11.07.2015 Views

urn_nbn_fi_uef-20110091

urn_nbn_fi_uef-20110091

urn_nbn_fi_uef-20110091

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

44loginen sekaantuminen suoni-sanaan. (SP s. 431; ks. myös Nissilä 1962: 103. Suonenjoki-nimenoikeakielisestä asusta on kirjoittanut mielipiteensä Heikki Ojansuu Virittäjässä1904; ks. O. 1904: 52.)17 haastateltavalla oli omaan mielikuvaan perustuva tulkintansa nimen alkuperästä.Yhtä lukuun ottamatta kaikki arvelivat nimen liittyvän suoni-sanaan. 12 heistäarveli nimeen liittyvän vertauskuvallisuutta, eli he pitivät nimeä eräänlaisena vertailunimenä(ks. luku 2.2). Suonenjoki oli siis heidän mielikuvansa mukaan 'joki (yhdenhaastateltavan tulkinnassa paikka), joka muistuttaa suonta'. Esimerkiksi N77b pohti,onko Suonenjoki haarautuva joki, josta lähtee paljon pieniä joenhaaroja, jotka olisivatikään kuin suonia. M73 arveli joen toimivan suonena eli yhdysjokena kahden vesistönvälillä. Joen kautta on pystytty kuljettamaan tavaraa, esimerkiksi tukkeja, vesistöstätoiseen. N60 aprikoi, että paikka, jonne kylä on rakennettu, voi olla pitkä ja kapea kuinsuoni. Hän otaksui paikan saaneen nimensä tämän takia sekä siitä, että joki kulkeekeskellä kylää. M54 arveli kahden muun haastateltavan tavoin, että paikasta tuleemieleen suoni siksi, että se on samalla tavalla merkityksellinen kuin verisuoni onihmiselle.N66:lla oli Suonenjoki-nimen alkuperästä kolmekin tulkintaa. Nimen alku suosai hänet miettimään, onko kyseessä alun perin ollut 'suojoki'. Siten soinen joki-ilmauksesta olisi saatu nimi Suonenjoki. N57b:llä oli nimestä seuraavat kaksi tulkintaa,joista hän piti jälkimmäistä todennäköisempänä:No sehä täytyy ollaj joki josta, joka on sitten, se vois ollas, o¡kohan sitähaluttu nimittääs Suomenjoeksi mutta ku ei se ole ainut joki ni sitte on sevverram muutettu että Suonenjoki. Tai sitten o¡ko, o¡ko löydettyj jokuvesisuoni, että, että se joki on lähtenys siitä suonesta.Myös N73 arveli, että jossain maan sisällä on ollut joko vesi- tai malmisuonia, joistapaikka on saanut nimensä. Kahdelle haastateltavalle nimestä tuli mieleen suoneniskentä:muun muassa N66:n erään tulkinnan mukaan paikka on voitu nimetä paikalla asuneensuoneniskijän, kupparin tai lääkärin mukaan. M56a oli se haastateltava, joka ei uskonutnimen liittyvän verisuoneen sen enempää suoraan kuin epäsuoraankaan. Sen sijaan hänarveli paikan nimetyn jonkin sukunimen mukaan.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!