urn_nbn_fi_uef-20110091

137nimessä määriteosa riikki voisi tarkoittaa 'isoa'. Nimistöntutkijan näkökulmasta näissätulkinnoissa ongelmana on se, ettei nimien määriteosien genetiivimuotoisuus viittaa ensisijassa paikan ominaisuuteen, sillä sitä ilmaisevat määriteosat ovat lähes pelkästäännominatiivissa (ks. Niemi 1991: 45). Mikäli tarkoitteet olisi nimetty edellä mainittujenominaisuuksiensa mukaan, odotuksenmukaisemmat nimiasut olisivat *Suonijoki,*Kankkuharju, *Orinoro ja *Riikkineva. Sen sijaan Siitinselkä, Haukivuori ja Joutenlahtivoisivat teoriassa hyvinkin olla nimettyjä hahmonsa perusteella, kuten osa haastateltavistaarveli. Myös Huruslahden ja Ämmäkosken nimeämisperusteena voisi ollapaikkojen koko, mikäli nimien määriteosat hurus ja ämmä tarkoittaisivat 'isoa', kutenyksittäistapauksissa arveltiin.Vaikuttaa siltä, että maallikot arvelevat paikkoja nimetyn topografisen ulottuvuutensatai hahmonsa johdosta etenkin sellaisissa tapauksissa, joissa määriteosanäyttää ilmaisevan konkreettisesti havaittavaa muotoa, kuten ruumiinosaa (Suonenjoki,Kankunharju, Siitinselkä), esinettä (Kirvesniemi ja Kirveslahti) tai eläimen ulkomuotoa(Haukivuori, Joutenlahti, Orinnoro).Haastateltavat olivat myös sitä mieltä, ettei paikan topografinen ulottuvuus taihahmo käy nimeämisperusteeksi. Näitä näkemyksiä ei juuri perusteltu yhtä haastateltavaalukuun ottamatta. Hän oli esimerkiksi sitä mieltä, ettei Kirvesniemeä tai -lahteaole voitu nimetä muodon mukaan, koska kukaan ei ole nimenannon aikaan pystynytkatsomaan ylhäältäpäin, minkälaisia tarkoitteet ovat muodoltaan. Tällainen näkökantakuulostaa kieltämättä järkeenkäyvältä, mutta nimistöntutkija voisi kuitenkin olla asiastaeri mieltä. Kiviniemi nimittäin toteaa vesistönimien tutkimuksensa yhteydessä, ettäjärvien nimeäjät ovat arvatenkin olleet melko hyvin selvillä järvien muodosta, silläjärven kokonaiskuvan hahmottuminen veneellä liikkuvan eränkävijän mielessä on olluthänelle erittäin tärkeää. Siksipä ei voidakaan sanoa, että nimenantajan pitäisi päästätarkastelemaan tarkoitetta ylhäältäpäin voidakseen nimetä sen muodon perusteella.(Kiviniemi 1977: 18–19.) Sen sijaan saman haastateltavan ajatus siitä, ettei Yölinnunsalmennimi voi tulla linnun muodosta, koska nimessä mainitaan nimenomaan yölläesiintyvä lintu, on hyvä huomio ja osoittaa tavallaan nimistöntutkijan ajattelutapaa.Soisalon arveltiin saaneen nimensä siitä, että salo on ollut muodoltaan soikea jaPieksämäen arveltiin tarkoittaneen alun perin 'pientä mäkeä, pienmäkeä'. Nämätulkinnat olivat yksittäistapauksia ja perustuivat epäilyksittä sana-assosiaatioihin.