urn_nbn_fi_uef-20110091

159tulkinnoissakin oli eroa sen mukaan, mikä sana haastateltaville kulloinkin tuli mieleen.Esimerkiksi Huruslahti yhdistettiin sanoihin humus, huorata ~ huoruus, hurahtaa,hurutella, huru(s)-ukko, huurteinen ja suurus.Haastateltavat arvelivat nimiä syntyneen myös erisnimien, yleisimmin henkilönnimien,pohjalta. Nimiassosiaatioista oli jo edellä puhetta luvussa 8.1.4.1. Osittaintulkintoihin vaikutti nimien rakenne (lA-loppuiset nimet ja nimet, joiden määriteosa ongenetiivissä). Maallikoiden tuntuu olevan helppo tarjota erityisesti sukunimeä nimenetymologiseksi lähtökohdaksi silloin, kun mieleen ei tule muuta järjellistä selitystä.Eniten tulkintoja kertyi nimistä Varkaus (43), Laivalinnankatu (38), Viinamäki(38), Ämmäkoski (37) ja Lemmensillantie (36). Vähiten tulkintoja puolestaan keräsivätKuvansi (12), Leunanmäki (13), Joroinen (14) ja Hasimäki (15). Lukumäärissä on tokihuomioitava se, että viisi eniten tulkintoja kerännyttä nimeä olivat mukana jo kandidaatintutkielmassani,eli kaikki 38 tutkimukseeni osallistunutta henkilöä ovat saaneetmahdollisuuden selittää näiden nimien alkuperää. Vastaavasti kolme vähiten tulkintojakerännyttä nimeä tulivat tutkimukseeni mukaan myöhemmässä vaiheessa, joten niidenalkuperästä on saanut mahdollisuuden antaa arvionsa 24 haastateltavaa. LisäksiVarkaus-, Laivalinnankatu- ja Lemmensillantie-nimien kohdalla pitää muistaa, ettäetenkin Varkauden alkuperää selittävät tarinat olivat jo entuudestaan haastateltavillehyvinkin tuttuja ja että kaupungin historian tuntemus auttoi Laivalinnankadun jaLemmensillantien tulkinnoissa melkoisesti. Kuitenkin jos otetaan huomioon kaikkientutkimuksessani mukana olevien nimien tulkinnat, voi lukumääristä tehdä sen päätelmän,että nimien leksikaalinen läpinäkyvyys tai -näkymättömyys vaikuttaa siihen,millaisia nimiä on helppo ja millaisia vaikea tulkita.Kuten edeltä on käynyt ilmi, maallikoiden puhe paikannimistä on selvästi pääosinmetakieltä 1 (ks. luku 2.3): haastateltavat puhuivat nimistä pääosin kielen sanoinaja pohtivat nimen alkuperää nimeen sisältyvien kielellisten elementtien pohjalta.Nimitulkintoja, joissa nimen asiataustan selvittely ei lähtenyt ensisijaisesti nimenkielellisistä aineksista, oli huomattavasti vähemmän. Tällaiset tulkinnat perustuivatkonnotaatioihin. Ne liittyvät kaikkeen siihen tietoon, jota ihminen on kokemuksensakautta kerännyt nimen tarkoitteesta (ks. tarkemmin luku 2.3).Joidenkin tulkintojen kohdalla oli vaikea tietää, mihin ne pääasiassa perustuivat.Selkeästi ensisijaisesti konnotaatioihin pohjaavia tulkintoja oli ainoastaan 33 eli vainnoin 2 % tulkintojen kokonaismäärästä 47 . Määrän vähäisyys yllättää mutta osoittaa sen,että maallikot selittävät paikannimien syntyä tukeutumalla ensi sijassa sana- ja nimi-47 Lukumäärässä ei ole huomioitu niitä tulkintoja, joita haastateltavat eivät ole pitäneet nimeämisperusteena.