urn_nbn_fi_uef-20110091

124on samantapainen huonovetinen lahti, jossa vesi vaihtuu huonosti. N73:lle tuli nimenmääriteosasta mieleen iljettävä muta ja limaisuus, eikä hän sanomansa mukaan haluaisiuida tämännimisessä lahdessa. Kolme haastateltavaa arveli, että lahti on tullut likaiseksiihmisen toiminnan tuloksena. Esimerkiksi N69:n mukaan lahteen on voinut tulla jätteitätehtaan putken päästä. M73 pohti, olisiko paikalla ollut nimenannonaikainen vedenpuhdistamo,jonka jäteputkesta laskeutuvat jätteet ovat yhtyneet paikalliseen vesistöön.Edellä mainittujen kanssa samantapaisia ajatuksia oli myös M54:llä, joka aluksiarveli, että lahteen on laskettu jätevesiä ja lahti on saastunut, mutta jonka mielestätällainen tulkinta on kuitenkin kaukaa haettu sen takia, että nimet on annettu hänenmukaansa jo ennen kuin ihmiset ovat alkaneet sotkea paikkoja.7.3.5. Soiva SoisaloSoisalo on Leppävirran ja Heinäveden reittien välissä Kallaveden eteläpuolella olevaSuomen suurin saari, joka ulottuu Kuopion, Leppävirran, Heinäveden ja Varkaudenalueille. Nimi on tavattu vanhoista asiakirjoista muun muassa asuissa Soijsalo 1562,Sojsalo 1563, Soisalollda ja Såi salo 1620-luvulta. Nimen perusosa salo merkitsee'suurta, metsäistä saarta'. Nimiarkiston nimilippuun kirjattu tieto antaa olettaa paikansaaneen nimensä soistaan, sillä nimestäjän mukaan saaressa on paljon soita. (SRM fol.61; JHM fol. 96; Koponen 1991, NA; ST s. 73; SP s. 419.)Suomen murteiden kiimatermistöä tutkineen Jaakko Sivulan mukaan Soi(n)-alkuiset nimet selittyvät luontevimmin Soidin-alkuisten nimien lyhentymiksi. Esimerkiksimahdollinen alkuperäinen nimi *Soidinsalo olisi murteessa ollut muodossa*Soijinsalo ja lyhentynyt lopulta muotoon Soisalo. Nimeen voisi siis sisältyä lintujensoitimeen viittaava soidin-sana, joka on vallitsevana terminä etenkin kaakkois- jasavolaismurteissa vanhemman soidintermin kiiman sijasta. (Sivula 1989: 265–266; SP s.419.)19 haastateltavalla oli omaan mielikuvaan perustuva tulkintansa Soisalo-nimensynnystä. 13 arveli nimen liittyvän soimiseen, ääniin tai musiikkiin. Esimerkiksi N59barveli, että salolla on voitu kuulla esimerkiksi linnunlaulua. N77b pohti, onko alue ollutsen verran tasaista, että musiikki on kantautunut isolla alueella todella kauas. M70:nmielikuvan mukaan alueella on kaikunut paikan kallioisuuden takia tai sitten siellä onasunut pelimanni, joka on soitellut saloilla. N69:llä oli nimestä kaksi tulkintaa, joistatoisen mukaan puiden hakkuusta on käynyt pauke, joka on saanut salon ikään kuinsoimaan. N57b pohti nimestä seuraavaa: