urn_nbn_fi_uef-20110091

38vesistö on nimetty virran varrella kasvaneiden leppien mukaan ja sitten paikka (kunta)virran mukaan. N54 oli lukenut tästä nimiselityksestä, mutta hän piti sitä kaikistalukemistaan tulkinnoista epäuskottavimpana.Seitsemälle haastateltavalle nimi, tai oikeastaan sen määriteosa leppä, toimieleen veren. Viisi pohti, voisiko nimi jollain tavalla liittyä veren virtaamiseen taitaisteluihin paikalla; kahdella vastaus perustui omaan mielikuvaan, kaksi oli lukenutselityksestä ja yksi kuullut siitä. M51b esimerkiksi arveli, että nimen määriteosa leppävoi viitata punaiseen ja liittyä lepän väriin tai myös vereen. Hän tuumi, että virta onehkä voinut olla rajapaikka, jolla on aikoinaan taisteltu. N73 oli kuullut, että paikalla onkäyty muinoin taistelu, jolloin koko virta värjäytyi punaiseksi. Hän tiesi, että lepällätarkoitetaan vanhalla kielellä punaista tai verta. Hän vertasi Leppävirta-nimeä leppäkerttuun,jonka määriteosa leppä ei viittaa puuhun vaan punaiseen väriin. M43puolestaan oli sitä mieltä, että koska Leppävirta-nimi on vanhempi kuin Suomen sota,se ei voi liittyä leppä-sanaan merkityksessä 'veri'.N54 oli lukenut yhtenä nimiselityksenä, että nimi olisi alun perin ollut Läpvirta'läpivirta' ja että nimi olisi tullut siitä, että virta virtaa jonkin vanhan asuinalueen läpi.N21 pohti, että paikalla on voinut asua paljon leppämetsien mukaan nimensä saaneitaLeppäsiä, jotka puolestaan ovat antaneet nimen pitäjälle. N71 liitti Leppävirta-nimenpaikan ominaisuuteen: nimestä tuli hänelle mieleen, että se liittyy jotenkin paikanrehevyyteen ja lehtomaisuuteen, ja hän arveli paikan olevan hyvää viljelysmaata.4.3. Joron jäljillä JoroisissaJoroinen on Varkauden eteläinen naapurikunta Etelä-Savon puolella. Nimen vanhojakirjoitusasuja ovat muun muassa Ioros 1552, Joros 1552, Jorois Sochn 1666 ja JoroisSocken 1874. Joroisten seurakunnan perustamisajankohtana pidetään vuotta 1631.Nimiarkiston nimilippuihin ei ole kirjattu paikan nimeämisperustetta; sen sijaan niissätiedetään kertoa, että Joroista ovat toispitäjäläiset kutsuneet Pariisiksi ja joroislaisiaperseennuolijiksi, minkä paikkakuntalaiset itse ovat arvelleet johtuvan heidän vieraanvaraisuudestaanja ystävällisyydestään. (SP s. 109; JoMa KLH nro 178; ks. Laukkanen1961, NA; Kuvaja 1970, NA).Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Joroinen-nimen on täytynyt syntyä jovarhaiskeskiajalla. Kristinusko omaksuttiin Etelä-Savoon aluksi kreikkalaiskatolisenkirkon levittämänä, ja nimi Joroinen sisältää suomalaiskarjalaisen muodon ortodoksisestaristimänimestä Joro ~ Joroi (ven. Jerofei < kreik. Hierotheos). Ortodoksisten