urn_nbn_fi_uef-20110091

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO – UNIVERSITY OF EASTERN FINLANDTiedekunta – Faculty Osasto – SchoolFilosofinen tiedekunta Humanistinen osastoTekijät – AuthorJenni RimpeläinenTyön nimi – TitlePaikannimen monet tarinat. Varkautelaisten kansanetymologisia tulkintojakaupunkinsa ja sen lähialueiden paikannimistäPääaine – MainsubjectSuomen kieliTyön laji – LevelPro gradu -tutkielmaTiivistelmä – AbstractPäivämäärä –Date2.5.2011Sivumäärä –Number of pages172 s., 4 liites.Tutkielmassa tarkastellaan, millaisia kansanetymologisia tulkintoja varkautelaisillaon kaupunkinsa ja sen lähialueiden paikannimistä. Tutkielmassa selvitetään, millätavoin maallikot selittävät paikannimien syntyä ja mihin maallikoiden nimitulkinnatperustuvat.Tutkimuksen teoriataustana ovat nimistön etymologinen tutkimus eli nimien alkuperääselittävä tutkimus, nimistön typologinen tutkimus, johon kuuluu nimien janimisysteemien rakenteiden tutkiminen ja nimenantoperusteiden selvittäminen janiiden semanttinen luokittelu, sekä kansanlingvistinen tutkimus, jonka tehtävänä onanalysoida ei-lingvistien käsityksiä kielestä. Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemallavuosina 1920–1977 syntyneitä varkautelaisia. Maallikoiden nimitulkintojenluokittelussa on ollut apuna typologisesta nimistöntutkimuksesta tuttu syntaktissemanttinenpaikannimistön luokittelumalli.Maallikot selittävät paikannimien syntyä samoin keinoin kuin nimistöntutkijat: hearvelevat, että paikat ovat saaneet nimensä suhteestaan ihmiseen tai sen perusteella,mitä paikalla on nimenannon aikana ollut tai esiintynyt, millainen paikka on ollutominaisuudeltaan tai missä tai minkä lähellä paikka sijaitsee. Maallikoiden janimistöntutkijoiden nimenselitystapojen erot ilmenevät siinä, kuinka maallikothahmottavat nimen rakenteen vaikutuksen nimen sisältöön. Maallikot eivät välttämättätule pohtineeksi esimerkiksi sitä, että nimen määriteosan muoto (nominatiivi/genetiivi)pystyy osaltaan kertomaan siitä, millä perusteella entisaikojennimenantajat ovat paikkoja nimenneet. Maallikoilla ei myöskään usein ole käsitystäsiitä, minkä ikäisiä paikannimet ovat tai voivat olla.Maallikot selittävät paikannimien alkuperää käyttämällä apunaan nimistä mieleentulevia sana- ja nimiassosiaatioita. Eniten maallikot yhdistävät nimiä niitä äänteellisestimuistuttaviin, samankaltaisiin sanoihin. Tällöin nimitulkinnat saattavat perustuamelko vähäiseenkin äänteelliseen yhtäläisyyteen, mikä kertoo siitä, että maallikotajattelevat sanojen äänteellisen kehityksen olevan melko mielivaltaista. Paikannimeämisperusteen tulkitseminen sana-assosiaation avulla liittyy nimen leksikaaliseenmonitulkintaisuuteen tai läpinäkymättömyyteen. Nimen leksikaalinen läpinäkyvyystai -näkymättömyys vaikuttaa myös siihen, millaisia nimiä maallikoiden onhelppo ja millaisia vaikea tulkita.Maallikot puhuvat nimistä pääosin kielen sanoina ja pohtivat nimien alkuperäänimiin sisältyvien kielellisten elementtien pohjalta. Nimitulkinnat perustuvat sana- janimiassosiaatioita harvemmin konnotaatioihin, nimen tarkoitteeseen liittyvääntietoon. Silloin kun nimi on hämärä eikä herätä muunlaisia ajatuksia tai sana- tainimiassosiaatioita, maallikot tulkitsevat helposti, että nimeen sisältyy vierasperäinentai merkitykseltään hämärtynyt sana.Avainsanat – Keywordspaikannimi, kansanetymologia, nimeämisperuste, etymologinen tutkimus,typologinen nimistöntutkimus, kansanlingvistiikka