavista 15:llä oli tulkinta Konnusvesi-nimen alkuperästä. Neljä haastateltavaaarveli nimen olevan peräisin tekemisestä. Esimerkiksi N47 pohti, olisikoKonnusveden vesireitillä ollut ihmisiä, jotka ovat käyneet varkaisilla talvivarastoissa tai
107harjoittaneet muuta luvatonta toimintaa. M54 pohti nimestä seuraavaa:Mää nii¡kun, liittäsin – – Konnuksen, uittoon. – –. Sillä voi ollaj jokuihan, tekemistä tai työvälinettä, tarkottava, as- asia. – –.– –.– – kyl mää ajattelisin et tää Konnus on nii¡kut tämmöne, tämmönentässähä on tää puunuitto olluk kaike¡ kaikkiaa¡kit tällä alueella tänteollisuuden takia ni vie- paljov vahvempaa kum mitä se tänä päivänä onni, sen näitte, siihe, nii¡kun uiton ja teollisuude¡ kautta ov varmaantullup paik-, paikannimiä, -ki’ ’aika paljon.M54 kertoi kuulleensa, että nimi olisi muunneltu konnuus-sanasta, mutta hän ei uskonuttämän selityksen pitävän paikkaansa. Neljä haastateltavaa sen sijaan arveli, että Konnusnimilläja konnuus-sanalla voisi hyvinkin olla tekemistä toistensa kanssa; kaksi heistäoli lukenut ja yksi lukenut ja kuullut tämäntapaisesta selityksestä ja yhdellä tulkintaperustui omaan mielikuvaan. N54 esimerkiksi oli lukenut nimen voivan olla peräisintoisaalta menneiden sotien rajakahakoista tai toisaalta siitä, että alueella on ollutkierteleviä roistoja ja konnia.M51a arveli, että konnus voisi olla jonkinlainen johdannainen Pohjois-Suomenköngäs 'pieni putous' -sanasta. M51b puolestaan oletti, että nimi voisi liittyä kannakseenja olla alun perin ollut *Kannasvesi. Hän pohti, olisivatko sanat kannas ja konnusvoineet tarkoittaa joskus samaa. Hänellä ei ollut tietoa siitä, millainen paikka Konnusvesion, mutta hän kuvitteli, että paikalla on mahdollisesti voinut olla kannas järvienvälissä. M73 arveli, että nimi voisi olla peräisin rikkonaisesta maastosta. Hän perustelivastaustaan siten, että paikalla on kanavia, jotka on mahdollisesti pitänyt rakentaapaikalle juuri maaston rikkonaisuuden takia.Kahden haastateltavan mielessä Konnusvesi-nimi assosioitui hevosenkannuksiin. Esimerkiksi N66 ajatteli, että nimen taustalla on hevostermi kannus, joka onmyöhemmin muotoutunut konnus-asuun. M70 puolestaan pohti toisessa nimitulkinnassan,että nimi voisi liittyä rupikonnaan. M56a:n mielestä nimi vaikutti viittaavansukunimeen. Hän arveli nimen kehityksen edenneen siten, että järven rannalla asuneenhenkilön taloa on alettu ensin kutsua henkilönnimellä ja myöhemmin koko vesistöä onalettu nimittää talon mukaan. N57b oletti, että nimen määriteosa on johdettu vieraastakielestä, joko venäjästä tai ruotsista.
- Page 1 and 2:
PAIKANNIMEN MONET TARINATVarkautela
- Page 3 and 4:
SISÄLLYS1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA
- Page 5 and 6:
7.2. Vedenkokoumien osien, koskien
- Page 7 and 8:
1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA TAVOITTEE
- Page 9 and 10:
31) Millä tavoin maallikot selitt
- Page 11 and 12:
52. TEOREETTINEN TAUSTANimistöä p
- Page 13:
7näyttäytyy vahvana monissa sella
- Page 16 and 17:
10Mitä Savon nimeen tulee - - kert
- Page 18 and 19:
122.2. Typologinen nimistöntutkimu
- Page 20 and 21:
14Nissilän luokittelumallin heikko
- Page 22 and 23:
16määriteosa. Perusosa on nimenos
- Page 24 and 25:
181. Paikan sijainti, asema1.1. Tä
- Page 26 and 27:
20sisältö. Myöhemmin Kiviniemi o
- Page 28 and 29:
22ovat vaikuttavia tekijöitä murt
- Page 30 and 31:
24huomattiin nimistön käytön tut
- Page 32 and 33:
2635.)Tietoperäisten konnotaatioid
- Page 34 and 35:
28tutkimuksessa mukana olevien nimi
- Page 36 and 37:
30linen salamyhkäisyys ei saisi ke
- Page 38 and 39:
32ilmi se, kumpana nimenä haastate
- Page 40 and 41:
4. TULKINTOJA KUNTIEN NIMISTÄ344.1
- Page 42 and 43:
36N21 oli sekä kuullut että luken
- Page 44 and 45:
38vesistö on nimetty virran varrel
- Page 46 and 47:
40Hän arveli, että koska paikka o
- Page 48 and 49:
42vanhempi polvi on puhunut Nättim
- Page 50 and 51:
44loginen sekaantuminen suoni-sanaa
- Page 52 and 53:
46kylässä on 1500-luvulla asunut
- Page 54 and 55:
48Määriteliitynnäiset voivat muo
- Page 56 and 57:
50on pyörinyt veden varrella ja sa
- Page 58 and 59:
52muodostetut nimet yksiosaisiksi (
- Page 60 and 61:
54lisäksi myös Puurunen.Haastatel
- Page 62 and 63: 5617, 38; ST s. 183; SRM fol. 61v.)
- Page 64 and 65: 58todennäköisesti olisi karjalais
- Page 66 and 67: 605.1.2.2. Viinapuuhia Viinamäell
- Page 68 and 69: 62tai Hasinniemi-nimen osalta. Itse
- Page 70 and 71: 64nimestä tuli mieleen louna. Hän
- Page 72 and 73: 66sesti pakaraa ja lonkan seutua (P
- Page 74 and 75: 685.1.3. Yhdysnimet, joiden perusos
- Page 76 and 77: 70mukaan nimi Joutsenlahti ei ole k
- Page 78 and 79: 725.1.3.3. Akkojen AkonlahtiAkonlah
- Page 80 and 81: 74on nimetty tästä syystä.Kahdek
- Page 82 and 83: 765.1.4. Muut nimetTässä luvussa
- Page 84 and 85: 78Taival-sanalla on tutumman 'matka
- Page 86 and 87: 80voisi olla henkilönnimi. Kuusi m
- Page 88 and 89: 82paikan mukaan, ja N73:kin oli jos
- Page 90 and 91: 84N44 oletti nimen liittyvän ihmis
- Page 92 and 93: 86kuva(i)staa yhteyteen, koska vanh
- Page 94 and 95: 88voisi tarkoittaa jotain kalastusv
- Page 96 and 97: 90kaikkiaan 32. Kymmenessä tulkinn
- Page 98 and 99: 927. TULKINTOJA VESISTÖ- JA MAASTO
- Page 100 and 101: 947.1.2. Uinuva UnnukkaUnnukka on L
- Page 102 and 103: 96(Nuotio 1949: 156; Pekkarinen 196
- Page 104 and 105: 98helve 'kalvo- tai ripsumainen pal
- Page 106 and 107: 100”tuoksahtanut” muta. N73:lle
- Page 108 and 109: 1027.1.7. Kermainen KermajärviKerm
- Page 110 and 111: 104Siitti. Karemo on paikkaa nimest
- Page 114 and 115: 1087.2.3. Turjakkeen Turjanvirta 29
- Page 116 and 117: 110Tappuvirta-nimi voidaan liittä
- Page 118 and 119: 112Joutenlahti luvussa 5.1.3.2). Po
- Page 120 and 121: 114ämmä-nimiä on annettu monille
- Page 122 and 123: 116N47 arveli niin ikään, että k
- Page 124 and 125: 118hänelle syntynyt mielikuva paik
- Page 126 and 127: 120M56a puolestaan kuului niihin ha
- Page 128 and 129: 122lahtea hurulahdeksi eli turhaksi
- Page 130 and 131: 124on samantapainen huonovetinen la
- Page 132 and 133: 126jää säilyvät siellä kesäku
- Page 134 and 135: 128asustaa suohon vahvasti liittyv
- Page 136 and 137: 130teltavien käyttämien parafraas
- Page 138 and 139: 132Taulukko 1b. Maallikoiden nimens
- Page 140 and 141: 134ihminen pystyisi liikkumaan tiet
- Page 142 and 143: 136Kolmas alaluokista on ”muunlai
- Page 144 and 145: 1388.1.2.2. Maaperän, veden, mater
- Page 146 and 147: 140ensin mainittu tulkintatapa vois
- Page 148 and 149: 1428.1.3. Paikalla oleva, esiintyv
- Page 150 and 151: 144assosiaatioon. Assosiaatioihin j
- Page 152 and 153: 146vaikkei nimissä ole lA-ainesta
- Page 154 and 155: 1488.1.4.3. TapahtumaKolmas alaluok
- Page 156 and 157: 150nimen synnylle on jokin selvä s
- Page 158 and 159: 152nimen Laidunmäki kohdalla on va
- Page 160 and 161: 154parissa tulkinnassa näkyi myös
- Page 162 and 163:
156Taulukko 2a. Maallikoille paikan
- Page 164 and 165:
158Taulukko 2c. Maallikoille paikan
- Page 166 and 167:
160assosiaatioihin. Toisaalta täh
- Page 168 and 169:
162tulkinnoissaan olleet vakavissaa
- Page 170 and 171:
164ilmaisee paikan lajin eli sen, m
- Page 172 and 173:
166arkivet 4. Mariehamn: Tryckeri &
- Page 174 and 175:
168toimituksia 1122. Helsinki: Suom
- Page 176 and 177:
170SALMELAINEN, E. A. 1925: Lehtiä
- Page 178 and 179:
172SRM = Säämingin ja Rantasalmen
- Page 180 and 181:
LIITE 2Haastateltavien taustatiedot
- Page 182:
N56N57aN57bN59aN59bN60N66N69N71N73N