90kaikkiaan 32. Kymmenessä tulkinnassa arveltiin, että kosken äärellä on täytynyt huutaa.Esimerkiksi M55a oletti, että koskessa on ollut niin kova virta, että on ollut pakkohuutaa, jos on halunnut tulla kuulluksi. Niin ikään kymmenessä tulkinnassa arveltiin,että ihmisten on täytynyt huutaa kosken yli. Muun muassa N59b ajatteli, että kunkosken yli on haluttu päästä, on viestitty huutamalla, että jonkun pitäisi tulla hakemaantoiselta puolelta.N77a ja N77b arvelivat, että huutaminen liittyy koskenlaskuun. EsimerkiksiN77b:n mukaan ihmiset ovat voineet huutaa koskea laskiessaan, jolloin kalliot ovatkaikuneet hyvin. N57b:lle ja N54:lle nimestä tuli mieleen huutolaislapset. N54 arveli,että paikalla on pidetty huutolaislapsista lakihuutajaisia. N69:llä oli nimestä kolmetulkintaa, joista yksi liittyi myös huutolaisiin:Tai sittet tuli vielä yks asia mielee että, oiskos siellä voinu olla, siellähäntaitaa ollan niitä isoja, kartanoita siellä Huutokoskella jokune, että oiskosiellä voinu ollaj jotakih huutolaisia niim paljon näissä taloissa aikonaan.Taij jossakin talossa siellä, et se olis että ne on ne huutolaiset käypi siinäkoskella vaikka uimassa ni, siitä ois voinut tulla se nimi myös.N69:llä oli nimelle myös ikävämpi selitys: hänelle tuli mieleen, että koski on voinut ollaitsemurhapaikka, jonne ihmiset ovat hypänneet ja huutaneet mennessään. N59b:n toisentulkinnan mukaan paikalla on voitu huudattaa laivoja ja myöhemmin junia. M50b taaspohti, olisiko paikka voinut saada nimensä tapahtumasta, jossa koski on huudettu joskushuutokaupasta.M54, M73 ja N73 pohtivat, että Huutokoski-nimi voisi ihmisen huutamisenlisäksi liittyä kosken ominaisuuteen. He kaikki arvelivat, että kosken jylinä on voinutolla niin voimakas, että se on muistuttanut huutamista.6.5. Karvojen nyljentää KarviossaKarvio on kylä Heinäveden kunnassa. Karviossa on Karvionkoski ja sen alla virtaisasalmi, Karvionvirta, joiden rannalla kylän keskus sijaitsee. Karvio on kuulunut ennenRantasalmelle. Paikannimikirjan mukaan Rantasalmella on ollut muun muassa Karvianniemi(Karffuian Niemi 1562–63), ja rantasalmelaisnimien mallin mukaan Heinävedelläkinon annettu *Karvian-alkuisia nimiä, jotka ovat myöhemmin muuttuneetKarvion-alkuisiksi. Tärkeällä Karvionkoskella on ollut vanhempikin nimi, joka on jokadonnut. Karvionkoski on kirjattu vuodelta 1862 peräisin olevaan karttaan nimellä
91Karvio forss. (SP s. 141; JoMa KLH nro 29.)Issakainen kertoo Pekka Taskisen esittäneen, että Karvio-nimellä on yhteyssaamen kieleen: saamenkielinen sana karvio tarkoittaisi silta-arkkua. Taskisen muistelunmukaan Karvion sillalta ylävirtaan katsottaessa näkyy jokin kivi tai luoto, jota virran ylipyrkineet ovat hyvinkin voineet käyttää eräänlaisena silta-arkkuna. (Issakainen 2008:40.)Haastateltavista 15:llä oli tulkinta Karvio-nimen alkuperästä. Kahdeksallenimestä tuli mieleen sukunimi Karvinen ~ Karvonen, ja seitsemän uskoi nimen liittyväntähän. Esimerkiksi M50b arveli, että nimi on peräisin Karvisista, sillä seudulla asuu yhäpaljon Karvisia. Sen sijaan N69 ei uskonut, että paikan nimi tulee Karvinen-sukunimestä;tällainen selitys on hänen mielestään kaukaa haettu.Kolme haastateltavaa pohti, olisiko paikka voinut saada nimensä ominaisuutensaperusteella. N47 mietti, että koska paikalla on koski, Karvio-nimi voisi liittyä jollaintavalla karikkoon ja kivikkoon. Myös N54 arveli, että karvio voisi olla jokin koskipaikkaakuvaava vanha sana. Toisaalta hän mietti sitä, että koska Karvio on vesireittikuten Kermajärvikin, nimi voisi pohjautua joidenkin kulkijoiden kokemuksiin paikasta.M70 tiesi kokemuksensa perusteella, että virta on kalaisa ja Karvio hyvä kalastusalue.Hän arveli, että kalaisuus voisi liittyä nimeenkin. Hänen toisen tulkintansa mukaanpaikalla on voinut olla myös karviaismarjapusikkoja, joiden takia paikka on nimetty.Myös N66:lle nimestä tuli ensimmäisenä mieleen karviaismarja, mutta hän eikuitenkaan uskonut, että nimi liittyisi siihen. Seuraavaksi hänelle tuli mieleen karva, jahän arveli nimen liittyvän maatalouteen ja lampaisiin. Hän alkoi kuitenkin pohtia, etteilampaalla ole karvoja vaan villoja, eikä enää ollutkaan varma siitä, voiko nimeä liittääkarvoihin. Viimeiseksi hän ehdotti, että nimi voisi liittyä karvaamiseen. Hän arveli senolevan jonkinlainen maataloustermi ja oli lopulta sitä mieltä, että nimi Karvio on tullutkarvaamisesta. Myös N77b:lle nimestä tuli mieleen karva. Hän arveli karvojen liittyvännimeen siten, että Karvio on ollut paikka, jossa eläimiltä on nyljetty turkki.N57b arveli, että nimi voisi olla peräisin jostain vieraskielisestä sanasta. M73uskoi nimen liittyvän vesistöön. Hän arveli, että karvio voisi olla paikalliseen tukkilaiskulttuuriintai koskenlaskuun liittyvä termi. M54:lle nimestä tuli mieleen Karvionkievari ja sukunimi Karvio. Hän arveli, että kievari on voinut alun perin olla Karvionimisenhenkilön omistama ja että paikkakunta on saanut nimensä kievarin mukaan,sillä kievarikulttuuri on melko vanhaa.
- Page 1 and 2:
PAIKANNIMEN MONET TARINATVarkautela
- Page 3 and 4:
SISÄLLYS1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA
- Page 5 and 6:
7.2. Vedenkokoumien osien, koskien
- Page 7 and 8:
1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA TAVOITTEE
- Page 9 and 10:
31) Millä tavoin maallikot selitt
- Page 11 and 12:
52. TEOREETTINEN TAUSTANimistöä p
- Page 13:
7näyttäytyy vahvana monissa sella
- Page 16 and 17:
10Mitä Savon nimeen tulee - - kert
- Page 18 and 19:
122.2. Typologinen nimistöntutkimu
- Page 20 and 21:
14Nissilän luokittelumallin heikko
- Page 22 and 23:
16määriteosa. Perusosa on nimenos
- Page 24 and 25:
181. Paikan sijainti, asema1.1. Tä
- Page 26 and 27:
20sisältö. Myöhemmin Kiviniemi o
- Page 28 and 29:
22ovat vaikuttavia tekijöitä murt
- Page 30 and 31:
24huomattiin nimistön käytön tut
- Page 32 and 33:
2635.)Tietoperäisten konnotaatioid
- Page 34 and 35:
28tutkimuksessa mukana olevien nimi
- Page 36 and 37:
30linen salamyhkäisyys ei saisi ke
- Page 38 and 39:
32ilmi se, kumpana nimenä haastate
- Page 40 and 41:
4. TULKINTOJA KUNTIEN NIMISTÄ344.1
- Page 42 and 43:
36N21 oli sekä kuullut että luken
- Page 44 and 45:
38vesistö on nimetty virran varrel
- Page 46 and 47: 40Hän arveli, että koska paikka o
- Page 48 and 49: 42vanhempi polvi on puhunut Nättim
- Page 50 and 51: 44loginen sekaantuminen suoni-sanaa
- Page 52 and 53: 46kylässä on 1500-luvulla asunut
- Page 54 and 55: 48Määriteliitynnäiset voivat muo
- Page 56 and 57: 50on pyörinyt veden varrella ja sa
- Page 58 and 59: 52muodostetut nimet yksiosaisiksi (
- Page 60 and 61: 54lisäksi myös Puurunen.Haastatel
- Page 62 and 63: 5617, 38; ST s. 183; SRM fol. 61v.)
- Page 64 and 65: 58todennäköisesti olisi karjalais
- Page 66 and 67: 605.1.2.2. Viinapuuhia Viinamäell
- Page 68 and 69: 62tai Hasinniemi-nimen osalta. Itse
- Page 70 and 71: 64nimestä tuli mieleen louna. Hän
- Page 72 and 73: 66sesti pakaraa ja lonkan seutua (P
- Page 74 and 75: 685.1.3. Yhdysnimet, joiden perusos
- Page 76 and 77: 70mukaan nimi Joutsenlahti ei ole k
- Page 78 and 79: 725.1.3.3. Akkojen AkonlahtiAkonlah
- Page 80 and 81: 74on nimetty tästä syystä.Kahdek
- Page 82 and 83: 765.1.4. Muut nimetTässä luvussa
- Page 84 and 85: 78Taival-sanalla on tutumman 'matka
- Page 86 and 87: 80voisi olla henkilönnimi. Kuusi m
- Page 88 and 89: 82paikan mukaan, ja N73:kin oli jos
- Page 90 and 91: 84N44 oletti nimen liittyvän ihmis
- Page 92 and 93: 86kuva(i)staa yhteyteen, koska vanh
- Page 94 and 95: 88voisi tarkoittaa jotain kalastusv
- Page 98 and 99: 927. TULKINTOJA VESISTÖ- JA MAASTO
- Page 100 and 101: 947.1.2. Uinuva UnnukkaUnnukka on L
- Page 102 and 103: 96(Nuotio 1949: 156; Pekkarinen 196
- Page 104 and 105: 98helve 'kalvo- tai ripsumainen pal
- Page 106 and 107: 100”tuoksahtanut” muta. N73:lle
- Page 108 and 109: 1027.1.7. Kermainen KermajärviKerm
- Page 110 and 111: 104Siitti. Karemo on paikkaa nimest
- Page 112 and 113: 106sukupuolielimien alueelle, mutta
- Page 114 and 115: 1087.2.3. Turjakkeen Turjanvirta 29
- Page 116 and 117: 110Tappuvirta-nimi voidaan liittä
- Page 118 and 119: 112Joutenlahti luvussa 5.1.3.2). Po
- Page 120 and 121: 114ämmä-nimiä on annettu monille
- Page 122 and 123: 116N47 arveli niin ikään, että k
- Page 124 and 125: 118hänelle syntynyt mielikuva paik
- Page 126 and 127: 120M56a puolestaan kuului niihin ha
- Page 128 and 129: 122lahtea hurulahdeksi eli turhaksi
- Page 130 and 131: 124on samantapainen huonovetinen la
- Page 132 and 133: 126jää säilyvät siellä kesäku
- Page 134 and 135: 128asustaa suohon vahvasti liittyv
- Page 136 and 137: 130teltavien käyttämien parafraas
- Page 138 and 139: 132Taulukko 1b. Maallikoiden nimens
- Page 140 and 141: 134ihminen pystyisi liikkumaan tiet
- Page 142 and 143: 136Kolmas alaluokista on ”muunlai
- Page 144 and 145: 1388.1.2.2. Maaperän, veden, mater
- Page 146 and 147:
140ensin mainittu tulkintatapa vois
- Page 148 and 149:
1428.1.3. Paikalla oleva, esiintyv
- Page 150 and 151:
144assosiaatioon. Assosiaatioihin j
- Page 152 and 153:
146vaikkei nimissä ole lA-ainesta
- Page 154 and 155:
1488.1.4.3. TapahtumaKolmas alaluok
- Page 156 and 157:
150nimen synnylle on jokin selvä s
- Page 158 and 159:
152nimen Laidunmäki kohdalla on va
- Page 160 and 161:
154parissa tulkinnassa näkyi myös
- Page 162 and 163:
156Taulukko 2a. Maallikoille paikan
- Page 164 and 165:
158Taulukko 2c. Maallikoille paikan
- Page 166 and 167:
160assosiaatioihin. Toisaalta täh
- Page 168 and 169:
162tulkinnoissaan olleet vakavissaa
- Page 170 and 171:
164ilmaisee paikan lajin eli sen, m
- Page 172 and 173:
166arkivet 4. Mariehamn: Tryckeri &
- Page 174 and 175:
168toimituksia 1122. Helsinki: Suom
- Page 176 and 177:
170SALMELAINEN, E. A. 1925: Lehtiä
- Page 178 and 179:
172SRM = Säämingin ja Rantasalmen
- Page 180 and 181:
LIITE 2Haastateltavien taustatiedot
- Page 182:
N56N57aN57bN59aN59bN60N66N69N71N73N