urn_nbn_fi_uef-20110091

107harjoittaneet muuta luvatonta toimintaa. M54 pohti nimestä seuraavaa:Mää nii¡kun, liittäsin – – Konnuksen, uittoon. – –. Sillä voi ollaj jokuihan, tekemistä tai työvälinettä, tarkottava, as- asia. – –.– –.– – kyl mää ajattelisin et tää Konnus on nii¡kut tämmöne, tämmönentässähä on tää puunuitto olluk kaike¡ kaikkiaa¡kit tällä alueella tänteollisuuden takia ni vie- paljov vahvempaa kum mitä se tänä päivänä onni, sen näitte, siihe, nii¡kun uiton ja teollisuude¡ kautta ov varmaantullup paik-, paikannimiä, -ki’ ’aika paljon.M54 kertoi kuulleensa, että nimi olisi muunneltu konnuus-sanasta, mutta hän ei uskonuttämän selityksen pitävän paikkaansa. Neljä haastateltavaa sen sijaan arveli, että Konnusnimilläja konnuus-sanalla voisi hyvinkin olla tekemistä toistensa kanssa; kaksi heistäoli lukenut ja yksi lukenut ja kuullut tämäntapaisesta selityksestä ja yhdellä tulkintaperustui omaan mielikuvaan. N54 esimerkiksi oli lukenut nimen voivan olla peräisintoisaalta menneiden sotien rajakahakoista tai toisaalta siitä, että alueella on ollutkierteleviä roistoja ja konnia.M51a arveli, että konnus voisi olla jonkinlainen johdannainen Pohjois-Suomenköngäs 'pieni putous' -sanasta. M51b puolestaan oletti, että nimi voisi liittyä kannakseenja olla alun perin ollut *Kannasvesi. Hän pohti, olisivatko sanat kannas ja konnusvoineet tarkoittaa joskus samaa. Hänellä ei ollut tietoa siitä, millainen paikka Konnusvesion, mutta hän kuvitteli, että paikalla on mahdollisesti voinut olla kannas järvienvälissä. M73 arveli, että nimi voisi olla peräisin rikkonaisesta maastosta. Hän perustelivastaustaan siten, että paikalla on kanavia, jotka on mahdollisesti pitänyt rakentaapaikalle juuri maaston rikkonaisuuden takia.Kahden haastateltavan mielessä Konnusvesi-nimi assosioitui hevosenkannuksiin. Esimerkiksi N66 ajatteli, että nimen taustalla on hevostermi kannus, joka onmyöhemmin muotoutunut konnus-asuun. M70 puolestaan pohti toisessa nimitulkinnassan,että nimi voisi liittyä rupikonnaan. M56a:n mielestä nimi vaikutti viittaavansukunimeen. Hän arveli nimen kehityksen edenneen siten, että järven rannalla asuneenhenkilön taloa on alettu ensin kutsua henkilönnimellä ja myöhemmin koko vesistöä onalettu nimittää talon mukaan. N57b oletti, että nimen määriteosa on johdettu vieraastakielestä, joko venäjästä tai ruotsista.