44loginen sekaantuminen suoni-sanaan. (SP s. 431; ks. myös Nissilä 1962: 103. Suonenjoki-nimenoikeakielisestä asusta on kirjoittanut mielipiteensä Heikki Ojansuu Virittäjässä1904; ks. O. 1904: 52.)17 haastateltavalla oli omaan mielikuvaan perustuva tulkintansa nimen alkuperästä.Yhtä lukuun ottamatta kaikki arvelivat nimen liittyvän suoni-sanaan. 12 heistäarveli nimeen liittyvän vertauskuvallisuutta, eli he pitivät nimeä eräänlaisena vertailunimenä(ks. luku 2.2). Suonenjoki oli siis heidän mielikuvansa mukaan 'joki (yhdenhaastateltavan tulkinnassa paikka), joka muistuttaa suonta'. Esimerkiksi N77b pohti,onko Suonenjoki haarautuva joki, josta lähtee paljon pieniä joenhaaroja, jotka olisivatikään kuin suonia. M73 arveli joen toimivan suonena eli yhdysjokena kahden vesistönvälillä. Joen kautta on pystytty kuljettamaan tavaraa, esimerkiksi tukkeja, vesistöstätoiseen. N60 aprikoi, että paikka, jonne kylä on rakennettu, voi olla pitkä ja kapea kuinsuoni. Hän otaksui paikan saaneen nimensä tämän takia sekä siitä, että joki kulkeekeskellä kylää. M54 arveli kahden muun haastateltavan tavoin, että paikasta tuleemieleen suoni siksi, että se on samalla tavalla merkityksellinen kuin verisuoni onihmiselle.N66:lla oli Suonenjoki-nimen alkuperästä kolmekin tulkintaa. Nimen alku suosai hänet miettimään, onko kyseessä alun perin ollut 'suojoki'. Siten soinen joki-ilmauksesta olisi saatu nimi Suonenjoki. N57b:llä oli nimestä seuraavat kaksi tulkintaa,joista hän piti jälkimmäistä todennäköisempänä:No sehä täytyy ollaj joki josta, joka on sitten, se vois ollas, o¡kohan sitähaluttu nimittääs Suomenjoeksi mutta ku ei se ole ainut joki ni sitte on sevverram muutettu että Suonenjoki. Tai sitten o¡ko, o¡ko löydettyj jokuvesisuoni, että, että se joki on lähtenys siitä suonesta.Myös N73 arveli, että jossain maan sisällä on ollut joko vesi- tai malmisuonia, joistapaikka on saanut nimensä. Kahdelle haastateltavalle nimestä tuli mieleen suoneniskentä:muun muassa N66:n erään tulkinnan mukaan paikka on voitu nimetä paikalla asuneensuoneniskijän, kupparin tai lääkärin mukaan. M56a oli se haastateltava, joka ei uskonutnimen liittyvän verisuoneen sen enempää suoraan kuin epäsuoraankaan. Sen sijaan hänarveli paikan nimetyn jonkin sukunimen mukaan.
454.7. Lampi kankaalla KangaslammillaKangaslampi on entinen kunta, josta tuli Varkauden kunnanosa vuoden 2005 alussa.Kangaslampi perustettiin vuonna 1862 rukoushuonekunnaksi; itsenäinen seurakuntasiitä tuli vuonna 1894. Kunta sai nimensä kirkonkylän itäpuolella olevan pienenKangaslammen mukaan, eli nimi on metonyyminen siirrynnäinen. Nimestäjän mukaanlampi taasen on nimetty sijainnistaan kankaiden keskellä. Nimen esittäminen parafraasinavoisi kuulua 'lähellä kangasta oleva lampi, kankaalla oleva lampi'. Nimenmääriteosana olevan kangas-sanan merkitys 'hiekkaperäinen, metsää kasvava harjanne'tunnetaan laajalti. (SP s. 132; Åstedt 1956, NA; ks. Kiviniemi ym. 1974: 9.)Haastateltavista 22:lla oli omaan mielikuvaan perustuva tulkinta Kangaslampinimenalkuperästä. Kahdeksan haastateltavaa arveli paikan saaneen nimensä maaperänominaisuuden vuoksi. Muiden muassa N59b oli sitä mieltä, että nimi tulee maastonmukaan, sillä alueella on melko paljon kangasmaastoa. Kuuden haastateltavan tulkinnanlähtökohtana oli paikalla sijaitseva lampi. Esimerkiksi M54 sanoi nimestä seuraavaa:No joo se o semmone, no lampi, lampi ol lampi eli pieni järvi tämmönejjossakin, ka¡kaalla jos yhistetään nää nimet Ka¡¡aslampi on hyvinsemmone, mum mielestä yleinej ja perinteinen nimi ympäris Suomee. ––. Minusta nii¡kun ihas suora johdannainen sanan alakuosasta ja sanalloppuosasta, ka¡kaalla oleva lampi.Myös M56a:n mukaan nimi viittaa lampeen, joka on keskellä kangasta. Hän olikuitenkin sitä mieltä, ettei tämä seikka voi olla nimen taustalla, koska siinä ei olisimitään järkeä; paikkakunta kun sijaitsee ison järven rannalla.Kolme haastateltavaa liitti nimen kankaiden valmistukseen. M74 esimerkiksipohti, että lammen rannalla on voitu tehdä paljon kangasta. Kaksi haastateltavaa arvelipaikan nimetyn siksi, että siellä on asunut kankaankutojia, ja kaksi sen mukaan, mitäpaikalla on tehty: N77b arveli, että lammessa on ennen vanhaan pesty tai värjättykankaita, ja N66 puolestaan tuumaili, että kankaat ovat olleet lammessa liossa ja niitä onvirutettu lammessa.4.8. Jäppilän JäppisetJäppilä on Pieksänmaan kuntaan vuoden 2004 ja Pieksänmäen kaupunkiin vuoden 2007alusta liitetty entinen kunta. Eräs nimen vanha kirjoitusasu on Jäppiläby 1666. Jäppilän
- Page 1 and 2: PAIKANNIMEN MONET TARINATVarkautela
- Page 3 and 4: SISÄLLYS1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA
- Page 5 and 6: 7.2. Vedenkokoumien osien, koskien
- Page 7 and 8: 1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA TAVOITTEE
- Page 9 and 10: 31) Millä tavoin maallikot selitt
- Page 11 and 12: 52. TEOREETTINEN TAUSTANimistöä p
- Page 13: 7näyttäytyy vahvana monissa sella
- Page 16 and 17: 10Mitä Savon nimeen tulee - - kert
- Page 18 and 19: 122.2. Typologinen nimistöntutkimu
- Page 20 and 21: 14Nissilän luokittelumallin heikko
- Page 22 and 23: 16määriteosa. Perusosa on nimenos
- Page 24 and 25: 181. Paikan sijainti, asema1.1. Tä
- Page 26 and 27: 20sisältö. Myöhemmin Kiviniemi o
- Page 28 and 29: 22ovat vaikuttavia tekijöitä murt
- Page 30 and 31: 24huomattiin nimistön käytön tut
- Page 32 and 33: 2635.)Tietoperäisten konnotaatioid
- Page 34 and 35: 28tutkimuksessa mukana olevien nimi
- Page 36 and 37: 30linen salamyhkäisyys ei saisi ke
- Page 38 and 39: 32ilmi se, kumpana nimenä haastate
- Page 40 and 41: 4. TULKINTOJA KUNTIEN NIMISTÄ344.1
- Page 42 and 43: 36N21 oli sekä kuullut että luken
- Page 44 and 45: 38vesistö on nimetty virran varrel
- Page 46 and 47: 40Hän arveli, että koska paikka o
- Page 48 and 49: 42vanhempi polvi on puhunut Nättim
- Page 52 and 53: 46kylässä on 1500-luvulla asunut
- Page 54 and 55: 48Määriteliitynnäiset voivat muo
- Page 56 and 57: 50on pyörinyt veden varrella ja sa
- Page 58 and 59: 52muodostetut nimet yksiosaisiksi (
- Page 60 and 61: 54lisäksi myös Puurunen.Haastatel
- Page 62 and 63: 5617, 38; ST s. 183; SRM fol. 61v.)
- Page 64 and 65: 58todennäköisesti olisi karjalais
- Page 66 and 67: 605.1.2.2. Viinapuuhia Viinamäell
- Page 68 and 69: 62tai Hasinniemi-nimen osalta. Itse
- Page 70 and 71: 64nimestä tuli mieleen louna. Hän
- Page 72 and 73: 66sesti pakaraa ja lonkan seutua (P
- Page 74 and 75: 685.1.3. Yhdysnimet, joiden perusos
- Page 76 and 77: 70mukaan nimi Joutsenlahti ei ole k
- Page 78 and 79: 725.1.3.3. Akkojen AkonlahtiAkonlah
- Page 80 and 81: 74on nimetty tästä syystä.Kahdek
- Page 82 and 83: 765.1.4. Muut nimetTässä luvussa
- Page 84 and 85: 78Taival-sanalla on tutumman 'matka
- Page 86 and 87: 80voisi olla henkilönnimi. Kuusi m
- Page 88 and 89: 82paikan mukaan, ja N73:kin oli jos
- Page 90 and 91: 84N44 oletti nimen liittyvän ihmis
- Page 92 and 93: 86kuva(i)staa yhteyteen, koska vanh
- Page 94 and 95: 88voisi tarkoittaa jotain kalastusv
- Page 96 and 97: 90kaikkiaan 32. Kymmenessä tulkinn
- Page 98 and 99: 927. TULKINTOJA VESISTÖ- JA MAASTO
- Page 100 and 101:
947.1.2. Uinuva UnnukkaUnnukka on L
- Page 102 and 103:
96(Nuotio 1949: 156; Pekkarinen 196
- Page 104 and 105:
98helve 'kalvo- tai ripsumainen pal
- Page 106 and 107:
100”tuoksahtanut” muta. N73:lle
- Page 108 and 109:
1027.1.7. Kermainen KermajärviKerm
- Page 110 and 111:
104Siitti. Karemo on paikkaa nimest
- Page 112 and 113:
106sukupuolielimien alueelle, mutta
- Page 114 and 115:
1087.2.3. Turjakkeen Turjanvirta 29
- Page 116 and 117:
110Tappuvirta-nimi voidaan liittä
- Page 118 and 119:
112Joutenlahti luvussa 5.1.3.2). Po
- Page 120 and 121:
114ämmä-nimiä on annettu monille
- Page 122 and 123:
116N47 arveli niin ikään, että k
- Page 124 and 125:
118hänelle syntynyt mielikuva paik
- Page 126 and 127:
120M56a puolestaan kuului niihin ha
- Page 128 and 129:
122lahtea hurulahdeksi eli turhaksi
- Page 130 and 131:
124on samantapainen huonovetinen la
- Page 132 and 133:
126jää säilyvät siellä kesäku
- Page 134 and 135:
128asustaa suohon vahvasti liittyv
- Page 136 and 137:
130teltavien käyttämien parafraas
- Page 138 and 139:
132Taulukko 1b. Maallikoiden nimens
- Page 140 and 141:
134ihminen pystyisi liikkumaan tiet
- Page 142 and 143:
136Kolmas alaluokista on ”muunlai
- Page 144 and 145:
1388.1.2.2. Maaperän, veden, mater
- Page 146 and 147:
140ensin mainittu tulkintatapa vois
- Page 148 and 149:
1428.1.3. Paikalla oleva, esiintyv
- Page 150 and 151:
144assosiaatioon. Assosiaatioihin j
- Page 152 and 153:
146vaikkei nimissä ole lA-ainesta
- Page 154 and 155:
1488.1.4.3. TapahtumaKolmas alaluok
- Page 156 and 157:
150nimen synnylle on jokin selvä s
- Page 158 and 159:
152nimen Laidunmäki kohdalla on va
- Page 160 and 161:
154parissa tulkinnassa näkyi myös
- Page 162 and 163:
156Taulukko 2a. Maallikoille paikan
- Page 164 and 165:
158Taulukko 2c. Maallikoille paikan
- Page 166 and 167:
160assosiaatioihin. Toisaalta täh
- Page 168 and 169:
162tulkinnoissaan olleet vakavissaa
- Page 170 and 171:
164ilmaisee paikan lajin eli sen, m
- Page 172 and 173:
166arkivet 4. Mariehamn: Tryckeri &
- Page 174 and 175:
168toimituksia 1122. Helsinki: Suom
- Page 176 and 177:
170SALMELAINEN, E. A. 1925: Lehtiä
- Page 178 and 179:
172SRM = Säämingin ja Rantasalmen
- Page 180 and 181:
LIITE 2Haastateltavien taustatiedot
- Page 182:
N56N57aN57bN59aN59bN60N66N69N71N73N